Hobitti: Sydän huutaa kaipauksesta | S | Bagginshield | fix-it

[Odo]

Ficin nimi: Sydän huutaa kaipauksesta
Kirjoittaja: Odo
Fandom: Hobitti
Paritus: Bilbo/Thorin
Genre: haikea fluff, fix-it AU
Ikäraja: Sallittu
Vastuunvapaus: J.R.R. Tolkien omistaa maailman ja sen hahmot. Minä vain lainaan, enkä saa tästä rahaa.
A/N: Hyvää syntymäpäivää Myttynen! ♥ Tämä on useamman kuukauden myöhässä, mutta synttärisi ovat olleet mielessä ja olen odotellut Hobitti-inspistä, koska vaikia fandom. Nyt sitten syntyi tälläistä, joka on varmaan aika perusaihe ficeissä, mutta jospa tämä nyt tarjoaisi hieman jotain fluffin nälkään. :> Osallistuu joka rapsulla Vuosi raapalehtien V ja Multifandomiin.

Sydän huutaa kaipauksesta

Kotiin palaaminen tuntui Bilbosta haikealta. Vaikka hän kaipasi omaa koloaan niin siitä huolimatta hän ikävöi. Ovi narahti tuttuun tapaansa Bilbon astuessa sisään. Huonekaluja peittivät pölykerrokset, mutta siivous ennätti odottamaan. 

Hän päätti keittää teetä, syödä pari matkaleivistään ja löytää kotoisan tunnelman. Muistot matkasta olivat kirkkaina hänen mielessään ja matkaseuralaiset, jotka olivat kulkeneet hänen rinnallaan.

Kaikkein eniten Bilbo kuitenkin kaipasi Kuningastaan ja muisteli vahvaa halausta, joka oli saattanut hänet matkaan. 

Teen poristessa pannussa Bilbo kaivoi esille mukin ja purkamattomasta repustaan matkaleivät, jotka oli ostanut kulkiessaan kohti kotia. Siellä oli pala kuivattua lihaakin.

Tässä keittiössä oli kerran juhlittu, eikä Bilbo unohtaisi sen seurauksia.

~*~

Jättääkseen jälkeensä tarinan matkastaan Bilbo alkoi kirjoittaa kirjaa kokemastaan uppoutuen sen pariin tunneiksi kerrallaan. Matkan pienimmätkin yksityiskohdat pääsivät sivuille, joita hän katsoi kaivaten. Tarinasta kuitenkin puuttui vielä jotain sellaista, jonka Bilbo tahtoi pitää vain itsellään. 

Viimeisteltyään jälleen yhden luvun, hän kaivoi laatikosta paperin ja kostutti sulkakynänsä musteeseen. Hän kertoi Kuninkaastaan, joka oli kietonut kylminä öinä kädet hänen ympärilleen ja suojellut vaaroilta, jotka saattoivat piileskellä missä vain. 

Karkeista huulista hänen otsallaan ja silmistä, joista paistoi välittäminen. Rakkaudeksikin sitä olisi voinut sanoa. Bilbo piilotti paperin laatikkoonsa ja ikävän sydämeensä.

Bilbo kaipasi nyt Kuningastaan yhtä paljon kuin oli matkan kurjimpina hetkinä kaivannut kotiaan. 

~*~

Oli kulunut jo kuukausia siitä, kun Bilbo oli saapunut takaisin Kontuun. Kääpiöistä ei ollut kuulunut mitään, mutta Bilbo tiesi, että heillä riitti työtä.

Iltapäivän teehetkellä hän yllättyi pahanpäiväisesti, kun joku koputti oveen. Muut hobitit olivat alkaneet vierastaan häntä, joten Bilbon mielessä läikähti toiveikkuus. Ehkä oven takana oli joku hänen kääpiöystävistään tai Gandalf. 

Bilbo jähmettyi paikalleen avatessaan oven ja nähdessään tulijan. Toiveistaan huolimatta hän ei ollut uskonut, että hänen Kuninkaansa olisi seisonut vihdoin siinä hänen edessään.

Hetken he vain katselivat toisiaan, jonka jälkeen Thorin veti Bilbon halaukseen, jonka aikana hobitti saattoi tuntea toisen kaipauksesta huutavan sydämen sykkeen. 

