Kirjoittaja Aihe: Yuri!!! on Ice: Valikoiva ansa (S, Otabek/Yuri, oneshot)  (Luettu 2988 kertaa)

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 096
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
Title: Valikoiva ansa
Author: Larjus
Chapters: Lyhyehkö oneshot
Fandom: Yuri!!! on ICE
Pairing: Otabek Altin/Yuri Plisetsky
Genre: Slice of life, lopussa pikkuisen fluffia
Rating: S
Disclaimer: En omista oikeuksia hahmoihin, se kunnia kuuluu Kubo-senseille ja Yamamoto-senseille ja muille YOI:n parissa työskennelleille. Teksti on kirjoitettu ilman mitään korvauksia mihinkään suuntaan, vain viihdykkeeksi.
Summary: Sohvalla nukkuva Potya kerää huomiota.

A/N: Iski taas vaihteeks pienoiset Otayuri-vieroitusoireet, kun en ole heistä hetkeen mitään yhteistä ficiä kirjoittanut :D Piti sitten paikata tilannetta pienoisella, yhdeltä istumalta kirjoitetulla arkipalalla. Mullahan riittää näitä ties kuinka vanhoja ideoita, joita en ole vielä ehtinyt kirjoittamaan (mutta hiljaa hyvä tulee).



Valikoiva ansa


Yhteiset kauppareissut isommassa marketissa olivat aina oma urakkansa, mutta vaivattomampaa sekin oli kuin juosta päivittäin kodin ja lähikaupan väliä. Yurista oli oikeastaan mukavakin käydä Otabekin kanssa ruokaostoksilla, sillä tämän kanssa se sujui jouhevasti ja tehokkaasti, ja hän salaa nautti siitä, miten tämä aina halusi kantaa kassit hänenkin puolestaan (vaikka hän ei siihen koskaan suostunutkaan, sitä hänen miehisyytensä ei olisi kestänyt). Kotiovesta sisään astuttuaan Yuri kuitenkin ajatteli, että ilman hänen omaa jääräpäisyyttään hänen kätensä eivät ehkä tuntuisi keitetyiltä nuudeleilta kauppakassien kantamisen jäljiltä. Mutta siinä tapauksessa Otabek tosin saattaisi olla kädetön.

”Et jätä niitä eteiseen vaan kannat ne keittiöön asti”, Otabek komensi, kun Yuri vapautti kätensä kantamuksistaan.

”Joo, joo, jahka tässä ehtii. Jos nyt saisin edes kenkäni riisua.”

”Et”, Otabek hymähti ja käveli tämän ohi peremmälle asuntoon omien kassiensa kanssa.

”Kissanhiekka joutaa kyllä suoraan komeroon”, Yuri vielä lisäsi.

”Joo. Kissoista puheen ollen, tule katsomaan Potyaa.”

”No mitä nyt?”

Yuri lähti Otabekin jäljessä olohuoneeseen jättäen eteiseen niin kissanhiekkasäkin kuin aiemmin kantamansa kauppakassin. Otabek oli seisahtunut keskelle huonetta kassit käsissään ja katseli sohvalla köllivää Potyaa. Kissa makasi selällään oikein pitkäksi venyneenä, ja se oli paljastanut vatsansa kaikkien nähtäväksi.

”Suloinen”, Yuri virnisti katseensa kissassa.

”Niin on”, Otabek vahvisti. ”Ja tekee mieli koskea sen vatsaan, kun se esittelee sitä noin. Ihan kuin koira, joka haluaa vatsaansa hierottavan.”

”Joo, mutta ei kannata yrittää”, Yuri varoitti. ”Tuo on ansa, niin suloiselta ja houkuttelevalta kuin se näyttääkin. Heti kun vain hipaisetkin Potyan vatsaa, se iskee kyntensä kiinni käteesi. Usko pois, minä kyllä tiedän. Minulla on siitä monta arpeakin todisteena.”

