Hirveänä pilkunviilaajana ja jok'ikistä sanavalintaa tarkoin harkitsevana kirjoittajana päätin muutama viikko sitten kokeilla mennä välillä kirjoittamisen suhteen täysin oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja kokeilla omaksi ilokseni shuffleja, ja koska ensi viikolla on saamen kielten viikko (ja koska olen jonkin asteen hiljainen kieliaktivisti), inspiroiduin kirjoittamaan niitä sitten inarinsaameksi. En tiedä, onko näissä päätä taikka häntää (tuskin on) ja jännittää jotenkin ihan hirveästi julkaista jotain näin ajatuksenvirtana kirjoitettua, mutta Discordissa on kannustettu niin lempeästi julkaisemaan omia tuotoksia hyvin matalalla kynnyksellä, joten ehkäpä minä uskallan.
Billie Eilish – Lovely 3:20
Smietâ,
jis tun jieh liččii lamaš nirvikove čuovâst já mun sevŋâdâsâst,
ličij-uv talle puoh eresnáál?
Jis tun jieh liččii povčâgittám muu nuuvt, ete tom ij puávtáččii kuássin adeliđ addâgâsân
já jis mun jiem liččii lamaš nuuvt tievâ paavuotâ,
liččih-uv tun talle puáhtám rähistiđ muu iävtuittáá?
Kenski čuávuváá elimist, mottoom nube tuođânálásâšvuođâst.
Mieti,
jos sinä et olisi ollut irvikuva valosta ja minä pimeydestä,
olisiko silloin kaikki erilailla?
Jos sinä et olisi satuttanut minua niin, ettei sitä voisi koskaan antaa anteeksi
ja jos minä en olisi ollut niin täynnä pahuutta,
olisitko sinä silloin voinut rakastaa minua ehdoitta?
Ehkä seuraavassa elämässä, jossain toisessa todellisuudessa.
The Rolling Stones – Paint It, Black 3:22
Puoh lâi tááláá ääigi čappâd. Skammâmáánu alme, sevŋâdâssáárgus kietâveerdist, suu puátteevuotâ.
Mii jiermijd lâi cevziđ suáđist, ko ton maŋa ij vuárdám mihheen?
Talle ovdil sun voojij vala oskođ, ete čuovâ peeli ij liččii siämmáá julme ko suu jieijâs peeli.
Mutâ olmooš lâi olmooš, tom Draco lâi kale jo oppâm.
“Draco?” kullui paifakkist suu seelist, já Potter vaaldij suu uáinimettumvuođâpihtâs meddâl. “Mun lam puáttám viežžâđ tuu meddâl.”
Kaikki oli nykyään mustaa. Marraskuun taivas, pimeänpiirto käsivarressa, hänen tulevaisuutensa.
Mitä järkeä oli selvitä sodasta, kun sen jälkeen ei odottanut mitään?
Silloin ennen hän jaksoi vielä uskoa, että valon puoli ei olisi yhtä julma kuin hänen oma puolensa.
Mutta ihminen oli ihminen, sen Draco oli kyllä jo oppinut.
“Draco?” kuului yhtäkkiä hänen sellistään, ja Potter otti näkymättömyysviittansa pois päältään. “Minä olen tullut hakemaan sinut pois.”
Hurts – Unspoken 4:47
“Harry, tot lam mun, Draco”, Draco eeđâi já čáárvui Haary jorŋiis kieđâ.
“Draco...”
“Draco, tuu käälis.”
“Jieh tun lah muu käälis”, Harry eeđâi já rovgij kieđâs luovâs. “Munhân vajedâm tuu.”
“Ij, Harry, tun jieh vaajeed muu, jieh innig. Muoi láán lamaš oovtâst paijeel 60 ihheed”, Draco eeđâi kierdâvávt já šuáhkádij. Oppeet ohtâ tagarijn peeivijn, ko puoh sunnuu ohtâsiih iveh lijjii ollásávt lappum já Draco lâi oppeet paa.
“Draco? Tot Draco, kii läävee jyehi eehid ettâđ munjin ‘räähis’ já adeliđ munjin cume káálun?” Harry koijâdij, já Draco puovtij uáiniđ, maht suu tááláá nuuvt siävŋus čalmeh šleđgejii jotelávt kirkesin.
“Eidu tot”, Draco eeđâi já adelij cume suu kállá káálun. “Räähis.”
“Harry, se olen minä, Draco”, Draco sanoi ja puristi Harryn ryppyistä kättä.
“Draco...”
“Draco, sinun aviomiehesi.”
“Et sinä ole minun aviomieheni”, Harry sanoi ja riuhtaisi kätensä irti. “Minähän vihaan sinua.”
“Ei, Harry, et sinä vihaa minua, et enää. Me olemme olleet yhdessä yli 60 vuotta”, Draco sanoi kärsivällisesti ja huokaisi. Taas yksi tällaisista päivistä, kun kaikki heidän yhteiset vuotensa olivat täysin kadonneet ja Draco oli jälleen paha.
“Draco? Se Draco, jolla on tapana joka ilta sanoa minulle ‘rakas’ ja antaa minulle suukon otsalle?” Harry kysyi, ja Draco pystyi näkemään, kuinka hänen nykyisin niin sameat silmänsä välähtivät nopeasti kirkkaina.
“Juuri se”, Draco sanoi ja antoi suukon aviomiehensä otsalle. “Rakas.”
Simon & Garfunkel – Mrs. Robinson 4:04
“Tuávkki”, Draco eeđâi, kiesâi suu kieđâid Haary pirrâ já komettij taam sinon.
“Mun tuávkki?” Harry koijâdij já povvâstij, irâtten pancârdiđ meddâl Draco vyelni, mutâ kävilii kietâveerdih tuállejii sust čovgâdávt kiddâ. “Keejâ, kii sárnu.”
“Tuš mieđeet tom, tun jieh kuássin pyevti leđe muu paajaabeln jiehge –”, Draco aalgij, mutâ jooskâi paifakkist, ko Harry njuálustij suu nierâ. “Hyi Potter, mii immâšijd tuu väivid?!”
Harry ij västidâm váá sun tarvanij jotelávt Draco alemist, vierâttij sunnuu pirrâ já piejâi suu poksâmijd keppisávt Draco poksâmij vuástá. “Kii lii tääl paajaabeln?”
“Ääliö”, Draco sanoi, kietoi kätensä Harryn ympärille ja kaatoi tämän nurmikolle.
“Minä ääliö?” Harry kysyi ja nauroi, yrittäen rimpuilla pois Dracon alta, mutta luihuisen käsivarret hänestä tiukasti kiinni. “Katso, kuka puhuu.”
“Myönnä pois, sinä et voi koskaan olla yläpuolellani etkä –” Draco aloitti, mutta keskeytti yhtäkkiä, kun Harry nuolaisi hänen poskeaan. “Hyi Potter, mikä ihme sinua vaivaa?!”
Harry ei vastannut vaan tarttui nopeasti Dracoa vyötäröltä, kieräytti heidät ympäri ja laittoi huulensa kevyesti Dracon huulia vasten. “Kuka on nyt yläpuolella?”