Nimi: Frognerbadet
Kirjoittaja: Ronen
Ikäraja: S
Fandom: Skam
Vastuuvapaus: En omista, en tienaa.
Haasteet: [FINIKESÄ] Kesäbingo (teksti, jossa käydään uimassa), Ficlet300 (sanalla 126. Kuukausi)
A/N: Silmäilin puuttuvia tekstiaiheita bingolapusta, ja uiminen toi jostain syystä Isakin ja Evenin mulle takaisin. On kyllä ollut ikävä poikakultia!
Isak sukeltaa Frognerbadetin hyppytornista altaaseen ja pulikoi kirkkaan veden alla. Pian hänen on kuitenkin noustava altaan reunalle, sillä perhana soikoon – hän ei voi sille mitään, että uima-altaat nostavat mieleen sen suunnattoman ikävän, joka hänellä on juuri nyt Eveniä kohtaan. Heidän ensisuudelmansa oli kuitenkin veden alla, niin äärettömän korni ja elokuvakohtausmainen kuin se jälkikäteen miettien olikin.
On syyskuun alku, ja uimastadion on vielä auki, joten Isak on päättänyt lähteä kuluttamaan viimeisiä intiaanikesän kuumia päiviä uinnin pariin. Even on suunnannut pari päivää aiemmin opiskelijavaihtoon Ljubljanaan, ja jo nyt Isak on aivan hajalla siitä, ettei herää aamuisin rakkaan poikaystävänsä vierestä. Kun hän avautui edellisenä päivänä ikävästään oluen äärellä Jonakselle, tämä kettuili asiasta ja lupasi, että voisi tulla lusikoimaan Isak paran kanssa, jos tälle ottaisi niin hirveän koville olla yksin. Isak kettuili yhtä lailla Jonakselle takaisin, että hänellä sentään on joku, jonka kanssa yleensäkin lusikoida, kun Jonas itse taas on ollut jo kaksi vuotta lukiosta pääsemisen jälkeen edelleen sinkkuna.
Iltapäivän aurinko paahtaa Frognerin kaupunginosaa, ja Isak nauttii kaikin rinnoin olostaan. Polskuttelu tuntuu puhdistavalta, ja paikalla olevien nuorten ja lapsiperheiden leikkiminen altaissa ja niiden ympäristössä saa Isakin hymyilemään. Kotona odottaisi syksyn ensimmäiset fysiikan harkkatehtävät, mutta niiden ajattelu tuntuu työläältä juuri nyt, etenkin kun Isak ei voi saada tuskaisimmilla hetkillä voimahalia tehtävien pariin Eveniltä. Muutenkin on vaan niin outoa, että asunto kaikuu melkein tyhjyyttään, kun siellä elää nyt vain yksi ihminen.
Isak sukeltaa takaisin veteen ja kroolaa altaan poikki muutaman kerran. Eiköhän se siitä, hän ajattelee liukuessaan vedessä hylkeen lailla – Even on poissa syksyn, vain muutaman hassun kuukauden, eikä silloinkaan ole kuin tekstiviestin tai videopuhelun päässä. Isak nousee altaasta, nappaa kangaskassinsa altaan lähellä olevan penkin juurelta ja suuntaa pukuhuoneeseen kuivattelemaan.
