Ficin nimi: Haluutko kokeilla?
Kirjoittaja: Subbe93
Genre: Draama
Ikäraja: K-11 (pistetään nyt varoiks reilusti)
Päähenkilö: Kai ja Sakke
A/N: Spurttiraapale III, sana: Hahmo
Tuntuu jotenkin hölmöltä laittaa näin iso ikäraja, mutta pitkien pohdintojen jälkeen päädyin tähän... Onpahan nyt ainakin varoiks ikärajaa, ja jos joku kokee, ettei se oo tarpeellinen, niin saahan tän aina siirrettyä tai muokattua
Haluutko kokeilla?”Sakke on huoneessaan”, oli kaikki, mitä Camilla sanoi ennen kuin lähti ulos ovesta kaksosten kanssa. Kiitin ja lähdin suorinta tietä kohti Saken huonetta.
”Moi Sakke”, tervehdin ja astuin sekaiseen huoneeseen. Tuttu näky. Tummahiuksinen poika istui huoneensa sängyllä pelaten Playstation 3:sella.
”Moi”, Sakke vastasi, muttei irrottanut katsettaan television ruudusta. Hän tuijotti tiiviisti, miten hänen liikuttelemansa hahmo juoksi seinän viereen ja lähti kiipeämään kohti kattoa. Kallistin päätäni seuraten, miten sotilaaksi pukeutunut hahmo käveli katolla edestakaisin. Saken hahmo roikkui katon reunalla kunnes tuo sotilas tuli Saken hahmon kohdalle. Hahmo tarrautui sotilaan jalkaan vetäen tuon katolta alas.
Irvistin.
”Mikä peli tää on?” kysyin, vaikken välttämättä tekisi sillä tiedolla mitään.
”Assassin’s Creed kaks”, Sakke vastasi samalla, kun hänen pelaamansa hahmo lähti juoksemaan kattoja pitkin. Sitten se hyppäsi katon reunalta. Olin hetken jo varma, että kävisi huonosti, mutta kuin ihmeen kaupalla hahmo sai kiinni rakennuksen yhdestä ikkunasta ja jatkoi kipuamistaan ylös. ”Makke ehdotti tätä peliä, kehui kovasti. Mä sitten päätin ostaa tän ja kokeilla.”
Vilkaisin Sakkea, jonka kaikki keskittyminen oli pelissä. Se siitä romanttisesta illasta.
Silmiini iski pelin kannet, joka makasi tv-pöydällä. Otin sen käteeni ja tarkkailin sitä hetken. Sitten käänsin sen ympäri.
”Kai tiet, että tää on K-18?” kysyin.
Vastaukseksi sain kysyvän vilkaisun. ”Joo”, hän vastasi ja jatkoi pelaamista. ”Mut ei se mua estä silti pelaamasta.”
”Sua ei oo koskaan mitkään ikärajat koskenu”, totesin laskien kotelon takaisin pöydälle ja näin, miten Sakke yllätti seuraavan sotilaan ja tappoi sen veri lentäen. ”Ei edes alkoholin tai tupakan suhteen.”
”Ääääh, älä niuhota”, Sakke naurahti. Yllättäen peli meni pauselle. ”Tahdotko kokeilla?”
Käänsin katseeni Sakkeen ja huomasin, miten hän ojensi ohjainta mulle. Pudistelin huvittuneena päätäni. ”Tiedät, että oon surkee kaikissa pelikka-peleissä.”
”Saanpahan ainakin nauraa”, Sakke sanoi ja iski silmää. Irvistin vastaukseksi, mutta istahdin silti hänen viereensä ja otin ohjaimen käteen.
”Kerrohan, mitä mistäkin tapahtuu.”
”Toki”, vastasi jo valmiiksi huvittunut ääni.
