Ficin nimi: Uusi ostos
Kirjoittaja: Subbe93
Genre: Draama, hitusen fluffyä :3
Ikäraja: S
Päähenkilö: Kai & Sakke
A/N: Spurttiraapale III, sana: Kaunis
Ja tiedän, olen taas kamalan mielikuvitukseton otsikon suhteen -_-
Uusi ostos”Eikö ookkin kaunis?”
Katsoin odottavasti Kaita, mutta sen sijaan, että hän olisi ilahtunut ikihyviksi ja vaatinut päästä ajelulle uuden auton kyytiin, hän kallisti hieman päätään ja mittaili oststani katseellaan. Tuntui, että omakin into juuri ostamastani autosta katosi jonnekin. Kiva, kun ei viitsinyt iloita siitä kanssani.
”Hmmm”, oli kaikki, mitä Kai lopulta sanoi. Hän tuijotti autoa ennen kuin totesi: ”Ostit sitten uuden auton.”
Huokaisin. ”Eikö sulla oo mitään muuta sanottavaa?” kysyin hieman turhautuneena ja katsoin upeaa Toyota Corolla farmaria, jonka olin ostanut säästämilläni rahoilla. Oli siihen aikaa mennytkin, ottaen huomioon, että olin kaiken lisäksi vielä kärsivällisesti odottanut, että mun ja Kain asiat olisivat suurin piirtein kunnossa.
”No onhan se ihan kivan näkönen”, Kai sanoi lopulta ja kohautti olkiaan. ”Sä tiet, etten mä tie autoista lainkaan niin ku sä…”
”Okei, okei, tiedän”, vastasin huokaisten. Sitten aloin hymyillä. ”Mutta entä jos pääsisit ajelulle?” Iskin silmää ja tuuppasin Kaita kylkeen hellästi. ”Saat jopa ajaa sillä.”
Kai katsoi mua huvittuneena. ”No jos ihan sä ajaisit. Mä tiedän, että sun tekee mieli ajaa sillä.”
”Oletpa kultainen”, sanoin ja kiedoin käteni Kain ympärille. ”Mutta voin mä sen verran yrittää malttaa, jos haluut kokeilla…”
”Enköhän mä vielä tässä elämässä ehdi ajaa sillä”, Kai vastasi hymyillen ennen kuin painoi muutaman hellän suukon huulilleni. ”Mutta sä saat nyt ajaa, ja viekin mut sitten jonnekin kivaan paikkaan.”
”Vaikka maailman ääriin, mikäli se vaan on mun rakkaimpani toive”, vastasin hymyillen ja painoin hänen huulilleen yhden vaativan suudelman ennen kuin irrottauduin ja astelin auton toiselle puolelle kuskin ovelle. ”Eli ei kun sisään vaan ja toiveita esittämään.”
Kai hymyili ilkikurisesti. ”Riittäiskö se bensa maailman ääriin?”
”Sori, hani, ehkei”, vastasin totuuden mukaisesti olkiani kohauttaen. ”Suurin osa mun säästöistäni meni tähän.”
”Tuhlari.”
”Mitä? Kyllä me ennen pitkään oltais uus auto tarvittu!” puolustauduin. Kai pudisteli päätään ennen kuin istuutui autoon. Tein saman perässä ja väänsin auton käyntiin.
