Nimi: Lopussa sanaton
Kirjoittaja: Grenade
Ikäraja: S
Paritus: Ginny Weasley/Viktor Krum
Varoitukset: -
Vastuunvapaus: J.K. Rowling omistaa kaiken Harry Potteriin liittyvän, minä vain leikiskelen.
A/N: Ynh, teki niin mieli kirjoitella vielä äänenpainoja repliikkien perään, mutta kun ne on kielletty, niin ei sitten.
Teksti sijoittuu jonnekin viimeisten kirjojen jälkeen. Osallistuu
Dialogi ja
rare10 -haasteisiin.
Lopussa sanaton”Neiti Weasley? Neiti Weasley, tulkaa tännepäin!”
”Hmh?”
”Kuvaaja haluaa teistä potretin, tulkaa vain tänne. Lehti tulee haastattelemaan teitä aivan pian.”
”Mikä lehti?”
”Noh, tulehan nyt vain. Otetaan tämä luuta ja… Noin, hiukset kuntoon. Voi ei…”
”Onko ripsiväri taas levinnyt?”
”On se, täytyy korjata asia.”
”Kristina, jos se kuvaaja on täällä kohta, niin anna sauvani ja korjaan sen.”
”Hetki pieni… Mitä? Niin, kyllä herra Korkleman, hän on tulossa aivan pian!”
”Miksi minut halutaan kuvaan?”
”Miksikö? Niin, tässä sauvasi…”
”Kiitos”
”Niin, tietysti koska olet suuri huispaajalahjakkuus. Henkipäiden harpyijoiden uusin kiinnitys.”
”Ei kai tällä ole mitään tekoa sen kanssa, että satun tuntemaan Harry Potterin.”
”Eh…”
”Kristina, tämä on niin turhaa. Miksei minun urani ole tärkeä etappi tarpeeksi? Jos joku haluaa tietää Harrysta, niin kysykööt Harrylta. Ei minulta.”
”Mutta –”
”Mutta otetaan nyt se kuva sitten, jos se kerran on niin tärkeä.”
”No niin, hyvä hyvä. Herra Korkleman! Olemme valmiita. No niin, neiti Weasley, tänne suuntaan. Näetkö, tuo kaljupää on herra Korkleman, kuvaaja.”
”Kyllä kyllä”
”Muista hymyillä!”
”Joo, joo…”
__**__
”Hyvää päivää, olen Ragnar Korkleman. Hauska tutustua, neiti Weasley.”
”Samoin, herra Korkleman.”
”No niin, ajattelin, että olisi parasta ottaa kuva tuolla puun juurella. Sieltä saisi hienon maiseman taakse, eikä tätä muuta leirin vilinää tulisi näkymään. Hmmh, juuri niin. Mene vain sinne puun viereen. Ei, ei aivan niin lähelle, hieman vasemmalle… Kyllä! Juuri siinä on hyvä. Odotahan hetki, niin asettelen tämän…”
”Herra Korkleman?”
”Niin?”
”Joku viittoilee teille tuolla takananne.”
”Eh… Kappas! Tristan, mitä asiaa? Noh… Aivan! Mahtavaa, aivan loistavaa. Kuinka onnekas sattuma tämä onkaan! Neiti Weasley?”
”Niin?”
”Otetaan muutama yksittäiskuva ja sitten saat arvovaltaisen vieraan.”
”Kenet?”
”No niin, katse tännepäin! Juuri noin, nosta hieman leukaa… eijei, vasemmalle päin ja hieman ylemmäs. Juuri noin, juuri noin...”
”Kuka leiriimme on tulossa?”
”Nähtävästi Bulgarian maajoukkue on lähistöllä. Kyllä, katse tänne taas ja ota kiinni luudasta.”
”Bulgarian…?”
”Aivan, sieltä hän saapuukin. Herra Krum, mahtavaa saada teidät vieraaksemme. Olette juuri sopivasti aikataulussa kuvaukseen.”
”Niinko?”
”Kyllä, voitte saman tien asettua tuonne neiti Weasleyn vierelle.”
