Vikings (TV-sarja)

[flawless]

Jutellaanko hetki Vikingseista, jooko jooko? Joo!

Erityisesti musta olisi mukavaa spekuloida meneillään olevaa kautta (spoilimerkinnät muistaen toki) sellaisten kanssa, jotka seuraavat sitä myös viikoittain suurella innolla. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Team Lagertha vai Team Ivar? Kumpi voittaa vai voittaako kumpikaan? Oliko Lagerthalta väärin tappaa Aslaug? Kuka on Ragnarin pojista paras? Lempihahmoja, inhokkeja? Menikö sarja pilalle Ragnarin kuoltua? Onko Floki ihan täysin hullu vai vähän vaan? Mitä olet mieltä Pääkkösen ja Franzenin suorituksista sarjassa? Mitä Rollo oikein touhuaa? Tykkäätkö sarjan juonesta ja miljööstä, kiehtooko historiallinen draama? Onko torstai sunkin lempipäivä viikossa, koska lisää Viikinkejä?

[flawless]

Tulen lätisemään omia mietteitäni ylläolevista asioista ja vähän muustakin, jos joku vaikka liittyisi mun seuraani sen johdosta että on vähän enemmän materiaalia keskusteltavaksi

Mä olen henkeen ja vereen Team Lagertha! Lagertha on, Ragnarin lisäksi ofc, mun ehdoton lempparini. Tykkään badass naishahmoista ja Lagertha on juuri sitä. Hänellä on rankka ja monivaiheinen tarina ja hahmo on musta kehittynyt tosi paljon. Ragnar oli eri tavalla kiinnostava, lähinnä mielenkiintoinen oikkuineen ja kiehtova hahmo kun ei ikinä tiennyt mitä se keksii seuraavaksi tehdä. Hyvällä, ja välillä vähän pahallakin, tavalla hullu. Ragnarin kuolema kieltämättä vei tietyllä tavalla mukana ison palan sarjasta pois, mutta toisaalta musta se oli tavallaan pakollistakin tapahtua pikkuhiljaa. Sarjassa ollaan kuitenkin edetty jo niin vuosikausia että tarina ei voisi historiaa mukaillen jatkua ilman Ragnarin kuolemaa. Musta se oli toteutettu todella selkäpiitä karmivan hyvin ja toisaalta musta sarja on myös jatkunut hyvänä sen jälkeen. Ragnar on sarjassa vielä hyvin läsnä ja hänen kuolemaansa on tavallaan käytetty juonta edistävänä tekijänä vieläkin ("The consequences of Ragnar's death have not yet played out. You have only seen the beginning of the end. So now prepare yourself for what is to come.") Ragnar oli sarjalle ikään kuin se merkittävin punainen lanka ja oli kieltämättä rohkeaa tappaa sarjan päähahmo, varsinkin niin rakastettu ja kiinnostava hahmo kuin Ragnar. Itsekin siitä kiukuttelin hetken aikaa, mutta sarja on yhä musta mielenkiintoinen ja seuraan ihan yhtä suurella innolla vieläkin.

Inhokkeja sitten taas... No Aslaug oli musta aika kauhea Mä en tykännyt siitä että Ragnarin ja Lagerthan väliin tuli joku, vaikka se olikin juonellisesti välttämätöntä, jotta Ragnar saisi lisää jälkeläisiä. Sen lisäksi musta Aslaug oli vähän vastenmielinen persoona, jotenkin vähän heikko ja tuntuu että sen merkittävin teko oli olla vain lastentekokoneena Ragnarille. Mä ymmärrän Lagerthan mustasukkaisuuden ja katkeruuden siitä, että Aslaug "vei" Ragnarin häneltä ja pystyi antamaan tälle jälkeläisiä, johon Lagertha ei itse kyennyt. Mustasukkaisuus yhdistettynä siihen riittämättömyyden tunteeseen, suruun, katkeruuteen ja kaunaan, niin en ihmettele vaikka Lagertha halusi kylmätä muijan sopimuksesta huolimatta. Musta se oli oikeutettu kosto. Ivarista en aluksi tykännyt ollenkaan, mutta tuoreimmalla kaudella oon jonkun verran tavoittanut hahmon karismaa ja pidän häntä kiinnostavana hahmona. Vihaa ja hulluutta täynnä olevana ja aika semi-inhottavana, mutta kiinnostavana Ivar on Ragnarin pojista ehdottomasti mielenkiintoisin. Björn on silti mun kestosuosikki pojista, lähinnä koska hahmon kasvua ja kehitystä on saanut seurata niin pitkään ja se on pitkän linjan tuttu hahmo ja pohjimmiltaan musta hyvä mies ja taitava soturi. Ubbellekin mulla on pieni soft spot, se muistuttaa mua tietyllä tapaa Ragnarista, siitä sen rauhallisesta ja fiksusta puolesta. Hvitserk taas tuntuu vaan peesaavan aina joko Ubbea tai Ivaria ja olevan kovin persoonaton ja hajutonmauton hahmo, hänessä en näe kauheasti mitään kiinnostavaa. Olisi kiva, jos hahmon taustan antama potentiaali hyödynnettäisiin ja Hvitserkistä tehtäisiin jotain muutakin kuin vain pelinappula veljestensä välillä.

