Siis voi että, miten ihana ja liikuttava! Siis... voi että, mä menin jotenkin ihan sanattomaksi, en tiedä, mitä sanoisin :s
Minusta tämä oli ihana tällaisena, asioita, joita ei ole enää toisen lähdettyä pois. Niin monta ihanaa kohtaa, kuten: "Ilman sinua eivät umpperimme voi mennä sekaisin." Siis jumpperithan ovat osa Weasleyden joulua, ja kuten sanottua, ilman toista ei voi nekään enää mennä sekaisin...
Ja tuo viimeinen on jotenkin pysähdyttävä, mielestäni oikein hyvä lopetus tälle kaikelle.
Pitäisikö sanoa jotakin rakentavaa? Anteeksi, en osaa sanoa
Koska mielestäni tämä on hyvä näin, ja koska tämä on tajunnanvirtaa, niin ymmärrän hyvin sen vähänkin, josta olisin sanonut (eli olisin sanonut, että muutaman kohdan olisin siirtänyt toisaalle, mutta eivät ne mitenkään minua häirinneet noin
Ihana jouluficci, eikä lainkaan huono tajunnanvirraksi :3