”Nainko?”
”Häh? Eh… Niin, siis näin, juu, näin juu.”
”Sanoinko jotain vaaraa?”
__**__
”Neiti, saanen esitella itseni, olen Viktor Krum.”
”Niin, tiedän teidät kyllä. Osallistuitte koulussamme järjestettyihin Kolmivelhoturnajaisiin.”
”Tylypahkassa, niin… Mutta sittenhan, teidan on oltava… hmm, punaiset hiukset. Aivan, Weasley. Olin veljenne häissäkin.”
”Aivan oikein, nuorin koko sakista. Ginny Weasley.”
”Ilahduttavaa tavata, neiti.”
”Ei tarvitse neiditellä, Ginny riittää aivan mainiosti.”
”Hienoa, sitten voitte kutsua minua Viktoriksi.”
”Noh, Viktor, mihin olette täältä menossa?”
”Niin, seuraava peli alkaa lahistolla aivan parin paivan sisalla, joten tulimme paikalle jo hieman ennen.”
”Kuvaaja käskee meidän olla lähekkäin, että mahdumme kuvaan.”
”Aivan. Haittaako teita jos lasken kateni tahan?”
”Ei, niin peli… ah”
”Peli on luultavasti Saksaa vastaan, mutta toisaalta Saksan vastustaja Norja on ollut myos oikein lupaava.”
”Eli kumpi vain?”
”Niin, niin… Haittaako, jos tulen viela lahemmas?”
”Ei, ei.”
”Hiuksenne tuoksuvat oikein lampimilta, neiti Weasley.”
”Ginny… Ja teidän kätenne on oikein mukavan lämmin myös.”
”Niinko?”
”Niin…”
”Olette todella suloinen, neiti Weas… Ginny.”
”Olen imarreltu, her—Viktor.”
”Sovellutte hyvin kainalooni.”
”Älkää yrittäkö liikoja.”
”Mhhm… Se ei olisi mahdollista. Mitäpä jos --”
__**__
”Neiti Weasley, herra Krum! Tämä riittää vallan mainiosti! Tulisitteko hieman lähemmäs?”
”Eh?”
”Näytätte jokseenkin hämmentyneeltä, neiti Weasley. Sanoiko herra Krum teille jotain? Hän näytti kumartuvan puolenne ja puhuvan jotain.”
”Eh, niin…”
”Me vain juttelimme tarkeista asioista, herra Korkleman.”
”No, sehän selvä sitten. Lähetän kuvat lehden toimitukseen ja teillekin ennen.”
”Arvostaisin ensin minulle lähettämistä todella, herra Korkleman.”
”Selvä, teen sitten niin. Entäpä te, herra Krum?”
”Se, mita han sanoo, kay minullekin.”
”Selvä, lähetän kuvat siis teillekin ennen lehdelle lähettämistä. Kiitoksia, kuvat olivat oikein onnistuneita. Näytitte todella nauttivan kuvaussessiosta.”
”Niinko?”
”Niin, kuvat onnistuivat täysin varmasti.”
”Punastuitko sina, Ginny?”
”Äsh, hiljaa!”
__**__
”Kuvaaja oli mukava heppu.”
”Niin.”
”Haittasiko sinua se, mita sanoin tuolla?”
”Ei… Ei lainkaan.”
”Hymynne on oikein viehattava.”
”Kiitos.”
”Milloin teillä on peli seuraavaksi?”
”Olemme saaneet melkein kaikki pelimme pelattua. Huomenna on viimeinen, mutta se ei enää ratkaise mitään, kunhan pelaamme muuten vain.”
”Paasitteko loppupeleihin?”
”Hilkulla se oli, mutta muutama syöttö pelastivat meidät ja saimme tarpeeksi vahvan alun, jota toinen joukkue ei enää saanut kurottua kiinni.”
”Niin, aina sekaan ei auta…”
”Miten teidän pelinne menevät?”
”Tuntuu hienolta olla taas pelaamassa, olen odottanut tata. Ja hyvinhan ne, olemme talla hetkella vahvasti mukana viela lopputaistoissa.”
