Title: Pieniä pusuja pimeässä
Author: LillaMyy
Rating: S
Fandom: Hobitti
Pairing: Kíli/OFC (Sólveig)
Beta: Saappaaton
Genre: fluffy
Disclaimer: En omista hahmoja itse keksimiäni lukuun ottamatta, enkä väitä minkään ficcissäni tapahtuvan asian olevan totta. En saa tästä myöskään minkäänlaista rahallista korvausta.
Summary: Kílillä ja Sólveigilla ovat kaksistaan isoveljien ollessa toisaalla, joten he joutuvat keksimään sitten itse itselleen tekemistä…
Challenges: Kaiken maailman ficlettejä (viikko 19: pusu), Aakkoshaaste (P), FF50 (17, lapset), Kerää kaikki hahmot (Ori) ja Kirjoitusterttu (otsikkoterttu: alliteroiva otsikko)
A/N: Apua, en vissiinkään osaa pysytellä erossa näistä kahdesta söpöliinistä!
Tästä siis tuli taas jotain ihan liian höttöistä fluffya, että peskää hampaat tämän lukemisen jälkeen, niin ei tule reikiä liiallisesta sokerista. (;
Pieniä pusuja pimeässä
Yhdeksän- ja kahdeksanvuotiaat Kíli ja Sólveig törmäilivät sinne, tänne ja tuonne ympäri Sinivuoria, sillä heillä oli tylsää. Molempien isoveljet olivat sillä hetkellä pajoilla eikä heillä ollut aikaa nuoremmille kääpiöille, joten Kíli ja Sólveig joutuivat sitten keksimään toisilleen jotain viihdykettä. Kaksikko olikin sitten aikuisten suureksi harmiksi päättänyt pitää juoksukisan ja nyt he juoksentelivat joka paikassa.
Ori oli jo kertaalleen kehottanut heitä varovaisuuteen, mutta Kíli ja Sólveig olivat vain kirmanneet tästä ohi niin, että vanhemman kääpiön sanat olivat luikahtaneen saman tien pois mielestä. Jostain kumman syystä nuorisoa ei suuremmin kiinnostanut hidastaa, vaan nämä viilettivät omia teitään ja unohtivat ikinä edes törmänneensäkään Oriin.
Lopulta kaksikko kuitenkin kyllästyi päämäärättömään juoksenteluun, joten he hiipivät ensimmäiseen vastaantulevaan hämärään nurkkaan istuksimaan. Kíli lupasi vanhempana pitää huolen, että kaikki hirviöt pysyisivät kaukana Sólveigista, joka pelkäsi pimeyttä.
Sól istahti ihan Kílin kylkeen kiinni, koska ympäröivä hämäryys hirvitti häntä liikaa, ja Kíli kietoi kätensä ritarillisesti tytön ympärille. Sólveig käpertyi tiiviimmin toisen kainaloon ja nojasi päätään tämän olkapäähän. Tietämättä yhtään mitä oli tekemässä, Kíli käänsi päätään ja moiskautti sitten oikein kunnon mojovan pusun Sólveigin otsalle. Tyttö katsoi hetken poikaa kummissaan, mutta palautti sitten pusun tämän poskelle.
Siitä samaisesta pikkunurkasta Ori löysi Kílin ja Sólveigin muutamaa tuntia myöhemmin istuksimassa vierekkäin pimeää paossa jakamassa toisilleen pieniä pusuja.