”Kiitos varoituksesta”, Otabek sanoi. ”Minä olen kuitenkin tällä kertaa jääräpää, enkä usko sanoja.”

Hän laski kauppakassit käsistään ja lähestyi sohvalla makoilevaa Potyaa. Hän kyykistyi sen edessä ja ojensi hitaasti kättään sen vatsaa kohti.

”Saat sitten itse paikkailla haavasi”, Yuri hymähti hivenen omahyväisesti ja jäi seuraamaan sivusta, miten Potya aivan pian valpastuisi ja upottaisi kyntensä Otabekin käteen.

Sitä hän joutui kuitenkin jäämään odottamaan. Potyan tassut eivät värähtäneetkään, vaikka kissa aivan selvästi tunsi ja tiedosti kosketuksen. Se pääsi hassun kimeän purahduksen ja taivutti sitten selkäänsä kuin tarjoten vatsaansa Otabekille vielä enemmän silitettäväksi. Yuri näytti suorastaan tyrmistyneeltä.

”Mitä hittoa?” hän älähti. ”Ei se ole ikinä ennen noin tehnyt!”

”Taisi tällä kertaa unohtaa virittää ansan”, Otabek sanoi hymyillen ja jatkoi kätensä kuljettamista pitkin Potyan vatsaa.

”Tämä on ihan uskomatonta”, Yuri totesi. ”Mutta jos se nyt tosiaan antaa silittää vatsaansa, niin minäkin tahdon tehdä niin! Eihän tällaista tilaisuutta voi jättää väliin.”

”Siitä vain.” Otabek nousi ylös, teki tilaa Yurille ja meni noutamaan lattialle jättämänsä kauppakassit. Sillä aikaa Yuri kyykistyi Potyan eteen ja ojensi kättään hitaasti sitä kohti, ihan niin kuin Otabek hetkeä aikaisemmin.

Yurin käsi ei ehtinyt edes hipaista Potyan vatsakarvojen kärkiä, kun kissa oli jo paljastanut kyntensä ja iskenyt ne kiinni omistajaansa. Yuri älähti kivusta ja yritti kiskaista kätensä pois. Potya ei alkuun ollut irrottaa otettaan mutta antoi lopulta periksi, kun Yuri vain kiskoi kättään kauemmas kahta kauheammin. Lopulta hän peruutti poispäin muutaman askeleen ranteestaan kiinni pidellen. Käteen tulleet naarmut olivat jo alkaneet punoittaa ja osasta tirskui verta. Yuri puri hampaitaan yhteen ja kirosi mielessään kaikilla tietämillään sanoilla ja ilmaisuilla. Hän odotti, että Otabek olisi sanonut jotain, mutta tämä pysyi hiljaa. Hän pystyi kuitenkin tuntemaan tämän katseen niskassaan.

”Älä sano mitään”, hän pyysi, vaikka se olikin täysin turhaa.

”En aikonutkaan”, Otabek ilmoitti.

”Miksi, Potya? Miksi?” Yuri kääntyi Otabekin puoleen. ”Miksi se antoi sinun koskea vatsaansa mutta kävi heti minun kimppuuni?”

Otabek kohautti olkiaan. ”Ehkä se onkin valikoiva ansa”, hän totesi ja lähti kauppakassiensa kanssa keittiöön. ”Älä sitten unohda sitä viimeistä kassia eteiseen”, hän muistutti vielä Yuria. ”Maidot ovat siinä.”

”Joo, joo”, Yuri mutisi ja suuntasi yhä ranteestaan kiinni pidellen eteiseen. Hän ei kehdannut myöntää ääneen, miten paljon tilanne häntä kismitti. Ei tietenkään ollut kiva joutua kissansa kynsimäksi, mutta samaan aikaan hän myös ajatteli, että hänen Potyan omistajana pitäisi olla viimeinen ihminen, jonka kimppuun tämä kävisi. Olihan hänestä tietysti mukavaa, että Potya piti Otabekista ja toisinpäin, mutta tällaisen erityiskohtelun kuuluisi kohdistua vain häneen.