Tykkään hirveesti siitä, että sarjassa on niin paljon pohjoismaisia näyttelijöitä mukana. Erinomainen casting on sen suhteen, ja muutenkin, tehty. Pääkkönen ja Franzen ovat sujahtaneet sarjan miljööseen yllättävän uskottavasti, olin ihan tosi yllättynyt siitä. Kyseessä on kuitenkin kotimaisessa telkkarissa niin paljon nähdyt naamat, että olisin odottanut heidän vievän vähän jotenkin uskottavuutta pois, kun yhtäkkiä sarjassa onkin pari kymmenistä kotimaisista rooleista tuttua naamaa, mutta ei. Nopeasti siihen tottui ja molemmilta on ollut hyvät roolisuoritukset. Erityisesti Franzen ei kalpene muille ollenkaan vaan on näyttänyt musta oikein hyvän taidonnäytteen Haraldina, enkä voisi kuvitella rooliin ketään muuta, niin hyvin hän on siinä suoriutunut. Pääkkösen korkea ääni ja englannin kankeus jonkun verran häiritsevät yhä, mutta oon oppinut tykkäämään hänen puhetyylistään ja muuten hänenkin roolisuorituksensa on ollut musta hyvä.

Spoiler: näytä

Viimeisimmän jakson taistelukohtaus oli musta aika laimea loppujen lopuksi, olisin odottanut jotain vähän suureellisempaa. Ja koko ajan odotin, että Ivar hoksaisi strategian ja vetäisi jonkun ässän hihastaan, mutta ei. Aika tylsähkö taistelu ja jos tämä oli se iso sisällissota ja lopun alku, niin melko antikliimaksinen sellainen Odotan siis innolla seuraavia jaksoja, että milloin oikeasti paukahtaa isosti.

Oonko ainoa joka ihmettelee sitä Ivarin kävelyhökötystä? Joku sitoo putket jalkoihin tyypille jolla ei ole luita jaloissa ja sitten se yhtäkkiä alkaakin kävelemään kuin vanha tekijä, ookoo Ymmärrän että maankamaralla liikkuvaa hahmoa on varmaan vaikea kuvata ja on kaikin puolin kätevämpää, että Ivar pääsi jaloilleen, mutta se on musta yhä aika epäuskottavaa.

[Clearwater]

Mä olin kolmoskaudessa, kun tämän topicin ensimmäisen kerran näin ja sitten aloitinkin sattuneista syistä sarjan alusta (totuus on se, että koukutin puolivahingossa mun äidin sarjaan ja hänen kanssaan se piti sitten katsella alusta asti), joten en kokenut järin järkeväksi tulla tänne kirjoittamaan, kun olin kuitenkin niin jäljessä. Nyt ollaan jo yli neljännen kauden puolivälin - eli jäljessä edelleen - mutta uskallan jo tulla tänne kirjoittelemaan. Oliko tässä mitään järkeä? Ei varmaan, mutta herätellään nyt tätäkin henkiin

