Kirjoittaja Aihe: Juhlia ja taikajuomia |S| Lily & Regulus  (Luettu 2534 kertaa)

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 852
  • "Dream life over real life, that's my motto."
Juhlia ja taikajuomia |S| Lily & Regulus
« : 04.10.2016 19:32:04 »
Ficin nimi: Juhlia ja taikajuomia
Kirjoittaja: Odo
Genre: draama, paritukseton
Hahmot: Regulus & Lily
Ikäraja: Sallittu
Vastuunvapaus: J. K. Rowling omistaa Harry Potterin maailmoineen ja hahmoineen. Kirjoitan tätä omaksi ilokseni.
A/N: Tällaista tällä kertaa, kun vihdoin sain aikaiseksi käsitellä ficinmuodossa sitä faktaa, että Regulus ja Lily olivat samaan aikaan Kuhnukerholaisia! Inspiraatiosta kiitoksia Nevillalle, quote löytyy alempaa. <3 Osallistuu FF50: Luihuiset (027.Näkö.) ja Vuosi raapalehtien V.

Lainaus
“There are poisons that blind you, and poisons that open your eyes.” ― August Strindberg



Juhlaa ja taikajuomia

Kurpitsajuhlan teemaan sopivasti koristeltu Kuhnusarvion pieni oleskelu- ja työhuone oli täynnä ihmisiä. Kuhnukerholaisia seuralaisineen ja muualta tulleita vieraita, joille professori halusi esitellä suosikkioppilaitaan. Regulus tunsi olonsa ulkopuoliseksi ja hänen katseensa haravoi pientä tilaa läpi ihmismassan. Hänen luihuistoverinsa olivat hajaantuneet kukin tahoilleen seuralaistensa kanssa ja osa oli jättänyt kokonaan tulematta. Regulus ei oikein tiennyt itsekään, miksi oli tullut ennen kuin näki leimuavan punaiset hiukset ja sirot sormet hypistelemässä taikajuomapulloja sivupöydältä. Kupliva liemi sai vihreistä silmistä arvioivan katseen, kun pieni nenä nuuhkaisi sitä varovasti. Regulus hivuttautui lähemmäs ohi muiden vieraiden katsomaan, mitä häntä vuoden vanhempi tyttö tutki niin uteliaana ilman näkyvää seuralaista.

*

Vaaleanpunainen savupilvi pöllähti pyöreästä taikaliemipullosta Lilyn avatessa sen nauravaisena Reguluksen katsoessa hieman kauempaa. Hän tunnisti lemmenjuoman sen hehkuvasta punasta ja lempeästä tuoksusta, johon sekoittui savun kitkeryyttä. Regulus ei ollut osannut oikein koskaan erotella, mitä kaikkea haistoi tuosta erikoisesta taikajuomasta, vaikka he olivatkin valmistaneet sitä taikaliemien oppitunneilla valmistautuessaan kokeisiin. Lilyn laskiessa pullon takaisin pöydälle, hän huomasi tarkkailevan Reguluksen ja hymyili.
”Sinäkin olet täällä, Regulus.” Lilyn toteamus oli hieman yllättynyt, eikä Regulus enää kyennyt lipumaan paikalta. Hän oikeastaan piti Lilyn seurasta, mutta toivoi, ettei hänen seuralaisensa sattuisi tulemaan paikalle. Regulus oli nähnyt, miten viimeisenä kouluvuotenaan tyttö oli viihtynyt kelmien seurassa hieman enemmän.

*

Regulus siirtyi Lilyn viereen katselemaan taikajuomapulloja vaitonnaisena ilahtuessaan toisen kertomasta. Lily oli tullut yksin, eikä paikalla ollut ainoatakaan kelmiä, eikä erityisesti Siriusta. Regulukselle oli ollut helpotus, kun Sirius oli jo monen vuoden ajan kieltäytynyt kunniasta liittyä professori Kuhnusarvion pieneen kerhoon.
”Mitä mieltä olet tästä?” Lily kysyi ojentaen sitruunan väristä taikajuomaa, jossa oli hieman kanelimainen tuoksu sitruksisen rinnalla. Professori oli keksinyt heille kilpailun, jossa oli tarkoitus tunnistaa mahdollisimman monta taikajuomaa.
”Kirpunkitkentää”, Regulus vastasi nuuhkaistuaan vielä kerran. Hän oli joutunut levittämään lientä tupatoverinsa kissaan, joka ei ollut pitänyt siitä yhtään. Sen kuultuaan Lily nauroi ja kirjoitti liemen nimen ylös pergamenttiin siistillä käsialalla.