”No niin, tulehan tänne näyttämään, millaista tuhoa se peto sai aikaiseksi”, Otabek sanoi, kun Yuri ilmestyi keittiöön viimeisen kauppakassin kanssa. ”Minä paikkailen haavasi.”

”Äh, ei sinun tarvitse”, Yuri sanoi vähätellen. Hän ei kuitenkaan vastustellut, kun Otabek sivuutti hänen sanansa ja otti hänen kätensä tarkasteluun, vaikka kaikkia ostoksiakaan ei vielä ollut purettu kaappeihin. Jopa heidän ostamansa jäätelöpaketti odotti vielä pöydällä pääsyä pakastimeen.

Yuri ei sanonut vastaan vielä silloinkaan, kun Otabek puhdisti Potyan aiheuttamat haavat ja peitti niistä pahimmat laastareilla. Kun tämä vielä lopuksi hellästi suukotti hänen kämmenselkäänsä (”jotta kipu lähtisi pois”), hän ajatteli, että ehkei Potyan kynsien uhriksi joutuminen ollutkaan sittenkään niin kamalaa, vaikka Otabek sellaisen onnistuisikin välttämään. Ainakin hän sai kun saikin osakseen erityiskohtelua, ja vielä erityisen mukavaa sellaista. Siinä tilanteessa ei häntä voisi kismittää enää mikään.
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 292
  • Kurlun murlun
Vs: Yuri!!! on Ice: Valikoiva ansa (S, Otabek/Yuri, oneshot)
« Vastaus #1 : 21.01.2022 22:21:32 »
Lainaus
Sohvalla nukkuva Potya kerää huomiota.
::3

Arkista Otayuria Potyalla höystettynä. <3 Domestic life on niin kotoisaa ja siitä tulee lämmin fiilis. Otayuri on myös sellainen comfort-ship, ja kivaa, että kirjoittelit näistä pitkästä aikaa. Lisäksi tämä valaisi ihanasti kissojenkin sielunmaisemaa siltä osin, ettei siitä tavallinen kuolevainen edes ota selvää. :D Kissat ovat niin randomeja elukoita ja tuovat hauskuutta arkieloon. Pystyn niin kuvittelemaan Potyan kellimässä ketarat ojossa ja olemassa Otabekin parasta kaveria. Tuntuu että molemmat ovat sellaisia hiljaisia, vähän jurottavia ja silmäilevät toisia arvostelevasti. Potya on Bekan toteemieläin. xD

Lainaus
”Miksi, Potya? Miksi?”
Top 10 anime betrayals.

Lainaus
Hän ei kehdannut myöntää ääneen, miten paljon tilanne häntä kismitti. Ei tietenkään ollut kiva joutua kissansa kynsimäksi, mutta samaan aikaan hän myös ajatteli, että hänen Potyan omistajana pitäisi olla viimeinen ihminen, jonka kimppuun tämä kävisi.
Kismittäisi kyllä minuakin, jos oma kuvitteellinen kissani toimisi samalla tavalla. :< Vaikka samalla tietäisikin, että ajatukset voi tuntua lapselliselta, kyllä se vähän jyrsisi. Onneksi Otabek oli hengessä mukana ja tarjosi auttavan kätensä. Valikoivat ansat ovat vaarallisia ja tällä kertaa Otabekilla kävi tuuri. :D

- Mai
"I read you loud and clear, Lizard."

