Radanvarressa // S, tajunnanvirtaraapale

[Iloinen Sipuli]

Title: Radanvarressa

Author: Iloinen Sipuli

Rating: S

Genre: Tajunnanvirtavuodatus, 1,5-raapale

A/N: Osallistuu Tajunnanvirtaa-haasteeseen. Eräänä aamuna kaupunkimme keskustaa kohtasi tuho. Pelotti ja kummastutti, ja vuodatin kaiken matikanvihon takasivulle puolipaniikissa, ensimmäisen oppitunnin alussa. En vieläkään tiedä, mistä oli kyse, mutta totta joka sana.



R a d a n v a r r e s s a



Juna tulee, tuho lähestyy, taivaanrannassa mustat pilvet kun ovi avautuu

Tämä paikka on kuollut

Myrkyn tuloa ei voi välttää, vaikkei kukaan tiedä mistä se on peräisin. Karmiva haju peittää alleen vanhat maisemat ja sata metriä muuttuu hitaasti kilometreiksi. Vaikka hengittäminen on mahdotonta, jokainen askel on varmasti sama.

Eikä kukaan tiedä mistä se tuli.

Maailmanloppu leijuu ilmassa, se on alkanut, portit on avattu, keskusta on saastutettu, ne ovat saaneet meidät.

Kukaan ei nosta katsettaan eikä tuulenvirekään kerro vihjettä tapahtuneesta. Hätäinen katse ehtii kiertää vain muutaman kerran, mutta ei väriä, ei poikkeusta, ei virhettäkään. Tuho on ilmassa.

Tämä paikka on kuollut.

Vasta sisällä vedän ensimmäisen kerran henkeä, seinien irvaillessa minulle ollen samoin päin kuin joka ikinen vuosi. Turvallisuudentunne ehtii karista viimeistään katkun tunkeutuessa sisätiloihin. Valuvin silmin totean olevani saarrettu, ja taivaanranta pysyy yhä vailla värinpilkahdustakaan. Ikkuna näyttää samalta. Kukaan ei nosta katsettaan, mutta myrkky leviää.

Tämä paikka on kuollut.

Juna saapuu uudestaan asemalle.

[Verinen Paronitar]

Tämä otsikko yhdistettynä tajunnanvirtailuun loi odotuksia jostain aivan muusta kuin mitä tämä teksti sitten oli, ja täytyy sanoa, että tykkäsin tästä yllätyksestä! Kuvittelin saavani eteeni jotain kevyttä, maalailevaa fiilistelyä, joten tämä totaalista hävitystä lupaileva typertynyt paniikki iski aikas kovaa.

En nyt voi väittää ihan tajunneeni kaikkea, mutta toisaalta eipä lukiessa tuntunut siltä, että pitäisikään -- ennemminkin sellainen pieni hämäryys ja epäselvyys kuului asiaan. "Tämä paikka on kuollut" toistuvana elementtinä toimi tosi tehokkaasti, loi sitä tunnelmaa, että tekstin puhujakin vasta yrittää tajuta, mitä ympärillä oikein tapahtuu. Tartutaan siihen kaikkein olennaisimpaan ja yritetään rakentaa mielikuvaa kaikesta muusta siihen nojautuen, kuitenkaan siinä ehkä onnistumatta.

Lyhyt mitta oli ehdottomasti edukseen, vahva pätkä.

[Iloinen Sipuli]

Oo, kiitos nopeasta kommentistasi, Verinen Paronitar! Otsikon ja sisällön ns. ristiriita oli hyvin tarkoituksenmukainen, ja hyvä kuulla, että se toimi. Väännettyäni hätäisesti juurikin tälläistä "typertynyttä paniikkia" pursuavan tekstin, tiesin ehdottomasti haluavani sille "rauhallisen" otsikon, joka kuitenkin kertoo sisällöstä jotain. Ja ylipäätänsä kiva kuulla, että teksti toimi, tälläinen vahva tajunnanvirtaryöpsähdys tämä nyt oli . Kiitos!

-Iloinen Sipuli