A/N: Elämä on niin kiireistä, mutta onneksi nyt ehdin julkaisemaan lisää.
III Lämmin syli
(Sanana ahdistava)
Puristan käsiäni nyrkkiin, kun vedät minut halaukseen. Liian pian irrotat ja siirryt seuraavan kohdalle. Tuntuu, että halipiiri on kuin kidutusta minulle. Hetken saan luvallisesti koskettaa, ja sitten se on taas kiellettyä.
Heilutan auton ikkunasta pihalle, ja vaikka et ehkä huomaakaan, niin katson vain sinua.
Ystävän iloinen puhe kuskin paikalla saa minut hetkeksi unohtamaan sinun sirot kätesi ja liekehtivät hiuksesi, mutta mitättömät asiat saavat minut taas muistamaan kuinka pyörit tanssien, kuinka kätesi liikkuivat musiikin tahdissa täyttäen huoneen äänettömällä laulullaan, kuinka hymyilit kuin suoraan minulle.
Katson ulkona näkyvää kaunista vanhaa puukirkkoa ja pakotan itseni mukaan keskusteluun, vaikka haluaisin olla hiljaa ja yksin.
IV Ajatuksiin vangittu
(Sanana harmaa)
Ihmismassa ulkona on pelkkää harmaata ja mustaa, kun kävelen torin halki. Kaupan kassalla myyjä tervehtii tekopirteästi, ja minusta hänen kirkkaan punaiset hiuksensa ovat liian punaiset. Eivät niin kuin sinulla.
”Kiitos. Haluatko kuitin? Kiitos. Näkemiin.”
Upotan kädet syvälle taskuihin purjehtien ihmismeressä pienen talon eteen. Viittomakielenkurssin pitäjä toivottaa hyvää päivää, ja minä viiton oman nimeni. Paljon muuta en osaakaan. Kurssilaisista osa on perheitä, joiden lapsi on kuuro, mutta mukana on myös sellaisia kielineroja, joita koulussa vihasin. Ja kun kysytään syytä kurssille tuloon, minä en osaa vastata, mutta ajattelen sinua.
Kurssin loputtua osaan jo kertoa mitä söin aamiaiseksi ja sanoa ”minä rakastan sinua”.
V Pelkään puhua
(Sanana torni)
Säpsähdän nähdessäni ystäväpyyntösi facebookissa, ja täristen klikkaan sen auki. Vain sekuntien kuluttua yksinäinen ”moi” hyppää silmilleni. Vähitellen hymy nousee kasvoilleni, kun jutustelu jatkuu, enkä edes vilkaise kelloa.
”Haluaisitko nähdä vaikka kahvilla?” saa minut jälleen vapisemaan, kun yritän keksiä miten vastata myöntävästi kuulostamatta aivan liian innokkaalta.
Pieni kirjakahvila (suloisella tornilla) on lempipaikkani, ja halusi tavata juuri siellä saa minut yllättymään, mutta kuulemma viihdyt siellä. Jännitän, vaikka sanoit, että voisimme kirjoitella paperille viittomisen ohella.
Näet minut, ja nouset ylös heilauttaen kättäsi. Minä vilkutan takaisin istuen eteesi. Viiton hitaasti (hiki valuu niskassani, kun pelkään tekeväni virheen) ja sinä vastaat (kohteliaasti lähes yhtä hitaasti).
VI Rikki revitty
(Sanana aamu)
Sinun hiljainen hengityksesi saa minut hymyilemään. En voi uskoa, että olet täällä kanssani. Ravistan kevyesti olkapäätäsi, ja saan sinut havahtumaan. Viitot haukotellen hyvät huomenet.
Minä kiskon partiopaidan ja hameen päälleni ja letitän pitkät vaaleanruskeat hiukset. Olen luvannut viedä sinut marssin jälkeen syömään, ja tapaamaan ystäviäni. Pujotan gilwell punoksen huiviini ja hymähdän. En olisi koskaan voinut arvata tapaavani jonkun sinunlaisesi kurssilla. Ja nyt olet minun.
Katson käsiesi tanssia, ja vastaan jo ilman suurempia kangerteluja. Muutaman kuukauden intensiivinen opiskelu on selvästi tuottanut tulosta.
Sinun sinisilmäsi ovat totiset, kun jatkat viittomista ja kasvoni valahtavat ilmeettömiksi, kun tajuan mistä on kyse. Sinä aiot lähteä.