*

Ilta eteni matelevasti, mutta liityttyään Lilyn seuraan Reguluksella oli hieman mukavampaa kuin aluksi. Hän oikeastaan piti Lilystä ja harmitteli sitä, että tyttö ei kuulunut luihuiseen. Lilyssä oli paljon luihuisien arvostamia piirteitä kuten kunnianhimoa ja terävyyttä, kyky tunnistaa hyödyt, ja vahvuus edetä haluamaansa suuntaan. Sen lisäksi tyttö oli ovela ja omapäinen, jonka Regulus oli saanut huomata heidän ollessa vuosia yhdessä Kuhnukerhossa. Lily ei myöskään tuntunut aina välittävän säännöistä, vaikka pärjäsikin koulussa. Kerran Regulus oli nähnyt hänet Severuksen kanssa kahden myöhään illalla, vaikka erityisesti johtajatyttönä Lilyn olisi pitänyt olla malliesimerkkinä nukkumassa. Regulus mietti, olisiko Lily luihuinen, jos olisi puhdasverinen?
”Mitä mietit, Reg?”

*

Takkavalkean äärellä oli paljon ihmisiä, mutta Lily oli vetänyt Reguluksen mukanaan tulen lämpöön, kun pakkanen huokui linnan kiviseinien raoista ja Regulus oli vastannut yksinkertaiseen kysymykseen väsymyksen. Oikeasti hänen ajatuksensa viipyilivät verisäädyissä ja siinä, mitä kaikkea Lily voisikaan olla, jos olisi oikea noita. Kotona oli opetettu, etteivät jästisyntyiseet olleet puhtaita, kuten he. Lilyn kanssa se oli kuitenkin hyvin vaikea muistaa ja nytkin Regulus veti itsensä pois aatteista vain kuunnellakseen Lilyn naurua ja luontevaa rupattelua muiden Kuhnukerholaisten kanssa tuparajoista välittämättä. Pitihän Lily jopa Reguluksesta, vaikka varmasti Sirius oli kertonut hänestä kaikkea inhottavaa. Lilyn hyväntuulisuus tarttui hentoina hymykaarina Reguluksen aiemmin niin ilmeettömille kasvoille.

*

”Musta! Kauanko aiot istua vielä näissä juhlissa?” Evanin kysymys havahdutti Reguluksen keskustelusta Lilyn kanssa. Seitsemäsluokkalaisten taikajuomatunneista oli mielenkiintoista puhua ja se sai keskustelun polveilemaan taikajuomien monimuotoisiin käyttötarkoituksiin. Evan näytti kyllästyneeltä, vaikka Regulus oli kuvitellut pojalla olevan tekemistä sillä aikaa, kun hän oli Kuhnukerhon juhlissa.
”Miksi juttelet kuraverisen kanssa?” Evan kysyi oikeasti hämillään, eikä niin pahantahtoisesti kuin olisi pahimmillaan voinut. Reguluksen vastaus oli pelkkää mutinaa Evanin vetäessä hänet mukanaan pois ”tylsistä kemuista”, ja Lily vaikutti pahoittavan mielensä. Regulus huomasi samalla ensi kertaa, että Severuskin oli paikalla, ollut ehkä koko ajan katselemassa. Evan sanoi menevänsä edeltä Reguluksen hidastellessa ja katosi ihmismassaan.

*

Evan oli ennättänyt kuiskata Regulukselle sanat, jotka oli kertonut luultavasti aiemmin myös Severukselle. Heillä olisi pian kokous. Tietysti juhla-ilta mahdollisti heidän pienen piirinsä tapaamisen salassa paremmin, mutta Regulus ei ollut tällä kertaa yhtä innokas kuin aiemmin. Hänen olisi kuitenkin pakko mennä. Miettiessään pahoittelisiko Lilylle äskeistä välikohtausta Regulus pysähtyi taikajuomapullojen luokse ja jäi katselemaan niitä. Pienimmissä purkeissa oli mustaa ja valkoista taikajuomaa, joiden nimiä he eivät olleet Lilyn kanssa keksineet. Molemmat hohtivat lähes huomaamattomasti sinisen sävyä, jos osasi katsoa tarkkaan. Mustan ja valkoisen kontrasti tuntui sillä hetkellä suuremmalta kuin aiemmin, kun vielä hetki sitten he olivat arvailleet liemien käyttötarkoitusta innostuneina.

