Nimi: Rakkaus aina sisälläsi
Kirjoittaja: Vlad
Ikäraja: K11
Paritus: Harry/Draco
Genre: romance, snog
A/N: Tämä on ensimmäinen Drarryni ikinä, älkää siis syökö, vaikka kritiikkiä ei tarvitse säästellä, jos sellaista tulee mieleen (en mene rikki). Koen edelleen olevani nimenomaan Sirius/Remus-ficcari, mutta melkein kuin vaivihkaa H/D on onnistunut valtaamaan toisen OTP:n paikan ja sille nyt ei mahda mitään, että kaksikko on vain niin hemmetin kuuma yhdessä. Olen viime aikoina lukenut hyvin paljon enkunkielistä H/D:tä, joten headcanonini on muodostunut lähinnä superpower!Harry-ficcien seurauksena (kuin myös erinäisten creature!H/D-ficcien). En tiedä tällä hetkellä yhtään, kuinka paljon tällä parituksella tulen kirjoittamaan. Työn alla on kaksi muutak ficciä tällä parituksella. Mutta löpinät sikseen, toivottavasti joku pitää ja mahdollisesti jopa kommentoi. Jostain syystä tähän ficciin inspiraationa toimi Berryz Kobon kappale
愛はいつも君の中に.
Tuuli riepotteli syksyisiä lehtiä Tylypahkan laajan pihamaan ylitse kohti järveä. Harry istui suuren tammen alla aivan järven rannassa katsellen vedenpintaan piirtyviä kaaria. Vihreät silmät hehkuivat sisäisestä voimasta ja pojan hento vartalo oli painautunut jykevää puunrunkoa vasten kuin turvaa hakien. Ristiriita oli jyrkkä, mutta useimmat hänen ohitseen kulkevat ihmiset eivät sitä huomanneet. Vain yksi harmaa silmäpari näki ristiriidan, joka oli läsnä ympäri vuorokauden.
Draco rykäisi kävellessään verkkaisen venyttelevin askelin mustahiuksisen pojan luokse. Askelten kevyt rahina nurmea vasten paljasti Harrylle toisen läsnäolon, mutta Harry ei kääntänyt katsettaan järvestä. Draco ei mahtanut mitään vinolle hymylle, joka hiipi hänen huulilleen.
”Harry”, Draco kuiskasi päästyään lähemmäksi. Mustahiuksinen poika käänsi päänsä ja vastasi Dracon kasvoilla kareilevaan hymyyn.
”Draco”, Harry mutisi, ääni matalana ja yllättävän käheänä. Draco puri huultaan ollakseen virnistämättä. Välähdys Harryn silmissä sai platinablondin nielaisemaan kuuluvasti ennen kuin yhdellä sulavalla liikkeellä Harry nousi seisomaan ja käveli poikaystävänsä viereen. ”Minä rakastan sinua!” Harry huokaisi painaessaan huulensa Dracon huulia vasten.
Huokaisten Draco raotti huuliaan, päästäen Harryn kielen suuhunsa ja kilvoitellen sitten kielellään toisen kanssa. Hymy kutitteli kaksikon suupieliä ja syysaurinko tanssi Dracon vaaleilla hiuksilla, jotka olivat kasvaneet niin, että kutittelivat nyt pojan poskia. He huohottivat toistensa suihin, kunnes Harry rikkoi suudelman hymy huulillaan. Draco murjotti, vaikka tämän harmaat silmät olivatkin tulessa tavalla, joka kertoi tämän haluavan vielä lisää.
”Potter”, Draco valitti käyttäen Harryn sukunimeä vain korostaakseen närkästystään. Harry virnisti.
”Tiedätkö, että minä tavallaan pidän tästä mököttävästä Dracosta.”
”Potter, minä
en mökötä.”
”Kyllä mökötät”, Harry hymyili, mutta kurkotti suikkaamaan hellän suukon blondin huulille. Draco mutristi huuliaan tyytymättömänä.
”Enpäs. Minä olen Malfoy eivätkä Malfoyt mökötä koskaan.”
Harry vain virnisti ja siirsi huulensa Dracon kaulalle ja näykkäisi. Tämä onnistui yllättämään vaaleamman pojan ja tämä päästi hennon vinkaisun.
”Ja nyt sinä
vingut”, Harry nauroi. Huulet jatkoivat viettelevää kulkuaan Dracon kaulalla ja tämän silmäluomet värisivät hallitsemattomasti. Yllättynyt älähdys karkasi Dracon huulien välistä, kun Harryn vaeltelevat sormet hivelivät kohoumaa luihuisen housuissa.
”Hemmetti”, Draco murahti, kykenemättömänä pitämään suutaan kiinni.
”Kuka olisi uskonut, että
Malfoysta voisi lähteä näinkin herkullisia ääniä”, Harry kehräsi painaessaan huulensa uudelleen Dracon huulia vasten. Hän ei hetkeksikään lakannut hieromasta toisen etumusta.
”Hemmetti”, Draco huokaisi uudelleen ennen kuin vetäytyi, vaikka hänen sydämensä kiljui vastalauseita. Hopeasilmät kohdistivat Harryyn määrätietoisen katseen. ”Minun huoneeni.” Harry hymyili. Draco murahti. ”Nyt heti.”
Harry nauroi hengästyneenä.
