Author: Kristen
Rating: S
Genre: romanttista draamaa
Pairing: Astoria Greengrass/Aurora Sinistra
Warnings: opettaja/oppilas-suhde
A/N: Paritusgeneraattorihaasteen ja Spurttiraapaleen 19.kierroksen pohjalta syntyi nämä pätkät tunnelmallista femmeä. En väitä tietäväni mitään tähtitieteestä, ja se saattaa näkyä tekstissä. Osallistuu myös Neljän tuvan haasteeseen Luihuisella. Ja Femme10:iin!
Innostuneena Jupiterin kuista
1. auktoriteettiAstoria on tämän suhteen auktoriteetti, eikä Auroralla ole mitään sitä vastaan.
Aurora on hiljainen ja rakastaa vain tähtiään, Astoria näyttää tietä ja kertoo, mitä tapahtuu. Se on vapauttavaa Auroralle, sillä hänen täytyy olla auktoriteetti puolet siitä ajasta, jonka hän on hereillä. Opettajan ura ei ole Auroran kohtalo, mutta se on tie, joka hänen täytyy kulkea loppuun. Tähtitieteilijän on vaikea elättää itsensä ja kissansa ilman opettamista.
Tylypahka on hyvä hänelle. Se on antanut hänelle katon pään päälle, kaljuunoita säästöön ja unelman omasta talosta ja kalliista kaukoputkesta.
Tylypahka antoi hänelle myös Astorian. Se yksinään riittäisi hänelle, mutta tähdet ovat olleet hänelle armollisia.
2. mahdollinenAuroran kanssa Astoria on oppinut, että mikä vain on mahdollista.
Aurora on näyttänyt hänelle tähtikuviot ja galaksit, opettanut hänelle tähtitieteen salat samalla tavalla kuin hänelle itselleen on aikanaan opetettu, eikä hän ole pyytänyt mitään vastineeksi. Astoria ei ole kuin sisarensa, joten hän antaa jotain takaisin. Hän opettaa Auroralle, miltä tuntuu olla haluttu. Hän kuljettaa käsiään Auroran luiden muodostamia kohoumia pitkin ja kertoo naiselle, mitä kaikkea tämä ansaitsee.
Astoria nauraa ja kujertaa kauniita sanoja Auroran korvaan vain siksi, että hän voi tehdä niin. On vapauttavaa voida rakastaa jotakuta niin paljon, ettei muusta tarvitse murehtia.
Siispä Astoria rakastaa kaiken polttavan nuoruutensa voimalla.
3.
tiimiHe ovat tiimi silloinkin, kun he eivät voi sitä olla muille.
Aurora on edelleen Astorian opettaja, ja välillä Auroran sydän on täynnä tuskaa sen faktan vuoksi. Astoria on jo seitsemäntoista, täysi-ikäinen, aikuinen nainen. Astoria on lahjakas tähtitieteilijä, ja se näkyy oppitunneilla. Kukaan ei ihmettele Auroran leveää hymyä, kun Astoria vastaa oikein hänen kysymykseensä. Antaa heidän luulla, että se johtuu ammatillisesta ylpeydestä.
(se johtuu siitä, että Aurora tietää, miltä Astoria näyttää
silmät tuikkien nautinnosta
juuri heränneenä hiukset pörröisenä unesta
innostuneena Jupiterin kuista)
Aurora puristaa Astorian kättä hellästi kaukoputken päällä merkiksi sanattomasta tuesta. Astoria hymyilee, ja Aurora sokaistuu kuin olisi katsonut Aurinkoon.
4. varasAuroran vanhempi kaukoputki on kadonnut, ja hän syyttää vitsaillen Astoriaa varkaaksi. Astoria katsoo Auroraa pettynein silmin ja toteaa olevansa puhdas kuin pulmunen luihuisuudestaan huolimatta. Sitten hän lähtee jättäen Auroran istumaan jäiset kyynelet silmissään.
