Kirjoittaja Aihe: Supernatural: Beer and Velvet | Bobby/Crowley, in English, K-11  (Luettu 3914 kertaa)

Verinen Paronitar

  • monkerias
  • ***
  • Viestejä: 1 990
  • monokkeli huurussa
Beer and velvet
fandom: Supernatural
pairing: Crowley / Bobby Singer
rating: K-11
genre: comedy, drama, or something like that
beta: dally <3

summary: Crowley had his arm resting on the back of the couch, touching Bobby's shoulders and neck. So much for the objections.

A/N: My first fic in English, not my thing really but I had to try. Spoiling very slightly season 8.




"Oi, is this really a way to treat your guest?"
"You're not my guest, you're a freakin' intruder."
"Oh, isn't it mister Social Skills..."
"Shut up," Bobby retorted without even turning his head, though it really didn't matter - in his demonic way of moving Crowley appeared right in front of Bobby's face. Hardly unexpectable, but still annoying as hell. "What do you want? You already got my soul!"
"I wanna get to know it."
"What?"
"You heard me. I want to know it. Owning something without knowing its true nature is such a bore."
"Really? Well guess what; I don't care."
"You think I care about your opinion? Think again," Crowley smirked and leaned closer. "Now, why don't we do something together, spend some quality time. Few beers, perhaps a movie...?"
"What? No."
"Come on, humour me."
"Forget it."
"I own you."
"No, you don't. It's just a soul, you can't make me do stupid things like that."
"Oh, yes I can. Or would you like me rather get to know it by touching it?"
"Touching it?"
"Yeah, touching it. And that would be a reasonable demand due to your very own words. So why don't you sit down, relax and have a beer with me, hm?"
"Balls."

And with a snap of infernal fingers there were frosty beers on the table and Velvet Goldmine running on TV. Bobby snorted.
"Come on," Crowley said, devilish smile lingering on his lips. "Pretty lads, all messed up, have to be worth watching."
"I think I've seen those enough in real life," Bobby grunted grimly, but sat next to Crowley anyway. He wouldn't like the film, he knew it already; too much makeup and too much of that damn glitter. But the boys were pretty, he had to admit that. And cold beer was as good as always, even not-so-pleasant company couldn't ruin that.

Bright colours flashed on the screen, tinting the soft shadows in Bobby's living room with pink, blue and glittering gold. Flirtatious, promising poses changed to even more promising ones, boy's lips pressed to another's, and before Bobby even realised what was going on, Crowley had his arm resting on the back of the couch, touching Bobby's shoulders and neck. So much for the hunter instincts, huh... And so much for the objections.

As the Oscar Wilde's trinket passed to a next owner, Crowley shifted and pressed closer to Bobby - knee to knee, thigh to thigh, and nose nuzzling Bobby's ear.
"I have a suggestion."
"Well isn't that a surprise," Bobby sniggered and took another swig from his bottle, eyes still firmly following happenings on TV. 
"You happy with your ten years? Or would you like some more?"
"I'm not buying your crap, Crowley."
"That's not what I'm selling," Crowley whispered, flicking his tongue lightly over Bobby's earlobe. "Unless you're calling your life crap. I'm offering you time."

Bobby knew he shouldn't take the bait, it was a lie, a hoax, a trap. Nothing else could be expected from a demon. And dealing with those sons of bitches ended badly. Always. He should be the goddamned expert of it. But still it was just too tempting, sweet promises of great possibilities, and he was already doomed. Nothing to lose, really, so listening to Crowley's ramblings wouldn't hurt.
And of course there was this hot breath hovering over his skin, sending warm waves all over his body, husky whispers and all that stuff. Unlike his companion, Bobby Singer was just a man. So he gave in.

"One hour's worth is a peck on my lips, a french kiss buys you one more day. Four weeks you will get by placing hands on my hips, one year's purchase price is doing everything my way."
"That just might be the crappiest piece of rhyming I've ever heard. You came up with that all by yourself?"
"Thankfully no, that's the standard pricing," Crowley chuckled while his fingers pushed Bobby's cap from his head and got entwined in Bobby's hair. "So... how about it, then?"
"How about what, you piece of demon crap?"
"How about some extra time? Few hours, few days... perhaps few months or even a whole year if you're in the mood..." Demon's eyes had a feral glow and for a second Bobby saw them glinting red. Red like blood and deep wounds. Red like traffic lights that tell you to stop. Red like something tempting and poisonous. He smelled the faint memory of beer on Crowley's lips and nodded, almost against his own will. But just almost.