Varmaan kiehtovin ja koukuttavin sarja vähään aikaan. Odotin monta vuotta ennen kuin katsoin, vaikka kiinnostanut on jo alusta lähtien. Ihan ensimmäisestä jaksosta asti mulla oli neljä suosikkihahmoa, joista tuli sitten sarjan myötä ns. "power squad"; Athelstan, Rollo, Ragnar ja Lagertha. Athelstanissa pidän siitä, miten hän tavallaan oli koko sarjan sydän ja se, jolla oli paljonkin vaikutusta Ragnariin ja muihin, vaikkei aina ihan toivotulla tavalla. Hän oli myös hienosti rakennettu ja kiinnostava, tykkäsin hänen persoonastaan ja suhteesta Ragnariin. Kieltämättä se kuvio kolmoskauden alkupuolella oli vähän ooc ja sen seuraukset musta ehkä vähän järjettömät, mutta no joo. Oli äärimmäisen surullista, missä kohdassa hän lopulta sitten kuoli, koska olisi ollut mukava nähdä, mihin hänen tarinansa vielä menee. Mutta Athelstanin oli kai "pakko" kuolla, jotta Ragnar tajuaisi tiettyjä asioita. Sen lisäksi sen vaikutukset näkyivät Lothbrokissa niin selkeästi, että taisin sipuleita leikellä vähän enemmänkin. Ihana on kuitenkin ollut nähdä hänen vilahtavan sarjassa vielä poismenonsa jälkeenkin. Hän on kovin ihana, jotenkin tosi aito ja ehjä ja kaunis. The tiny viking. Rollossa pidän siitä hänen ristiriitaisuudestaan; hän on taisteluissa verenhimoinen ja peloton, jopa julma, mutta muuten aika tunteellinen mies. Katkera ja väärinymmärretty persoona, jollain lailla hirveän surullinen. Ei hän paha mies missään nimessä ole, hän on vain täynnä katkeruutta ja vähän vihaakin - ja siihen kehoon mahtuu paljon vihaa. Kuitenkin sen Pariisi-episodin jälkeen mua alkoi vain surettaa, miten häntä kohdeltiin ja nyt, kun hän on käytännössä vain kadonnut eikä häntä juuri nähdä ollenkaan (puhumattakaan siitä, miten surulliseksi mut teki se, että ne kauniit hiukset leikattiin, en ole vieläkään toipunut siitä menetyksestä). Ragnar taas on melkolailla veljensä vastakohta, mutta heidän suhdettaan on kaikkine riitoineen ja muineen ollut mielenkiintoista seurata. Ragnar on, kuten säkin flawless sanoit, hyvin mielenkiintoinen, kun ei ole kovin ennalta-arvattava. Travis Fimmel on onnistunut tekemään hänestä todella inhimillisen. Avoin uudelle, kiinnostunut asioista, viisas, mutta välillä myös vähän tyhmä. Muiden miesten rinnalla Ragnar kuitenkin tuntuu kaikkein järkevimmältä. Surullista hänessä on se, miten hän on selkeästi jo pidemmän aikaa halunnut kuolla. Joten olen aika helpottunutkin jollain tavalla siitä, että hän saa, mitä haluaa. Sanoinko jo, miten rakastin sitä, miten paljon Ragnar Athelstania rakasti? Mun otp <3 Ja voisin toistaa kaiken, mitä flawless sanoit Lagerthasta, hän on queen.

Aslaug oli aika kamala tapaus. En tykännyt hänen asenteestaan yhtään. Ja jotenkin vastenmielinen muutenkin. Myös Floki mua jossain suhteessa ottaa päähän koko ajan vain enemmän, mutta kyllä häntä siellä sietää. Judith on hiukan... kummallinen? Tai jotenkin hänen puhetyylinsä ja se, miten hänen silmänsä suurenevat ihan kummallisesti vähän häiritsee. Ecbertistä olen pitänyt aina, mua naurattaa, mutta samaan aikaan hän on ihan loistava. Ragnarin pojista Björn on myös oma suosikki. Ubbessa pidän siitä, miten hän selvästi on kuin isänsä nuorempana ihan hiustyylistä ja eleistä lähtien. Muut pojista jääneet vielä vähän vieraiksi itselle. Ivarista en ainakaan vielä kauheasti pidä, katsotaan nyt, mitä tapahtuu kun pääsee näkemään häntä vähän enemmän. Tosiaan viimeisin jakso oli 4x14. Kauhulla odotan seuraavia.

Suomipojat! Ai vitsit tykkään heistä, tykkään siitä, että he saavat vielä näytellä veljeksiä. Harald on aivan huikea, pidin hänestä alusta asti. Halfdan on vähän hullumman sorttinen, mutta Pääkkösen tapa puhua ja se kankeileva englanti vain sopii hahmolle. Jotenkin tuntuu, että juuri noin Halfdanin kuuluu puhuakin. Muutenkin näyttelijöiden pohjoismaalaisuus on tosi mukavaa, tulee vähän uskottavuutta sarjaan noin muutenkin. Gustaf Skarsgårdin ruotsalainen aksentti kurkkii aina välillä ja se on ihan hirveän suloista.