*

Kuhnukerhon pienimuotoisen Kurpitsajuhlan aikana Regulus oli nähnyt taas enemmän kuin hänen kapeakatseiseen maailmaansa olisi kuulunut mahtua ja siitä syystä hän oli jäänyt tuijottamaan kahta pientä taikajuomapulloa pidemmäksi aikaa kuin oli tarkoitus. Saamatta itseään Lilyn luokse tai kiiruhtamaan Evanin perään, oli helpompi vain seistä paikallaan. Regulus huomasi Severuksen vasta, kun kuuli sanat: ”Taikajuomat ovat merkillisiä, vaarallisia. Toiset niistä saavat silmäsi sulkeutumaan, toisen puolestaan avatessa ne, Musta. Mieti tarkkaan kumman valitset.” Synkänpuhuvat sanat jäivät varjoina poistuneen pojan jälkeen. Regulus mietti, mitä Severus oli tarkoittanut, ja ymmärrettyään kiirehti takaisin Lilyn luokse. Severus oli valinnut väärin, mutta Reguluksella oli vielä hetki aikaa olla sulkematta silmiään.
« Viimeksi muokattu: 05.10.2016 18:12:13 kirjoittanut Odo »
Life is strange sometimes, wouldn't you say?
I know it isn't easy, but nothing worthwhile ever is...



It was a dream, a perfect image of a life that turned out to be.
Just a moment, lost with me

Altais

  • ***
  • Viestejä: 1 250
Vs: Juhlia ja taikajuomia |S| Lily & Regulus
« Vastaus #1 : 28.10.2022 08:41:45 »
Ihailijakaartista jälleen huomenta! Päädyin valitsemaan tämän ihanuuden hahmojen takia, koska vaikkei tämä nyt varsinainen paritus tässä ollutkaan, niin tykkään hirveästi ajatuksesta, että mitäs jos Reguluksella ja Lilyllä olisikin ollut jotain.  ;D En ole oikein koskaan innostunut Jilystä, vaan omassa headcanonissani niiden kuuluu molempien olla jonkun muun kanssa, ja Regulus/Lily olisi yksi ihan varteenotettava vaihtoehto. ❤️ Ehkä se johtuu siis minusta, mutta luin tästäkin kyllä rivien välistä ainakin Reguluksen puolelta kiinnostusta Lilyyn, kun tuolla lailla teki mieli hakeutua Lilyn seuraan kahdestaan miettimään älyllisiä juttuja kuten taikajuomien tunnistusta, sen sijaan että olisi sosialisoinut juhlissa muiden luihuisten kanssa. ;D

Tämä Regulus vastaa kyllä tosi paljon omaa mielikuvaani siitä, millainen teini se olisi voinut olla. Tuollainen hiukan hiljainen ja vetäytyvä, mitä tulee isoihin porukoihin, sellainen joka miettii paljon itsekseen, ja jakaa niistä ehkä pienen murto-osan muun maailman kanssa. Mutta joka pohjimmiltaan miettii ja kyseenalaistaa totuttuja tapoja ja uskomuksia samalla lailla kuin Siriuskin, vaikka ei vaan yhtään niin näkyvästi, ja sen on vaikeampi toimia vastoin toisten odotuksia kuin Siriuksen. Tämä lämmitti siksi mieltä ihan tosi paljon lukea Reguluksesta tällaisena ❤️, ja ihana oli myös lukea tällaisesta rauhallisesta hetkestä, joka ei ole niin täynnä angstia kuin monet Regulus-ficit ihan syystäkin ovat.

Myös Lilyn hahmo oli tässä niin hyvä, jotenkin elävämpi ja uskottavampi kuin canonissa, ja enemmän inhimillinen. Ärsyttää joskus, kun se canonissa on hiukan sellainen Mary Sue (tai ei niin vähänkään), jossa ei ole mitään muita kuin kiistattoman hyviä ja täydellisen epäitsekkäitä piirteitä, mutta oikeastihan se olisi voinut olla juuri tuollainen, jolla olisikin ollut aika lailla luihuisten arvostamia piirteitä kuten oveluutta, kunnianhimoa ja uskallusta ajatella ihan itse eikä vaan mennä porukan mukana. Samaan aikaan se olisi varmaan ollut juuri noin ennakkoluuloton, että on kiva ja välitön myös nuoremmalle Mustalle, vaikka varmaan Sirius ja muut Kelmit katsovatkin sitä kieroon.  :)

Tuo loppu oli myös hieno, tuo Reguluksen hiljainen, sisäinen ristiriita siitä, menisikö Evanin matkaan vai takaisin Lilyn luo pahoittelemaan Evanin sanoja. Severuksen kommentti silmien avaamisesta tai sulkemisesta oli ihan loistava lopetus tähän, ja se että kyseessä on valinta, jonka Regulus vielä voi tehdä. Rakastin tuota toiveikasta loppua, kun Regulus sitten valitsi palata Lilyn luo, enkä suostu uskottelemaan itselleni muuta kuin että se on oikeasti ihastunut ❤️, ja että niistä kahdesta tulisi ihan loistava pari. Kiitos, tämä oli todellakin oikea hyvän mielen tarina!