Nimi: Anna hiljaisuuden voittaa
Kirjoittaja: hedge14
Ikäraja: S
Summary: Ficlet lähtemisestä.
-
Anna hiljaisuuden voittaa
Viimein, tämä vanha maa saa nukahtaa. Katoaa kaikki aikanaan menneisyyden peittoon, joukkoon legendojen vaipuu. Nyt myös tämä, jätättää, kuin rikkonainen kello. Eipä täällä enää soi riemu, taikka saati sitten suru. Kaiu’ äänet askelten. Naurukin pyrähtää lentoon, vain kadotakseen mukaan pohjatuulen. Riepoteltu sekin on, tuo tuuli toivoton.
Eikä kukaan sitä kuule. Olet yksin viimein, viimeinen. Lähti lapset, naiset sekä miehet. Sinä seisoit, jäit odottamaan. Mutta nyt sen tiedä lienet, on aika jättää tämä maa.
Ota vene pihlajainen, ota kengät tuohipuun. Tartu viimein ovenkahvaan, lukkoon kodin, joka kahlitsee. Avaa kerta viimeinen, tuo ovi sydämen, heitä pois sitten avaimesi, jätä ovi selälleen.
Onko niin tosiaan? Että sinuunkin pelko iskee? Iskee lujaa lapaluuhun, vereen vierähtää. Kipuaa sisälle suuhun, mahan pohjalle valahtaa. Kipinänä polttelee, alla silmäkulmain kirvelee. Ei, et edes sinä, et tänne jää. Pelkokin sen ymmärtää.
Katu tyhjä. Rikkonainen ikkuna. Outo auto keskellä katua.
Kuljet ohi, et huomaa. On niin sumeat sun silmät. Hymyilet.
Annat hiljaisuuden voittaa.