Tämä ficci on ollut ilmestymisestään saakka kommentointilistallani, joten täällä sitä ollaan vihdoinkin. Päädyin tänne otsikon ja taianomaisen
Ed/Roy-kirjainyhdistelmän takia, eli nimeäminen oli varsin onnistuneesti tehty. Kirjoitin mielenkiinnosta Googleen
kärpäshärkäilyä ja totta tosiaan, sieltä löytyi vain tämä ficcisi. Onnittelut siis hienosta sanasta, kiinnyin tähän oikein kovasti ja taidan vakiinnuttaa tätä käyttöönkin. ^^
Shuffle-haasteen tuotoksia on mielenkiintoista lukea ja yleensä kuuntelen samaa kappaletta lukiessanikin, kuin mitä kirjoittaja naputellessaan. En voi sanoa, että biisit olisivat sopineet saumattomasti tekstinpalasiinsa, mutta tunnelmassa oli jotain samaa kyllä. Adelen kappale sointui parhaiten tuohon kohtaan ja sen teki jonkinlainen kaipuu ja haikeus. Bieberin biisille en voinut kuin nauraa, olen pahoillani.
Kuten
Aimtist havaitsikin, ficin laatu oli erikoisen hyvä suhteutettuna kirjoitusaikaan. Itse kun yritän kirjoittaa näin nopeasti, saan aikaan vain epämääräisiä sanoja, jotka eivät oikeastaan liity toisiinsa. Tässä oli sen sijaan selvä idea, joka oli kivalla tavalla toteutettu. Ficin parasta antia olivat ehdottomasti Edin ja Royn ajatukset.
Hän kaipasi Terästä päiväänsä. Fyysisesti, henkisesti? Hän ei ollut varma.Aww, ihme kun Roy tunnusti tuon itselleen.
Toinen pätkä oli hieman edellistä kömpelömpi, mutta ilahduin valtavasti Alista, joka pääsi myös mukaan.
Veljillä kun saattaa olla hyviä näkökulmia asioihin, kuten tässä.
Al kääntyi muualle lopettaakseen keskustelun, kuin hänelle olisi tullut mieleen jotain nolostuttavaa.Ohhoh, muutkin alkavat jo aavistella jotakin, vaikka Ed ei myönnä itselleen yhtikäs mitään. Ehkä hän ei tiedä itsekään mitä tuntee.
Kolmas palanen oli ehdoton suosikkini ihan vain huumorin takia. Hoksasin sitä paitsi lähes virheeksi laskettavan kohdan.
Vaikka hän oli ollutkin kenties hieman tahditon haukkuessaan Everstiä pienimunaiseksi krapulakasaksi...Eversti pienellä, jos saan päteä hieman.
Muutenhan tämä kohta oli mahtava ja nauran tälle vielä viikon myöhemminkin.
Dialogi tuntui takkuilevan lopussa hieman, mutta pidin siitä silti. Roy oli erinomaisen IC, ainakin jos headcanonistani puhutaan. Lopetus kruunasi koko ficin, aivan loistava lausahdus, joka tuntui jättävän hieman auki ne mystiset tapahtumat, mutta kuitenkin paljasti kaiken.
Mutta ei se Ediä oikeastaan vaivannut, sillä sairaalasänky oli ehdottoman jännittävä panopaikka.Kiitos tästä vallan piristävästä ficistä!