”Hienoa kuulla.”
”…”
”…”
”Kyllä, hymynne on todella viehattava.”
”…eh””
”Ah, ei. Nyt te nolostuitte. Etteko ole tottuneet tallaiseen?”
”Niin, Harry…”
”Eiko miehenne kehu teita? Vaikka olette huispausammattilainen?”
”Harrylla on kaikenlaista muuta. Eikä hän varsinaisesti ole mieheni.”
”Mutta jos puhumme nyt Potterista, han on kuitenkin varsin paljon esilla. Monet lehdet ounastelevat teidan olevan yhdessa.”
”Niin, lehdet nyt kirjoittelevat mitä ikinä haluavat. Tiedämme kuitenkin Harryn kanssa, ettei meistä tule mitään tällä hetkellä ainakaan. Olemme liian kiinni molemmat omissa jutuissamme ja se, mitä meillä sodan aikana oli, oli loppujen lopuksi pelkkää sodan kauhujen aiheuttamaa lähestymistä.”
”Potter on aika kova jatka, monessa kauheudessa ollut mukana.”
”Niin, no sinä sen varmasti tiedät, olithan itsekin Kolmivelhoturnajaisissa.”
”Niin, ja ehka en valttamatta haluaisi ajatella sita.”
”Oh, olen pahoillani, en tarkoittanut –”
”Ei, en tarkoittanut sita silla tavalla. Ginny, teidan kanssanne voin puhua mista vain.”
”Niinkö?”
”…”
”Te vain hymyilette.”
”Hymyilen teille.”
”Ämh, niin…”
”Ginny!”
”Oh, se on Kristina. Minun pitäisi nyt mennä, meillä on palaveri tänään vielä. Tervetuloa huomiseen peliimme, Viktor.”
”Kiitos, tulen mielellani.”
__**__
”Oliko se Krum?”
”Oli.”
”Mitä hän halusi?”
”Meistä vain otettiin kuvia. Kuulemma Bulgarian leiri on tässä jossain lähellä.”
”Niin, he tulevat pelaamaan tälle areenalle, kun meidän turnauksemme on ohitse.”
”En tiennyt, että hän olisi niin…”
”Hyvännäköinen?”
”No en aivan sitä tarkoittanut, mutta en väitä vastaankaan.”
”Hän on kovin charmantti henkilö. Olen katsonut jokaisen haastattelun hänestä. Hänessä on jotenkin jännittävästi kaksi eri puolta, sellainen tummempi ja uhkaavampi ja sitten tämä leikkisämpi. Ja luultavasti se jälkimmäinen on suunnattu enimmäkseen naisille.”
”En taida olla ainut, jolle hän lirkuttelee?”
”Jaa-a, mutta melko harvoille hän sitä jaksaa ylläpitää. Olen kuullut huhua, että hänellä kesti ennen kuin hän pääsi ylitse jostain tytöstä, jonka oli tavannut Tylypahkassa.”
”Hermione?”
”Olisiko ollut? Voi ollakin.”
”Niin, Hermione ei vain ole enää kiinnostunut hänestä. Hämmentävää, että nolo veljeni vei hänet ennemmin kuin Krumin kaltainen ko—”
”Meinasitko sanoa komistus?”
”Älä näytä noin ilahtuneelta.”
”Olit niin kovin alamaissa Harryn jälkeen.”
”Äsh, Harry on Harry. Joka paikassa eikä kuitenkaan koskaan missään.”
”Ehkä sinun kannattaisi laittaa hynttyyt yhteen Krumin kanssa. Olisitte hyvä huispaajapariskunta.”
”Harrykin oli hyvä huispaaja, eikä meitä silti sanottu huispaajapariskunnaksi.”
”Niin, no hänellä olikin muutamia muita meriittejä listallaan ensin.”
”Noh, minulla ei.”
”Älähän nyt, Ginny.”
__**__
”Aivan mahtavaa, neiti Weasley! Luutatyöskentelynne on jotain täydellisyyttä hipovaa! Aivan mahtavaa.”
