I want your chokehold (S, Ginny/Hermione, tuplaraapale)

[Swizzy]

Title: I want your chokehold
Author: Swizzy
Betat: Nelxis ja Sirppi
Genre: Angst
Rating: S
Pairing: Ginny/Hermione
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa Potterit, Adam Lambert biisin, minä vain kirjoittelen.
A/N: Ensimmäinen femmetekstini ikinä, mutta ei tämä mitenkään vaikea ollut kirjoittaa. Vähän taas uudenlainen tyylikokeilu. Tuli Chokehold-fiilis, sanat lopussa. Albumhaasteeseen Adam Lambertin Trespassing-levyn Chokehold-biisillä ja One True Something 20 –haasteeseen Hermionella. Otsikosta taas kiitosta betalleni Sirpille, joka sanoi ääneen sen mitä minäkin ajattelin mutta mikä omana ajatuksena ei jostain syystä kuulostanut hyvältä.

Ginnyn PoV

I want your chokehold

Hermionen tuuhea tukka heilahtaa hänen astuessaan Kotikolon ovesta ulos, viimeinen hänestä näkyvä asia on suu, joka hymyilee minulle. En haluaisi hyvästellä häntä, haluan hänen olevan täällä ikuisesti, sylissäni.

Miksi hänen piti lähteä?

Katson, miten hän ilmiintyy pois pihaltamme, miten hän on poissa ja tuuli huojuttaa heiniä lammen reunalla. Aurinko laskee kaukaisuuteen, takkatuli rätisee kotoisasti. Kaikki on aivan samalla tavalla kuin ennenkin, mutta hän ei ole enää täällä, ja sydäntäni alkaa kivistää.

Miten riippuvainen minä ikinä voin hänestä olla?

Kiipeän portaita ylös huoneeseeni, lysähdän sängylleni ja huokaisen. Mieleeni tulvivat kaikki ne hetket, milloin hän kosketti minua pienesti, milloin hän halasi minua lohduttaakseen. Miten hänen ruskeat silmänsä katsoivat minuun.

Miksi sen pitää sattua näin paljon?

Välitän Hermionesta liikaa. Ihan liikaa. Sattuu olla hänen seurassaan, nähdä miten hän nauraa ja silmät loistavat, sattuu tietää että hän on vain ystäväni. Silti en voisi päästää irti siitäkään, se ei ole tarpeeksi tai tule koskaan olemaan, mutta se on jotain.

Miksei hän voisi rakastaa minua?

Haluan lähettää hänelle kirjeen, haluan kertoa miten paljon kaipaan häntä, vaikka hän olisikin vain sekunnin poissa. Haluan sanoa, näyttää kyynelein, haluan juosta pakoon tätä kipua ja samaan aikaan juosta hänen syliinsä ja satuttaa itseäni lisää.

Miksi minun koskaan piti rakastua häneen?

Staring at the ceiling in the dark
Sheets are in a knot
My heart is like a rock
Pictures flashing by inside my head
I’m hanging by a thread
But I’d do it all again

I keep running away
Running away running away from you but
I can’t stand breaking the chains
Breaking the chains breaking the chains
It’s too good

‘Cuz I know the second you go
Wantcha to bring it on back, bring it on back, bring it on back to me
And you know
I want your chokehold
Wantcha to bring it on back, bring it on back, bring it on back to me

Oh without your touch I suffocate
Cold asphyxiate
But I kinda like the pain yeah
Baby, I can smell ya on my clothes
I try to stay composed, but I feel a fever grow

I keep running away
Running away running away from you but
I can’t stand breaking the chains
Breaking the chains breaking the chains
It’s too good

‘Cuz I know the second you go
Wantcha to bring it on back, bring it on back, bring it on back to me
And you know
I want your chokehold
Wantcha to bring it on back, bring it on back, bring it on back to me

Oh

‘Cuz I know the second you go
Wantcha to bring it on back, bring it on back, bring it on back to me
And you know
I want your chokehold
Wantcha to bring it on back, bring it on back, bring it on back to me

[Swizzy]

Nerissa, kiitos! Mun ficeissä paritukset on yleensä aina kovin epäselviä, ja mäkin vielä kirjoittaessa mietin, onko se Ginny vai Ron. Laulun sanat olis toki voinu olla siellä, mutta koska tämä ei ollut kovin pitkä, tulos olisi ollut pari lausetta - sanat - pari lausetta - sanat jne. Hei hienoa! On kivaa että sain sut innostumaan Adamista taas, ja mun mielestä Adamista kannattaa innostua. :)

[Larppa]

Wau (Ei tarvinnut laittaa kahta veetä)... *Sanaton*

Olen itse tosiaan femmen ystävä Irlissä ja netissäkin että tämä oli mieluista luettavaa, plussaten kaunis tyylisi. Mä tosin ajattelin ihan Ginnyä, kun parituskin oli sen mukainen. Lukasin laulunsanat läpi mutten saanut niistä kiinni melkein mitään.

Mieleeni tulvivat kaikki ne hetket, milloin hän kosketti minua pienesti, milloin hän halasi minua lohduttaakseen. Miten hänen ruskeat silmänsä katsoivat minuun.

Awww.... Aivan jättimäisen ihana. En tiedä miksi minua oudostutti tuo ruskeat silmät Ginnyllä, kun Hermylläkin on. So what? En enää tunne itseäni Ō_Ô

Sitten se perussoopa. Sopivan kokoinen tälle pätkälle, olisin tosin lukenut lisää ja todella tykästyin teksteihisi. Menen kohta lukemaan niitä lisää...
Virheitä en löytänyt, en tietenkään, ei niitä olisikaan ollut ja laulunsanat olivat jätti-ihana lisä tähän kauniiseen _kakkaan tekstiin. Raapale, ficlet, miksi tätä nyt sanoisi.                                                                ^{pakkomieli^}
Nuo kysymykset olivat loistavia. Ainoa kritiikki oikeastaan on, että tämä on mieleeni sillä tavalla liian lyhyt. Koska haluaisin pidemmän. Eli ei miinuksia.

Haluan sanoa, näyttää kyynelein, haluan juosta pakoon tätä kipua ja samaan aikaan juosta hänen syliinsä ja satuttaa itseäni lisää.

Aww2. Kuvailusi on niin satuttavaa, niin herkkää. Rakastan sitä. <3

Pidin siis paljon, kiitoksia!

[Swizzy]

Syvä Miete, voi aww, kiitos ihanasta kommentista! :3 Ja siis toi kohta minkä lainasit, sehän viittas nimenomaan Hermionen ruskeisiin silmiin, kun ficci on Ginnyn näkökulmasta kirjotettu (en tosin tainnu edes mainita sitä, mut lisään alkutietoihin asap). Ja joo, mun ficit jää yleensä suht lyhyiks ku kirjotan tällasia tunnepätkiä, enkä niinkään pitkiä juonellisia juttuja. Kiitos kaikista kehuistasi! c:

[Larppa]

Eih olin seonnut  ;D Niin,  Hermionen ruskeista silmistä... Totta kai. Ei pidä kirjoittaa pitkää kommenttia tarkistamatta välillä omaa oikeinkirjoitustaan.