Hämmästykseltään Bilbo ei saanut sanaa suustaan, kun tutut huulet painautuivat hänen otsalleen ja sitten huulille, jotka vastasivat varovasti suudelmaan. 

Kun Bilbo ymmärsi täysin, että toinen oli siinä ja taivaltanut pitkän matkan hänen takiaan, hän ymmärsi kutsua vieraansa sisään. Thorin astui sisälle koloon, katseli ympärilleen ja huomasi repun, jota ei ollut vieläkään purettu. 

Oven sulkeuduttua Thorin katsoi Bilboa pitkään ja sai vastaukseksi katseen, josta heijastui onnellisuus. Hobitti kuitenkin kääntyi kohti keittiötä tarjotakseen juustoa ja keittoa, mutta Thorin pysäytti hänet halaamalla takaapäin. 

Bilbo kertoi ikävästään, jota hän oli kokenut, mihin Thorin vastasi, että hän oli nyt siinä. Oman hobittinsa vierellä, jota ei päästäisi enää pois luotaan.

[LillaMyy]

[enter fangirl-LillaMyy]paDLawgkaesådlåapohsdladznhospkdvmd APUA!!! En todellakaan osannut odottaa enää yhtään mitään synttärilahjoja ja sitten nakkasit tämän queryssä ja akpesfkposlgvfajdfposedawfpskf,sfjvp!!!!!![/fangirl-LillaMyy out]

Okei, ehkä mä nyt yritän rauhoittua, että saan tämän edes luettua alkutietoja pidemmälle... :'D Katsotaan sitten, millainen kommentti tästä oikein tulee, vai tuleeko ollenkaan, koska äääää, fix-it Bagginshieldiä!!! <333333333333333333

Kaikkein eniten Bilbo kuitenkin kaipasi Kuningastaan ja muisteli vahvaa halausta, joka oli saattanut hänet matkaan.

Olen virallisesti palasina, koska tämä! <3

Hän kertoi Kuninkaastaan, joka oli kietonut kylminä öinä kädet hänen ympärilleen ja suojellut vaaroilta, jotka saattoivat piileskellä missä vain.

Mä. En. Kestä. Tätä. Söpöyden. Määrää! <333333

A.P.U.V.A! Miten tätä ylisöpöä synttärilahjaa pitäisi sitten nyt muka kommentoida? No, jos vaikka aloitetaan siitä, että fix-it ficcit on parhautta, mutta oli myös tosi kivaa, että tässä oli sitä sellaista haikeuttakin, koska varmasti se on pitkän matkan jälkeen vaikeaa palata takaisin samaan vanhaan, kun ei ole enää itsekään samanlainen kuin ennen matkaa. Olit muuten hienosti pitänyt jonkinasteista jännitystä yllä, koska jos ei olisi alkutiedoista lukenut, että tämä on fix it, niin olisi voinut alun perusteella kuvitella, että Thorin oli kuollut Viiden armeijan taistelussa, koska vasta lopussa todella paljastui, että kuningas olikin elossa. <3 Nyt kyllä jäi pieni vaivaus ilmaan, että ovatko kenties Fíli ja Kílikin edelleen elossa (todennäköisesti joo, koska Thorin vaikutti sen verran iloiselta tuossa lopussa), mutta eipä kait sillä ole tämän tarinan kannalta niin kovinkaan suurta merkitystä.

Mutta siis wäwww, todellakin tykkäsin tästä, kiitoksia ihan älyttömästi ja mitään vaikea fandom, kyllä sä nämä kääpiöt ja muut hallitset varsin loistokkaasti! (; Tästä kommentista nyt ei mitään kovin ihmeellistä tullut, koska hajosin niin pieniksi paloiksi, mutta kiitoksia, oikeasti tästä, en voi sanoin kuvailla, kuinka iloinen olen tällaisesta lahjasta (vaikka se tulikin myöhässä, mutta hei parempi myöhään kuin ei milloinkaan! )! (: <3

[Odo]

Myttis, miten tähän kuuluu vastata? Kiitos kommentista veikkasit itse, joten aloitetaan sille! ♥ Oot kyllä yks höperö, mutta hienoa, että kelpasi ja en olekaan ihan niin onneton fandomin kanssa kuin oletan! Ehkä uskallaudun vähän useammin fandomin pariin, kun tämä on vasta öö kolmas vai neljäs kerta? En muista oliko Lumiukko Finin joulukalenterissa vai joku muu.