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 096
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
Vs: Yuri!!! on Ice: Valikoiva ansa (S, Otabek/Yuri, oneshot)
« Vastaus #2 : 24.01.2022 18:25:45 »
Maissinaksu: Otayuri on tosiaan just sellainen comfort-ship! En tiiä miten pärjäisin ilman (varsinkaan sen jälkeen kun huomasin, miten helppo ja hyvä heistä on ficata). Toki se, miten usein heitä ajattelen ja miten paljon heistä ficcaan, eivät suoraan korreloi keskenään (koska joka päivähän ne mun ajatuksissa on), mutta oli kyllä tosiaan korkea aika kirjoittaa taas Otayuria ihan julkaisukuntoon :3

Lainaus
Lisäksi tämä valaisi ihanasti kissojenkin sielunmaisemaa siltä osin, ettei siitä tavallinen kuolevainen edes ota selvää. :D Kissat ovat niin randomeja elukoita ja tuovat hauskuutta arkieloon.
Otayuri-arkeilussa on ihan parasta kun sen nimissä voi aina välillä ihan huoletta kirjoittaa myös kissa-arkeilua ;D Jonkimoista henkistä hoitoa itselle kun ei kissaa ole... (ei kyl sillä että olisin vakavissani edes hankkimassa, vaikka se teoriassa ja käytännössäkin olisi mahdollista.) Kissojen ajatustenjuoksusta ei tosiaan ota selvää :D Kukapa sitä osaisikaan sanoa, miksi Potya oli heti kynsin kiinni Yurin kädessä mutta salli Otabekille hetkellisen massun silittelyn. Aattelisin, että joko Potyan sietokyky ylittyi juuri siinä vaiheessa, kun Yuri lykkäsi kätensä kuvioihin, tai sitten se oli sellaisella "vittuillaan omistajalle koska lol yolo miksi ei" -fiiliksellä ;D Paha mennä sanomaan.

Lainaus
Tuntuu että molemmat ovat sellaisia hiljaisia, vähän jurottavia ja silmäilevät toisia arvostelevasti. Potya on Bekan toteemieläin. xD
Joo ne on kyllä hyvää pataa keskenään! En ehdottomasti hyväksy ficeihini muuta. Samanlaista sielunmaisemaa.

Lainaus
Onneksi Otabek oli hengessä mukana ja tarjosi auttavan kätensä.
Otabek on kyllä niin täydellinen aisapari Yurille. Se tuntuu tietävän aina niin hyvin, miten käsitellä Yuria :3 Osaa suhtautua sen käytökseen ymmärtäväisellä ja sitä tasapainottavalla tavalla, eikä esim. tässäkään tehnyt isoa numeroa siitä, että itse sai silittää Potyan mahaa mutta Yuri ei, ja tarjoutuu hoitamaan tämän haavat (vaikka Yuri itse oli juuri aiemmin sanonut, ettei aio tehdä niin Otabekille :D). Lol menee vähän OTP-avautumisen puolelle tää mun kommenttivastaus sorry not sorry, sä kyl tiiät miten paljon ne mulle merkkaa ;D

Iso kiitos kommentista, mukavaa että tykkäsit ♥
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Myötätuuli

  • Neiti Herrasmies
  • ***
  • Viestejä: 489
Vs: Yuri!!! on Ice: Valikoiva ansa (S, Otabek/Yuri, oneshot)
« Vastaus #3 : 17.02.2023 22:41:16 »
Moikka ihana Larjus! Otin omasta neuvostasi vaarin ja lähdin kommenttikampanjan innoittamana lukemaan itselleni tuntematonta fandomia. Vaikka puhuttiinkin tästä sarjasta, kun nähtiin, niin en ole vielä ehtinyt katsoa sitä. Mutta sinne kyllä päästään vielä! :) Googlasin hahmot vain sitä varten, jotta tiesin miltä he näyttävät ulkoiselta habitukseltaan. Mutta kuten olet monesti todennut, eipä se vie tekstin lukemisesta iloa vaikkeivat fandom ja henkilöt olisikaan tuttuja. Niin kävi myös tässä ihanan arkisessa ja herttaisessa fikissä. :)