"Splendid! So what can I get you, couple of hours or -"
"You talk too damn much," Bobby snarled and pressed his lips on Crowley's. He didn't bother to ask permission with smooth licks or gentle nips, just opened the demon's mouth with his tongue as he grapped the lapels of Crowley's black jacket. "What the hell do you think I would do with only some hours?"
"That's really not my problem -"
"Is there a limit on how much time I can buy like this?"
"Depends on your business partner," Crowley smirked knowingly and patted Bobbys inner thigh. "Personally, I don't believe in restrictions, so take whatever you want, as many times as you want. The offer might stand only for a limited time, so use your opportunities wisely."
"Yeah, whatever," Bobby grunted and loosened Crowley's tie. It might be his first time with a demon, but it certainly wasn't his first time with a guy, and all things considered the whole deal sounded like a piece of cake. "I'll start with one year."
"That's the spirit," Crowley sighed already in a very satisfied tone and laid down on his back on the sofa while pretty boys on TV-screen started fucking each other.  "Now get down here."


Though Bobby would never admit it to anyone (and most importantly not to Crowley!) he couldn't help thinking that this was quite a bargain. Playing Hell's game and paying the price had propably never been so damn pleasant.
« Viimeksi muokattu: 01.01.2016 20:44:34 kirjoittanut Verinen Paronitar »
sano mua rovastiks

Ivory Cutter

  • ***
  • Viestejä: 62
Okay, I'll write this comment in English, just for fun :D

So, Supernatural and English... Since I love them both, I had to read this and then give a comment!

First, the language:
You had built the sentences very well, and they sounded incredibly natural. Like a person whose native language really is English, I'd say.
Lainaus
"Well isn't that a surprise," Bobby sniggered and took another swig from his bottle, eyes still firmly following happenings on TV. 
This part, for instance, sounds awesome. You had used so many cool expressions in your writing, and one of them is in this example: Took another swing from his bottle. I'm glad you hadn't written something like "and then he drank a bit more", 'cause that wouldn't have sounded so natural. Those fine expressions that you had used made this fic more enjoyable.

The dialogue was also very fluent, particularly the first part.
Lainaus
"Oi, is this really a way to treat your guest?"
"You're not my guest, you're a freakin' intruder."
"Oh, isn't it mister Social Skills..."
"Shut up," Bobby retorted without even turning his head, though it really didn't matter - in his demonic way of moving Crowley appeared right in front of Bobby's face. Hardly unexpectable, but still annoying as hell. "What do you want? You already got my soul!"
"I wanna get to know it."
"What?"
"You heard me. I want to know it. Owning something without knowing its true nature is such a bore."
"Really? Well guess what; I don't care."
"You think I care about your opinion? Think again," Crowley smirked and leaned closer. "Now, why don't we do something together, spend some quality time. Few beers, perhaps a movie...?"
"What? No."
"Come on, humour me."
"Forget it."
"I own you."
"No, you don't. It's just a soul, you can't make me do stupid things like that."
"Oh, yes I can. Or would you like me rather get to know it by touching it?"
"Touching it?"
"Yeah, touching it. And that would be a reasonable demand due to your very own words. So why don't you sit down, relax and have a beer with me, hm?"
"Balls."
The characters were quite IC, which is important in my book. Specially Bobby talks with his own style, he always adds a slight touch of humour to his speech. My favourite parts were "you're a freakin' intruder", "isn't it mister Social Skills" and "Well guess what? I don't care" (I would put it in this way)

Oh, and of course, "Balls"! Yeah, that's the best part!  ;D

Well I don't want to complain, but it's pretty weird that they are watching gay porn. Hmm... maybe it's just me...  :)
Otherwise I liked the plot.

All in all, nice writing. I give you props for excellent English skills  ;)


jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 077
  • Peace & Love
Hee hehhe, hehhe, hehheh he. Sanotaanko että olen aika iloinen, Bobby/Crowleyhan on siis meikäläisen suuri rakkaus <3 Hankalia kirjoittaa tosin näin nuoren naisen näkökulmasta, mutta sinullahan tuo aikuisen miehen vaihe tuntuu olevan hyvin kohdillaan. Erityisesti Bobby on ihanan kärtsy ja karvainen pallo, ja vaikka Crowley onkin tuollainen hurmaava ja lipevä bisnesmies on siinäkin silti aikuista särmää.