Fíli ja Kíli on tietysti elossa, vaikkei tieto olekaan millään tavalla oleellinen ficin kannalta. : D Mutta hei, oishan se epäreilua, jos ne ois heittänyt lusikan nurkkaan! Toivottavasti tieto piristää! Muuten tosiaan olisi tullut varmaan lisää haikeutta ja surua, mutta tässä tosiaan odotetaan kaikki kääpiökavereita vierailulle. Meinasin tarkentaa, että ehkä oven takana oli Fíli ja Kíli, mutta sitten sanamäärät tuli vastaan ja laitoin sen noin. :> Ne ois kuitenkin olleet sellaisia, jotka oven taakse olisi saattanut pamahtaa.

Tästä saat vielä toisen lahjan siihen palasiksi hajoamiseen. Kiitos tosi paljon nopeasta ja varsin hymyilyttävästä höperökommentista! ♥

[Unohtumaton]

Nappasin Kommenttikampanjasta ja hyvä niin! Aivan ihana. 

Ensinnäkin tämän fikin nimi on todella onnistunut, kuvaa äärimmäisen hyvin sitä, mitä Bilbo kokee, kun seikkailu on takana mutta Thorin pysyttelee mielessä. Onnellinen loppu on aina todella iso plussa, koska tässä fandomissa se ei ole mikään itsestäänselvyys :--D

Ja sitten tämä

Hän kertoi Kuninkaastaan, joka oli kietonut kylminä öinä kädet hänen ympärilleen ja suojellut vaaroilta, jotka saattoivat piileskellä missä vain. 

Oon ihan myyty tällaisille hetkille, oikeasti! Tämä vaatisi oman fikkinsä, jossa kyseinen tapahtuma kuvaillaan mahd. yksityiskohtaisesti. Ja tottahan se on, että ikävä tuntuu sydämessä, se tästä fikistä paistoi läpi aivan alusta asti.

Ja kun Bilbo sitten tapaa Thorinin taas... ai että. Suorastaan julmaa erottaa näitä kahta hetkeksikään, mutta on se sen arvoista aina jälleennäkemisten aikaan.

Tässä oli tunnelmaa ja hymyilin aivan hölmösti alusta loppuun asti, iso kiitos tästä! 

[Hazyel]

Valitsin nyt tämän tekstin kommentoitavakseni, koska tässä on niin kovin kaunis otsikko! Oon tainnut katsoa tätä jo aiemminkin jopa pariinkin kertaan, mutta en vaan oo saanut aikaiseksi kommentoida, kuten en viime aikoina mihinkään, krhm... Mutta nyt olen täällä!

Ensimmäisessä raapaleessa oli havaittavissa sellainen suloinen haikeus, jollaista uskoisinkin olevan ilmassa silloin, kun Bilbo lopulta pääsee reissultaan palaamaan kotiin. Ja koska tämä on fix-it AU, niin tuntuukin siltä, että kaikki on oikeastaan hyvin, Thorin on hengissä ja Bilbo on onnellinen. Ensimmäisessä raapaleessa jäi tosin häiritsemään viimeinen virke, se tuntui jotenkin hyvin irralliselta muusta tekstistä, ehkä se olisi kaivannut jotain selitystä tai linkkiä muuhun raapaleeseen, mikä ei tietenkään sanamäärän puitteissa helposti ole mahdollista.

Oli kiva, miten olit saanut tässä tekstissä sen haikeuden pysymään läpi koko raapalesarjan, ihan lopussakin, jossa Bilbo ja Thorin jo taas tapaavat uudelleen. Hyvin suloinen, mutta jotenkin mulle jäi tästä silti vähän surullinen fiilis. Thorin lupaa, ettei enää poistu Bilbon viereltä, mutta en usko, että Thorin pystyy pitämään sellaista lupausta. Seuraavaksi siis ficci siitä, kuinka Thorin joutuu kuitenkin lähtemään ja kuinka Bilbo tuntee olonsa kovin petetyksi?