Tilanne on näin kissanomistajalle tuttu ja pystyin hyvin samaistumaan Yurin nolostumiseen ja ehkä jopa häpeään siitä, että hänen oma kissansa ei antanut silittää vatsasta. ;D Nämä ovat näitä vaikeita hetkiä, jotka tulisi vain hyväksyä. Ehkä kyse olikin vain fikin nimen mukaisesti valikoivasta ansasta, mutta uskon, että Otabekin rauhallisella ja järjestelmällisellä olemuksella saattoi olla vaikutusta. Sellainen kuva hahmosta ainakin piirtyi itselleni tätä lukiessa. Kissathan aistivat kaikkien energiat, joten voi olla, että Potya pitää erityisesti Otabekista tuon luonteen vuoksi.

Otabekin ja Yurin elämän arkisuuden kuvaaminen oli herttaista luettavaa. Yhteiset kauppareissut voivat pariskuntana olla joko ihania tai totaalista kaaosta, mutta tässä tuntui tunnelma olevan varsin seesteinen. Oli hauska yksityiskohta, kun Yuri kuvaili käsiään "keitetyiksi nuudeleiksi" kannettuaan painavia kauppakasseja - hyvin samaistuttavaa. ;D Molemmista hahmoista välittyi sellainen tunne, että he tietävät ja tuntevat toisensa perinpohjin. Oli hellyyttävä kohta, kun Otabek auttoi Yurin käden kanssa jopa ennen jäätelöpaketin laittamista kaappiin. Todellista romantiikkaa! <3

Kiitos kevyestä lukupalasta, joka saatteli tämän parituksen maailmaan todella hyvin ja innostaa varmasti lukemaan uudelleen! :)

banneri ja ava by Ingrid

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 096
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
Vs: Yuri!!! on Ice: Valikoiva ansa (S, Otabek/Yuri, oneshot)
« Vastaus #4 : 20.03.2023 17:01:40 »
No terve, ihana miisuli! ;D ♥ Olipas mukava juttu, että uskaltauduit tuntemattoman fandomin pariin (vaikka ehdottomasti suosittelen tutustumaan tähän tarkemminkin, jos et ole vielä ehtinyt), sitähän mä suosittelen lämpimästi kaikille. Tässä (niin kuin monissa muissakin ficeissäni) on sen verran yksinkertainen ja helposti lähestyttävä aihe, että mukana pitäisi pysyä, vaikkei fandom tuttu olekaan. Arjesta on niin kiva ja helppo kirjoittaa!

Mahtavaa että löysit tästä samaistuttavia juttuja. Mulla ei itsellä kissaa ole (vaikka vähän haaveilenkin sellaisesta), mutta voin vain kuvitella, miten tuollainen ärsyttää. Mutta kissat osaavat olla oikukkaita eläimiä, eikä niiden käytöstä pidä ottaa henkilökohtaisesti. Otabek on just sellainen rauhallinen tapaus, ja varmasti osasi lähestyä Potyaa oikealla tavalla, ettei saanu kynsistä, kun Yuri puolestaan on tästä kaksikosta se räiskyvämpi (ja ärhäkämpi). Hän ei ehkä osannut koskea Potyan massua juuri silleen oikeella tavalla, tai sitten Potya sai juuri tarpeekseen koskettelusta ja siksi kävi kiinni. Kaikki on mahdollista.

Mukava kuulla myös, että tykkäsit tämän tunnelmasta ja siitä, miten olen Otabekin ja Yurin välistä suhdetta kuvannut :3 He tosiaan tuntevat toisensa läpikotaisin.
Lainaus
Oli hellyyttävä kohta, kun Otabek auttoi Yurin käden kanssa jopa ennen jäätelöpaketin laittamista kaappiin. Todellista romantiikkaa! <3
Parhainta romantiikkaahan ovat juuri sellaiset pienet arjen hetket ♥ Ja tottahan toki oma kullan käden paikkailu on tärkeämpää kuin joku jäätelö. Otabek osaa laittaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen ;D

Kiitokset kommentistasi! ♥
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti