Ja salaa | Francesca/Laurel, S (Millenium OC:t)

[FractaAnima]

Title: Ja salaa
Author: FractaAnima
Genre: jouluangst
Rating: S
Pairing: Francesca (OC)/Laurel (OC)
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa fandomin, minä omistan mielikuvitukseni ja hahmojen luomistyön. Lau omistaa itsensä Laurelin hahmon pohjalla. En saa tästä minkäänlaista hyvitystä.

Puolitoistaraapale

Haasteisiin:
Jouluhaaste IX
Femme10 #5
Perspektiiviä parittamiseen #2
Vuosi raapalehtien V

A/N: "Ja salaa Francesca kuolee sisältä" sanoi Lau kerran ja siitä se idea sitten lähti. Tää on Lau sulle, luonnollisesti. 
(Nämä samat hahmot seikkailevat monen muun ystävänsä kanssa alunperin ficissäni Millenium K15)


Ja salaa

Jouluyön vaihtuessa aamuksi Francesca työntää paljaat varpaansa lämpöisiin tohveleihinsa ja hiippailee oleskeluhuoneeseen. Huone valaistuu vain valkoisen kuusen himmeästä kimalluksesta. Tyttö hymyilee hetken vihreälle kirjekuorelle käsissään ja piilottaa sen sitten kuusen alle.

Laurelin astuessa samaan huoneeseen Francesca on tutkivinaan lahjapinoja.
"Onko minulle mitään?" vaaleapörröinen tyttö kysyy makeasti haukoitellen. Francesca on selaavinaan hetken pinoja ja ojentaa sitten kuoren tytölle hymyillen salaperäisesti.

On kulunut jo viikkoja siitä, kun Francescan sydän halkesi tämän kuullessa ystävänsä hyvät uutiset. Laurel oli rakastunut johonkin poikaan, oikeaan poikaan, ei tällä kertaa Draco Malfoyhin. Siltikin jouluaamuna parhain lahja, jonka Francesca voi saada on Laurelin hänelle suoma uninen hymy.

Laurel avaa kuoren ja hänen silmiinsä kirpoavat kyyneleet.
"Sinä synnyit tähän maailmaan, jotta jonain päivänä tulisit olemaan tärkeä jollekulle toiselle", tyttö lukee ääneen. "Voi Frac, sinä olet parhain ystävä, jota kukaan voi toivoa", tytön silmät sulkeutuvat. "Ja minä olen niin rakastunut", hänen sydämensä lepattaa jo kaukana.

Ja salaa Francesca kuolee sisältään.

[singu]

Päätin, että kommentoin jokaista Jouluhaasteen ficciä, koska itsekin osallistuin haasteeseen 

Tässä on kaksi minulle uutta asiaa: Harry Potter -fandom (juu, tiedän, että on massiivinen ja suosittu, mutta en ole koskaan lukenut kyseisen fandomin mitään ficcejä) sekä femme. Tavallaan yritän päästä omalta mukavuusalueeltani pois lukemalla monipuolisesti erilaisia ficcejä.

Tämä oli minusta kaunis kuvaus, surullisenihana pieni hetki.

[Hazyel]

JOS NYT vihdoin! Ensinnäkin, tahdon kiittää hirveästi, että kirjoitit tän ja vielä tällaisena yllätyksenä! Kiitos Frac-kultu! <3

Tykkäsin tästä tekstistä hirveästi jo silloin, kun ensimmäistä kertaa luin, tää oli kivasti sopivan lyhyt semmoiseksi pikkuiseksi iltapalaksi. Ja oikein suloinen, vaikka samalla myös niin surullinen. Tästä oikein jäi niin hyvin tuo fiilis, kun Francesca kuolee sisältä, vaikka pitääkin siitä, että saa viettää aikaa Laurelin kanssa. Ääh, Laurel, miksi olet niin tyhmä etkä voi nähdä että ystäväsi tykkää sinusta ja vastata tunteisiin?!

Mut voiiih luin tän nyt uudestaan, ja ITKIN. En oikeasti itke kovin monen tekstin kohdalla, mutta tää oli niin koskettava koska kaikki viime aikojen jutut ja kaikki mitä oot mulle koskaan sanonut äääh. Ja miten voi sama teksti olla samaan aikaan niin onnellinen ja niin surullinen että se itkettää? Ja yyh itken vieläkin Francescan takia, koska raasu joutuu kärsimään, vaikka varmasti haluaakin nähdä ystävänsä onnellisena.

En osaa nyt sanoa tähän oikeasti yhtään mitään järkevää, mutta nää oli mun lempikohdat tästä tekstistä:

hänen sydämensä lepattaa jo kaukana.

Ja salaa Francesca kuolee sisältään.