”Kiitos.”
”Todella hieno juttu, Ginny. Olitte tulessa koko joukkue!”
”Kiitos --”
”Hieno peli, Ginny. Taas aivan loistavat refleksit – Et taida kuunnella minua, vai mitä?”
”Hmh?”
”Etsitkö jotain?”
”Hahah, en… Niin. Kiitos, yritimme parhaamme koko joukkue.”
__**__
”Hän ei tullut. En tiedä, mitä oikein edes oletin.”
”Ehkäpä hänelle tuli jotain kiireellisempää.”
”Kristina, olisit kuullut mitä hän oikein kuiskaili minulle siellä puun juurella.”
”Häh?”
”Niin, kuulit kyllä.”
”Mitä hän oikein kuiskaili sitten?”
”Kristina… En tiedä, kuulinko sittenkään oikein. Ehkä hän tiesi, että halusin kuulla sellaisia sanoja.”
”En usko, että Krum olisi sellainen.”
”Ehkä hän on naistenmies tai jotain.”
”Oletko nyt varma, että kutsuit hänet tänne?”
”Sanoin, että meillä on peli ja toivotin tervetulleeksi. Ja hän sanoi siihen jotain, että oli iloinen kutsusta. Mutta nähtävästi se oli vain sanahelinää.”
”Noh, älä näytä noin nyrpeältä. Ehkä hänelle tuli jotain muuta.”
”Ehkä niin…”
__**__
”Hoi Ginny, tulehan hetkeksi tänne!”
”Mitä nyt, Alice?”
”Sait vieraan.”
”Eh?”
”Ginny, punastuitko sinä? Arvasitko jo?”
”Äsh, ole hiljaa jo.”
”Viktor, Ginny on täällä!”
”Ah, vihdoinkin! Olen etsinyt sinua vaikka mista.”
”Niinkö?”
”Niin, tulin katsomaan pelianne, mutta sen jalkeen en loytanyt sinua mistaan.”
”Tulit katsomaan peliämme? Hmh… Alice, kiitos avustasi, voit lähteä…”
”…”
”…”
”Kaverisi vaikutti hieman epailevalta.”
”Niin.”
”Te pelasitte hyvin tanaan.”
”Niinkö?”
”Todellakin. Ehka harjoittelisin enemman kaarteita ja syoksya, mutta muuten lentosi nayttaa todella mallikkaalta… Sinahan punastut… Sanoinko jotain vaaraa?”
”Eijei, et. Kiitos paljon.”
”Pelasit todella hyvin tanaan, Ginevra.”
”…”
”Etko ole tottunut oikeaan nimeesi?”
”Hyvin harvoin tulee törmättyä siihen.”
”Mutta se on hyvin kaunis nimi.”
”Olen vain hyvin tottunut Ginnyyn.”
”Aion kutsua sinua tasta lahtien Ginevraksi, se sopii hyvin sinulle.”
”Tästä lähtien?”
”Niin. Siita lahtien, kun tanaan lahdet kahville kanssani.”
”Kahville?”
”Niin, tiedathan.”
”Pyydätkö minua kahville?”
”Niin taisin juuri tehda.”
”Hahah, niinpä niin.”
”No?”
”Mitä no?”
”Tuletko kahville?”
”Ilomielin.”
”Onko sinulla tanaan vapaata?”
”On kai… Eikö sinulla ole peli huomenna?”
”Mutta se on vasta huomenna.”
”Niin niin. Minne menemme?”
”Odotahan. Ei niin nopeasti.”
”Hmh?”
”Taytyy ensin kokeilla.”
”Mit--?”
”…”
”…”
”…”
”…ah”
”Noin, kylla. Kelpuutan sinut mukaani.”
”Senkin ketku.”
”Minusta suudelma on oikein hyva tapa kokeilla.”
”Olisit voinut varoittaa ens—”
”…”
”…”
”…”
”…in. Hmph.”
”Mutta eihan se sitten olisi niin hauskaa.”
”Ole nyt hiljaa ja suutele minua uudestaan.”
”Ilomielin.”
”…”
