Kirjoittaja Aihe: Kauniin perhekuvan takana, S  (Luettu 1592 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 770
Kauniin perhekuvan takana, S
« : 06.12.2015 20:55:55 »
Nimi: Kauniin perhekuvan takana
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama, angst
Hahmot: Jokisen kuusihenkinen perhe
Yhteenveto: Teini-ikäisen Mikon kuva perheestään
Sanamäärä: 150
Haaste: Vuosi raapalehtien V ja Ficlet300 85. Perheenjäsen
Muuta: Lasten iät: Nella ja Eeli (s. 1995, tässä 20-22v), Miko (s. 2001, tässä 14-16v) ja Silja (s. 2005, tässä 10-12v)

A/N: En tiedä, miksi, mutta viime aikoina olen kovasti hahmotellut ja kuvitellut Mikoa, hänen paikkaansa perheessään ja hänen suhdettaan maailmaan ja muihin ihmisiin. Hän on parantumaton angstilapsi, mutta omistaa yllättävän kiinnostavan luonteenlaadun. Varmaan palailen häneen vielä.


Kauniin perhekuvan takana

Heitä on kuusi: äiti, isä ja neljä lasta, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Tasapainoista ja siistiä. Kauniinnäköinen perhe, vaaleatukkaisia ja joko sini- tai harmaasilmäisiä. Yhtä suomalaisia kuin sukunimensä. Nimet taipuvat pehmeästi, yhtään ärrää ei lasten nimistä kuulu:

Nella (tehokas, perheen järjestelijä, perillä yhteiskunnan asioista, merkkisilmälasit, kunnianhimoiset haaveet)

Eeli (poissaoleva, etäinen, mielessä aina kaikkea muuta, perheen atleettinen ilo ja ylpeys, jolla on rasittava poikaystävä)

Miko (vakava, hiljainen, ahdistunut, vaikea tapaus, vetelys, hintelä, pettymys)

Silja (ilosilmäinen ”enkeli”, ihastuttava iltatähti, energinen, aktiivinen, puhuu liikaa, turpa kiinni nyt)

Nella tajuaa Mikoa, mutta määräilee liiaksi. Siskon elämä menee tietyllä tavalla. Eeli ei enää yritä. Isoveli puhuu suomea, mutta Miko ei tajua sanaakaan. Silja ruinaa leikkimään, mutta unohtaa heti, kun ei tarvitse isoveljeä enää. Pikkusiskon mielikuvitusmaailmaan Miko on liian outo.

Mikolla on keskimmäisen lapsen syndrooma.

Äiti ja isä tappelevat. Miko panee kuulokkeet korviin, kuuntelee Zen Caféa ja kuvittelee olevansa aikuinen, se mies, jonka ympäriltä tuolit viedään.
« Viimeksi muokattu: 06.12.2015 21:05:01 kirjoittanut Sokerisiipi »

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Vs: Kauniin perhekuvan takana, S
« Vastaus #1 : 07.12.2015 17:45:42 »
Mielenkiintoista tekstiä tarjoileva otsikko houkutteli lukemaan, joten tässä ollaan :D

Otsikko tiivistää minusta tekstin sisällön oikein hyvin - ulkoa päin Jokisen perhe näyttää sellaiselta unelmaperheeltä, joiden elämä vaikuttaa haaveiden täyttymykseltä. Kuitenkin kulissien takana tapahtuu muuta, ainakin mikäli tarkastelee asetelmaa Mikon näkökulmasta.

Olet minusta osannut taitavasti luoda jokaiselle lapselle omanlaiset luonteenpiirteet :). Minä ainakin tiesin heti (tai siis kuvittelen tietäväni :P) millainen jokainen lapsista on persoonaltaan. He kaikki vaikuttavat aidoilta mutta silti keskenään erilaisilta, mutta kukaan ei paisu ääripäiseksi karikatyyriksi. Tuollaisia henkilöhahmoja voisi siis minusta oikeasti olla olemassa! :)

Minun kävi tavallaan sääliksi Mikoa - keskimmäisenä lapsena ei usein olekaan niin helppoa. Esikoinen on se ensimmäinen ylpeys, se joka saa kunnian tehdä kaikki asiat ensiksi. Kuopus on taas se, jonka kasvun myötä vanhemmat voivat vielä viimeisen kerran iloita niistä asioista, joita lapsi voi vanhemmalleen tarjota. Varsinkin jos perheen nuorimmainen on vielä pieni, voi vanhempien huomio kääntyä helposti muista lapsista häneen. Keskimmäinen jää siis helposti sisarustensa varjoon, mikä on surullista mutta joidenkin kohdalla totta. Jäi myös Mikon puolesta harmittamaan tuo, että hän oli sisarustensa rinnalla mukamas liian outo, kummallinen tai vain ja ainoastaan pettymys :( 

Mikolla on keskimmäisen lapsen syndrooma.
Tämä kohta oli minusta hienosti sanottu! :) Kuvasi hyvin tuota mitä minä yritin tuossa ylempänä selittää :>

Tykkäsin myös tuosta kohdasta, millä tavalla Mikon sisarukset suhtautuvat häneen, siinä tuli esille jokaisen sisaruksen luonteenpiirre mutta päästiin samalla syvemmälle Mikon tuntemuksiin omasta paikastaan perheessään. Kiva kohta, tykkäsin!

Kaiken kaikkiaan tämä oli minusta hieno ja erilainen teksti, ja olit saanut uskomattoman hyvin tiivistettyä tämän kaiken 150 sanaan! (: Hiukan jäi askarruttamaan tuo Miko, tekisi mieli mennä halaamaan ja sanomaan ettet sinä ole niin huono kuin luulet, ihan oikeasti! :> 

Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä, joka herätteli todellisuuteen ja pisti miettimään! :)

-DragonHeart58