Kirjoittaja Aihe: Nälkäpeli: Rikkinäisistä katulampuista (S, Beetee/Wiress)  (Luettu 1955 kertaa)

Vanilje

  • haywiress
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 486
  • © Ingrid
Kirjoittaja: Vanilje
Ikäraja: S
Fandom: Nälkäpeli
Paritus: Beetee/Wiress
Tyylilaji: jouluinen fluff
Vastuuvapaus: Hahmot kuuluvat Suzanne Collinsille; minä vain lainaan saamatta rahallista korvausta tuotoksistani.

A/N: Kirjoitin tämän alunperin Finin vuoden 2014 joulukalenteriin, mutta julkaisen tämän nyt vielä ihan omalle osastolleen luettavaksi, kun varsinainen kalenteri on siirtynyt Tarvehuoneen syövereihin. Olkaa hyvät!


Rikkinäisistä katulampuista

Lumi varisee kuparisen kolkuttimen päältä sen kolahtaessa puiseen oveen. Beetee laskee kätensä, eikä joudu odottamaan kauaa, kun ovi jo aukeaa. Raosta hän näkee pörröhiuksisen naisen, jonka kasvoille nousee leveä hymy.

"Lähtisitkö kanssani kävelylle?" Beetee kysyy itsekin hymyillen.

Wiress nyökkää, vetää silmät tuikkien kengät jalkaansa ja etsii naulakosta ruskean takkinsa. Lopuksi hän nappaa eteisen lipaston päältä avaimet taskuunsa. Wiress astuu Beeteen viereen ulos ja sulkee oven heidän takanaan. Pimenevässä illassa lumihiutaleet leijailevat hitaasti maahan. Aika tuntuu pysähtyneen.

"Täällä on niin..." Wiress aloittaa.
"Kovin hiljaista", Beetee jatkaa ja tarttuu naista kädestä.

Kaksikko laskeutuu portailta lumen peittämälle tielle. Näyttää kuin timantit tanssisivat valkoisella hangella. Heidän kävellessään Wiress alkaa hymistä itsekseen jotakin joululaulua lumen narskunnan säestämänä. Se saa Beeteen sydämen sulamaan poskia nipistelevästä pakkasesta huolimatta.

Sirisevän katulampun kohdalla Beetee pysähtyy ja tokaisee jotakin korjauksen tarpeellisuudesta. Se saa Wiressin nauramaan. Beetee nostaa kätensä Wiressin kasvojen viereen ja sivelee peukalollaan tämän punaisia poskia. Lopulta hän kumartuu suutelemaan naista. Se saa lämmön leviämään kummankin kehoon.

Suudelman päätyttyä Wiress kietoo kätensä Beeteen selän taakse ja painaa päänsä tämän rintaa vasten. Lumihiutaleet leijailevat heidän päälleen, eikä kumpikaan halua hetken päättyvän koskaan.

Katulamppu sirisee edelleen, kun Wiress kuiskaa: "Hyvää joulua, Beetee", ja toinen vastaa: "Hyvää joulua, Wiress."


i lost my heart / my home is the ocean

Orenji

  • ***
  • Viestejä: 1 371
Ikinä ei ole huono aika lukea joulufluffya, varsinkaan kun kuukausissa ollaan päästy jo helmikuun puolelle!

Tällaista tekstiä voisi lukea vaikka kuinka kauan kyllästymättä, tällainen kevyt ote ja miellyttävän rauhalliset tapahtumat ovat aika toimiva yhtälö. Nälkäpeli ei kiehdo mua fandomina sitten minkään vertaa, mutta tämä kaksikko pelastaa paljon, jos alkuperäistä juonta ei tarvitse ajatella. Muutenkin kun Beetee ja Wiress sattuvat olemaan yksiä suosikkihahmoistani, ei mulla ole valittamisen varaa. :') Joulu on aina ajankohtainen, lumisaderomantiikka viehkeää ja tämä kaksikko suloinen, eikä muita vaaditakaan.

Lainaus
Sirisevän katulampun kohdalla Beetee pysähtyy ja tokaisee jotakin korjauksen tarpeellisuudesta. Se saa Wiressin nauramaan.
Tykkäsin erityisesti siitä kuinka kumpikin hahmoista oli niin oma itsensä, sun tulkintasi osuivat aika kivasti yhteen kun omieni kanssa. Juurikin tuo huomautus siitä, että lamppu pitäisi korjata, hymyilytti mua ihan liikaa. Koko ficci vain oli niin luonteva ja lämmin paremman sanan puutteessa, tästä oli vain niin helppo pitää. Lopetuksessakaan ei ollut mitään kummallisempia, totta kai ne perinteiset hyvänjouluntoivotukset piti vaihtaa!

Kiitokseni tästä. :>
"Älkää luulko että pelastatte ihmisiä ottamalla heitä kädestä kiinni.
Mutta ottakaa heitä kädestä kiinni."