Hän ei tarkoittanut loukata, ja mikään ei ole koskaan tuntunut pahemmalta. On kuin Auroran maailmalta olisi pudonnut pohja Astorian loittonevien askeleiden myötä.
Auroraan iskee ajatus: tältäkö rakkaus tuntuu? Olenko minä rakastunut? Ra-kas-tu-nut?
Astoria on hiljaa pää untuvapeitteiden alla, kun oven luota kuuluu räsähdys. Kotitonttu jättää pienen kirjekuoren lipaston päälle.
Korpinkynnen kunnialla,
luihuisuudella ei ole väliä. Venus polttaa kirkkaana tänä yönä. Sinuna en jättäisi sitä näkemättä.
rakkaudella
Aurora5. tallettaaAstoria tallettaa kaikki Auroran kauniit sanat suoraan sydämeensä. Aurora ei ole hyvä sanojen kanssa, hän puhuu mieluummin tähtien ja planeettojen kieltä. Astoria kääntää Auroran sanat omalle kielelleen, vaalii niitä mielessään ja muistelee surun hetkellä.
Kun Auroralla on kiire piirtää karttojaan ja mutista kaasukehistä, Astoria makaa tummat hiukset levällään Auroran lakanoilla ja tuijottaa kattoa. Hän haluaisi maalata sinne tähtitaivaan, sellaisen, joka muistuttaisi Auroraa hänestä.
"Lainaisitko sauvaasi?" Astoria kysyy selittelemättä, eikä Aurora selitystä kaipaa.
Sauva on rakkaudella annettu, ja taiat toimivat täydellisesti. Vaikkei Astoria ole ennen taikonut taivasta kattoon, Auroran sauva kertoo hänelle täsmälleen mitä tehdä. Tähtitaivas ei ole koskaan ollut kauniimpi.
6.
tunnelmallinenKynttilöiden tuoma valo on heikkoa, mutta sillä ei ole väliä. Astoria pitää kynttilöiden luomasta tunnelmasta, mutta ei koskaan myöntäisi sitä ääneen. Romantikot eivät tule pärjäämään Greengrassin perheessä.
Auroran edessä on kupillinen kimaltelevan tummaa hiekkaa, ja hän tutkii sitä määrätietoinen tuike silmissään. Astoria ei henno häiritä häntä. Auroran tuntien kyseessä on jokin tärkeä projekti, jota ei sovi kenenkään keskeyttää. Siispä Astoria tyytyy vain painamaan kevyen suukon pisamaiselle olkapäälle.
Astoriaa ei haittaa, vaikka Auroralla ei aina ole aikaa hänelle. Astronomia on omistanut Auroran kauan ennen Astoriaa. Hän jaksaa kyllä odottaa vuoroaan. Pilvisinä päivinä tähtitiede häviää Astorialle, eikä Englannissa ole koskaan kauan aurinkoista.
7. puutonVaikka Tylypahkan välitön pihamaa on suhteellisen puuton, pystyy Astoria näkemään syksyn vain vilkaisemalla ikkunasta ulos. Alkava halla on jo repinyt puiden lehdet mukaansa, ja Astoria on salaa surullinen. Pian yöt alkavat pidetä, eikä mikään voi pitää Auroraa erossa kaukoputkessaan. Yksi yksinäinen Auroran kanssa eletty talvi on tarpeeksi.
Aurora vaistoaa Astorian sanattoman surun, ja tapansa mukaan nostaa sen esille. Auroran rakkaudessa on hienoa se, ettei se salli toisen tuskaa.
Astoria pukee huolensa sanoiksi katsomatta Auroraa silmiin, peläten olevansa itsekäs. Hänelle on opetettu lapsesta asti, ettei mikään voi olla kokonaan hänen.
Aurora suutelee Astorian niskaa pehmeästi ja kuiskaa: "Minun kaikista kirkkain tähteni."