Ficin nimi: Joskus on helpompaa vain antautua
Kirjoittaja: chitaur
Ikäraja: K-11
Tyylilaji/Genre: angst
Varoitukset: itsemurha
A/N: Olen lukenut niin paljon angstiraapaleita, että myös niiden kirjoittaminen tuntuu päivä päivältä houkuttelevammalta. Luultavasti tällä hetkellä voisin pyhittää koko elämäni niiden kirjoittamiselle. Osallistuu Spurttiraapaleeseen (ööh, kivikasasta tuli kallio, mutta ainakin sana antoi inspiraatiota tähän) ja Kirjoitusterttuun.
----
Puristat toisessa kädessäsi kättäni. Seisomme suuren kallion reunalla, kun käännyt minua kohti viimeistä kertaa.
Katson sinua viimeisen kerran. Olet yhä kaunis, vaikka kidut elämäsi loppumetreillä. Sairauden runtelemilta kasvoiltasi erottuvat yhä ne piirteet, joita jäin tuijottamaan tavatessasi sinut ensimmäistä kertaa. Nyt olet vain varjo entisestäsi.
Ymmärrän hyvin päätöstäsi. Jos joutuisin kokemaan saman kuin sinä, en tiedä mitä tekisin. Minulla ei olisi uskallusta tehdä samanlaista tekoa kuin olet tekemässä, vaan kituisin lopun elämääni ja joutuisit katselemaan vierestä kärsimystäsi.
Nyt olen seurannut taisteluasi ja seissyt rinnallasi aina kun olet minua tarvinnut. Itkenyt kanssasi uneen ja avannut huoneesi ikkunan, jotta saisit raikasta ilmaa. Kun olit tehnyt viimeisen päätöksesi, istuimme vain hiljaa.
Kun kerroit minulle päätöksestäsi, en voinut sanoa mitään. Jos olisin kertonut ymmärtäväni sinua, olisin kuulostanut siltä, kuin olisin toivonut sinun tekevän niin. En halunnut päästää sinusta irti tilanteestasi huolimatta.
Viimeinen vaihtamamme katse on vain silmänräpäys, vaikka se tuntuu ikuisuudelta. Sen jälkeen hyppäät tuntemattomaan.
