Valkoiset sulat S

[haryu]

Title: Valkoiset sulat
Author: Springways Otaku
Rating: S
Disclaimer: Idea on täysin minun. Unisieppari siskon. Kiitän yötä, tuuletinta ja unisiepparia tästä tekstistä. En saa valitettavasti minkäänlaista rahallista korvausta tästä.
(Sanamäärä: 100)

A/N: Tässä taas riemukas yöraapale. Olkaa hyvät.


    Valkoiset sulat, ne leijuvat hiljaa tuulen mukana. Keveinä, vailla määränpäätä. Irtautuneina kantajistaan ne leikkivät tuulen kanssa yläilmoissa puhtaanvalkoisina, siroina ja kauniina. Tuulen väsyttyä ne putoavat  hitaasti kaarrellen aina maahan asti.

 Siellä ne odottavat löytäjäänsä. Ensin valkeina, sitten vaihtaen kameleontin lailla väriään tuhansien askelten alla.
Ennen niin valkoisina loistaneet makaavat nyt rikkonaisina, poljettuina maaemon syleilyssä.

Joskus joku onnekas saa pysyä iäti valkeana. Pesätarpeena, koristeena, uuden käyttötarkoituksen ja uuden vastuun saaneena.
  Taas kerran tuuli nostattaa maasta ne epäonniset, hajonneet, likaiset. Kutsuen hetkeksi leikkiin, puhdistukseen ja iloon.
Pian taas sulat, likaiset ja väsyneet, onnettomat, saavat levätä maassa. Odottaa tuulta. Uutta leikkiä. Uutta onnea.


A/N: Loppu oli aika pakotettu. Uh, toivottavasti sitä ei lukiessa huomaa. Kommentit ovat aina kivoja. (vink vink)

[Larppa]

Hehee, toivoin sulta jotain sävähdyttävää  Mikä hitto on unisieppari? Mutta ihanaa tekstiä vaikka toivoin jotain koskettavaa mutta... Kivaa kivaa. Ihana raapale Kiva kun huomautit yksärissä tästä..

[haryu]

Syvä Miete, No öö.. KVG Kiitoksia kommentista. (ai sävähdyttävää? ) jo. Joo. Kiitos nyt vaan.

[haryu]

Renneto: kiitoksia paljon kommentista! Mua huvittaa kun lukijat löytää näistä mun rapsyista aina niin monia asioita, mitä mä en ole kirjoittaessani ajatellut Kivaa että loppu toimi.

[sennamiila]

En ole kommentoinut pitkään aikaan, joten pahoittelen jo heti alkuun kommentin mahdollista huonoa laatua.

Halusin pitkästä aikaa siis kommentoida jotakin (originaalia nimenomaan). Jotain kivaa, mutta silti haikeaa. No, osastoa selatessani tämän nimi osui silmiini. Ensimmäinen mielleyhtymäni valkoisista sulista oli tietenkin enkelit, jotka ovat aina olleet minulle tärkeitä. Tykästyin tähän kovasti jo heti alkuunsa, enkä oikein tiedä, mitä pitäisi sanoa.

Siellä ne odottavat löytäjäänsä. Ensin valkeina, sitten vaihtaen kameleontin lailla väriään tuhansien askelten alla.
Ennen niin valkoisina loistaneet makaavat nyt rikkonaisina, poljettuina maaemon syleilyssä.

Jotenkin alas kovasti inhimillistämään tätä (voiko näin sanoa?) ja mietin jotakin ihmistä, jonka toiset ovat polkeneet maanrakoon. Joku, joka on ollut puhdas, viaton ja jonka toiset ovat sitten lianneet. Tämä oli varmaan suosikkikohtani koko tekstissä. Jotenkin niin surullinen.

En osaa oikein sanoa tämän enempää. Kiitos yöni piristämisestä.

- senna

[haryu]

sennamiila, kiitos kovasti kommentistasi ja ankean kouluaamun piristyksestö! Olen ihan äimistynyt miten te koko ajan löydätte tästä kaikkea uutta 0_0 Kommenttisi ei ollut ollenkaan huono, ei kerran opittu taito ole ruostunut

[Rainbow Light]

Ooo shall.... Fate

Waude. Tämä on yhä aivan ihana ru.. raapale. En jotenkaan silti saa tästä kiinni mitään. Ehkä en ole vaan onnellisuus tyyppiä. Surulliset, koskettavat asiat on niin mun juttu.
"Ennen niin valkoisina loistaneet makaavat nyt rikkonaisina, poljettuina maaemon syleilyssä. " sieltä sitä löytyi. Rikkinäiset sulat olisi ollut mun juttu

Ei, mutta hieno. Todella. Osaat yhäkin tämän, olet tosiaan kylläkin kehittynyt tosi paljon kirjoittamisessa. Wau

[haryu]

Under nyyh kiitos taas, en tajua mitrn saat aina jotain kommrnttia väännettyä Nouh ei sitvkelvannu? No eivaan ei kaikesta voi tykätä ja kivaa jos sulle kuitenkin löyty mieleinen kohta sieltä