Disclaimer: J.K. Rowling omistaa Potter-universumin, en minä. En myöskään saa minkäänlaista korvausta hänen luomuksillaan leikkimisestä.
Otsikko: Uusi muotivillitys
Kirjoittaja: Picca
Beta: -
Hahmot: päähenkilönä Ernie
Ikäraja: S // Scarlett muokkasi ikärajan vastaamaan uusia sääntöjä
Genre: Draama
Yhteenveto: Valtaosa oppilaista oli ankaran mangakuumeen vallassa.
A/N Tämä sarja on kirjoitettu Viikottaiseen raapalehaasteeseen, jossa viikon 11 aiheena Ernie. En meinannut saada mitään aikaan, mutta tulipa lopulta jotakin ihan pimeää. Mistään ei sitten voi huomata, että minulla on paha NGE-putki päällä. Anteeksi kaikille, lukekaa omalla vastuulla. Ja eiköhän tähän ole tulossa myös spin off, halusitte tai ette.
Uusi muotivillitys
1.
”Minusta Shinji on ihan kuin Harry.”
Ernie oli ollut rojahtamaisillaan nojatuoliin, kun Susanin sanat tavoittivat hänen korvansa ja jähmettivät hänet puoliväliin. Susan istui Hannahin kanssa sohvalla ja heidän ympärillään näytti olevan kasoittain sarjakuvia, joihin he olivat uppoutuneet.
Kuka oli ihan kuin Harry?
”Niin on”, Hannah sanoi.
”Heissä on hirveästi samaa. Traagiset perhesuhteet, maailman pelastaminen...”
”...eikä kumpikaan oikeasti halua, mutta on vain pakko...”
”Anteeksi”, Ernie keskeytti pystymättä enää hillitsemään itseään. ”Kenestä te oikein puhutte?”
Susan ja Hannah hihittivät. ”Shinjistä. Hän on Neon Genesis Evangelionin päähenkilö.”
”Minkä?”
”Tämän mangan. Se on japanilaista sarjakuvaa”, Hannah selitti.
”Se on ihanaa”, Susan sanoi.
”Vilkaise vaikka!”
2.
Ernie tuijotti pientä albumia, joka oli viskattu hänen syliinsä, ja poimi sen käsiinsä epäluuloisesti, kuin se saattaisi polttaa. Hän avasi sen ja silmäili kuvia parin aukeaman verran ennen kuin luovutti.
”Eihän tässä ole mitään järkeä!”
”Se johtuu siitä, että luet sitä väärin päin”, Susan tirskahteli.
”Mit...?”
”Se kuuluu lukea oikealta vasemmalle.”
Hiljaa mielessään muristen Ernie käänsi näkyviin takasivun, jolla tosiaan olikin esittelyjä henkilöistä. Omituiseen tyyliin piirretty mustatukkainen poika, jolla oli valtavat silmät ja olematon nenä, tuijotti ruudustaan vakavana.
”Ei taida olla minun juttuni”, Ernie totesi ja heitti kirjasen takaisin Hannahille. Tytöt tuhahtivat hiukan pettyneesti, mutta syventyivät pian vaihtamaan mielipiteitä sarjasta.
3.
Viikon aktiivisen tarkkailun päätteeksi Ernie joutui toteamaan, että vaikka manga ei ehkä ollut hänen juttunsa, suuri osa Tylypahkasta oli eri mieltä. Valtaosa oppilaista oli ankaran mangakuumeen vallassa. Useimmat hurahtaneet olivat tyttöjä, mutta joukkoon kuului huolestuttava määrä poikia, jotka lukivat tunneilla pulpetin kannen alla, vertailivat eri sarjojen tyttöjen ulkonäköä tai loitsivat paitoihinsa suosikkisarjojensa nimiä. Tytöt puolestaan ryhtyivät sitomaan solmionsa ruseteiksi ja käyttämään hassuja säärystimiä. Muutamat olivat jopa taikoneet hiustensa sekaan kissankorvat tai jotakin vastaavaa.
Tilanne alkoi olla todella huolestuttava, kun Ernie kirjastoon mennessään näki matami Prillin piilottavan albumia pöytälaatikkoon. Kenties hänen pitäisi antaa ilmiölle toinen tilaisuus, jotta hän ei menettäisi mitään.
4.
Koska Ernie ei halunnut lainata sarjakuvia keneltäkään ystävältään, hän kääntyi Beauxbatonsissa opiskelevan kirjeenvaihtotoverinsa puoleen. Kun Jean oli tunnustanut lukevansa mangaa, Ernie pyysi häntä suosittelemaan paria suosikkisarjaansa. Hiukan myöhemmin kolme pöllöä kantoi Ernien Welhokirjastosta varaamat albumit Tylypahkaan. Ernie piilotti ne sänkynsä alle ja varjeli kätköään valppaasti, mikä sai Justinin epäilemään, että hän varastoi sinne pornolehtiä.
Piilossa muiden uteliailta silmiltä Ernie uppoutui hahmojen seikkailuihin sekä ihmissuhdesekamelskaan. Alun vierastaminen hälveni nopeasti, kun hän tottui piirtojälkeen sekä lukusuuntaan. Pian hän huomasi, että alkoi arvailla mielessään, kuka hahmoista alkaisi seurustella kenenkin kanssa, ja pettyi säännöllisesti, kun ei osunut oikeaan. Kiittäessään Jeania suosituksista hän valitteli asiaa.
5.
Talven piristykseksi pidettävät naamiaiset lähestyivät, ja Susan keskusteli niistä Hannahin kanssa. Ernie teeskenteli keskittyneensä appelsiinin syömiseen höristellessään korviaan.
”Minä haluaisin pukeutua Asukaksi”, Susan suunnitteli.
”Joo! Minä voin olla Rei! Siitä tulee mahtavaa.”
”Ernie? Keneksi sinä aiot pukeutua?”
Ernien katse siirtyi tytöstä toiseen, hän kuvitteli heitä japanilaistyylisissä koulupuvuissa samalla, kun kaikki kirjeitse käydyt keskustelut mangailmiöistä pyörivät hänen mielessään. Lopulta hänen suunsa vetäytyi kaksimieliseen virnistykseen.
”Yuri-faniksi.”
Hän viskasi viimeisen appelsiinilohkon suuhunsa ja nousi tuoliltaan jättäen tytöt pohtimaan, mitä hän oli sanonut. Ellei hän arvannut aivan väärin, he ottaisivat selvää aiheesta eikä hänellä olisi mitään sitä vastaan, että yurista tulisi Tylypahkan seuraava muotivillitys.
