Olipa kaunis raapale <3
Tämä oli ihanan kuvauksellinen ja tunnelmaltaan seesteinen, sellainen joka sai aikaan levollisen olon. Kuitenkin raapaleen hän-hahmo toi toisenlaisen säväyksen tähän rauhalliseen tunnelmaan, hiukan epävarmuutta ja surullisuutta. Hän vaikutti selvästi olevan hiukan allapäin, pohtien mahdollisesti jotain monimutkaista ja hankalaa asiaa, joka aiheutti mutkia hänen elämäänsä. Näiden kahden elementin yhdistelmä toimii minusta loistavasti - kauniin, tunnelmallisen syksymaiseman keskellä on yksinäinen hahmo, joka vaikuttaa olevan hieman tiedoton siitä, mitä hänen kuuluisi tehdä, ja jolla on selvästi omia, varovaisia toiveita esimerkiksi tuosta kotiin pääsystä. Tykkäsin!
Tekstin kursivointi toimi minusta tässä hyvin, sillä se toi vähän sellaista muistomaista ja runollista vaikutelmaa tähän. Minusta sellaisia vähän pidempiä tekstejä saattaa kursiivina olla vähän raskasta lukea, jotenkin tuntuu että silloin kirjaimet hyppelehtivät vähän minne sattuu
. Mutta tähän raapaleeseen se sopi oikein mainiosti. Asettelu oli myös mielenkiintoinen ja erilainen, ja se nosti tekstistä erillisiä kohtia ylös, muun muassa tuo loppupuolisko (missä hän-henkilö tulee mukaan tekstiin) korostui kivasti tuosta muusta tekstistä. Kuvaus oli kaunista ja kuvailevaa, ja se rakensi raapaleelle hyvin herkän ja rauhallisen tunnelman haikealla ripauksella. Siellä täällä oli minusta ihanasti muotoiltuja kohtia, kuten
eksyneet lintuparvet,
veden loputon liike ja toi toiseksi viimeinen rivi:
Ilmassa tuoksuu talvi. Vielä ei ole sen aika, mutta luonto valmistautuu tulevaan. Se tietää mitä tehdä. Loppu oli yksinkertainen mutta säväyttävä, jätti sellaisen pienen pohdinnan lukijalle mietittäväksi: mikä hän-kertojaa mietityttää, mitä hän toivoisi tietävänsä? Olit siis saanut tosi paljon tunnelmaa ja kuvauksellisuutta näin pieneen sanamäärään. :>
Kiitos tästä raapaleesta, tykkäsin kovasti! :3 Jään seuraamaan tätä mielenkiinnolla :>
-DH58