Aikuisuuteen kun päästään, niin niin paljon kuin nuorista pojista tykkäänkin, niin kyllä siinä kunnolla kypsyneessä miehessä on oma charminsa josta eroon ei pääse. Ih, jotenkin olisin halunnut lukea lisääkin, miehen vartalon ylistys ois pop xD

Ei mutta ihana, Crowley on kyllä niin kettu. Mutta ei se Bobbykaan ole mikään eilisen teereen poika hur dur. Oikei ei multa tule mitään järkevää sanottavaa muuta kuin että asdfghjklöä. Hahah, ja jotenkin mä en edes ekalla parilla kolmella kertaa tajunnut katsoivatko he muka pornoa, mulle tuli itselle sellainen fiilis että pojat alkoi ruudussa rakastella siksi koska Crowley on niin ässä että televisiossa tapahtuu mitä hän nyt ikinä haluaa että sieltä tulee xD

Joo ei mulla muuta.

T: jjb
Here comes the sun and I say
It's all right

Verinen Paronitar

  • monkerias
  • ***
  • Viestejä: 1 990
  • monokkeli huurussa
Kiitos ihanista kommenteistanne <3
Pakko kuitenkin sanoa teille kummallekin, ettei arvon herrat tässä mitään pornoa katsoneet, Velvet Goldmine on "ihan oikea elokuva" ja pirun hieno sellainen. Siinä nyt vain nätit pojat sattuvat pussailemaan ja paneskelemaan, sopii minusta Crowleyn järjestämään leffailtaan  :D

Ivory Cutter, osa sujuvuudesta oli kyllä loistavan betan ansiota. Sanavalinnat ja lauserakenteet olivat kyllä omiani, mutta esim. artikkeleja sai beta-parka olla jonkin verran lisäilemässä... Ja "Balls! oli kyllä yksi suurimpia syitä sille, miksi tämä piti enkuksi kirjoittaa, ajatus Bobbyn kiroilun kääntämisestä suomeksi aiheuttaa mulle harmaita hiuksia  ;) Mukava kuulla, että englantiin minua intohimoisemmin suhtautuva voi nauttia dialogista.

jjb, jonkun mun tekstin yhteydessä on joskus pohdittu, että onko mun hahmot oikeasti äijiä vai olenko se vain minä... että on tullut tuota varttuneemman miehen sielunelämää pohdittua kerran jos toisenkin  ;) Vaikka vaikeaa se silti on, kyllähän sä tiedät. Oma vajavaisuuteni taitaa kyllä tulla vastaan siinä vaiheessa, jos näillä ukoilla pitäisi jotain korkeamman ikärajan kamaa kirjoittaa...
sano mua rovastiks

onkonälkä

  • ***
  • Viestejä: 542
  • Show me some skin, I might bite it
Oi ei mikä paritus ! Se ja summary sai mut oikeastaan lukemaan tän, enkä pettynyt!

Kommenttipakettihaaste tervehtii! *Kuvittele iso punainen rusetti tähän*

Mä  voin niin kuvitella Crowleyn poksahtamassa Bobbyn sohvalle, ihan vaan koska sielu :D Molemmat hahmot on kyllä ihan itsejään, ja tilanne on jotenkin niin todellinen!

Mä voin vaan kuvitella sen hämmentyneisyyden määrän Bobbyn pään sisällä, kun Crowley ehdottelee jotain tollasta ! Varsinkin kun jo se pelkkä sopimussuudelma oli jotain niin ylitsepääsemätöntä ! :D Kuitenki sait kaiken selitettyä tosi hyvin tossa lopussa. Ei tullut minkään näköstä väkinäisyyttä.

Molemmat hahmot oli IC, Bobby kuitenkin enemmän, koska oot saanu ton puhetyylin ja kaiken kuulostamaan niin Bobbylta! Tää on muutenkin hyvin kirjoitettu, ja englanti oli ihan tajuttoman sujuvaa, voisi jopa luulla, että puhut sitä äidinkielenä!

Kaikenkaikkiaan sujuva ja tosi hyvin kirjoitettu teksti, tykkäsin tästä ihan hirveästi! :)
In the world of locked doors
the man with the key is king
And honey you should see me in a crown

tellie

  • ***
  • Viestejä: 1 385
Kommenttikampanjasta iltoja. Ihan alkuun on pakko tunnustaa, että vaikka fandom on tuttu, kausi ja sen tapahtumat eivät, joten olen jossain määrin nyt yleisvaikutelmien varassa ja moni canoninen viittaus varmaankin meni ohi.

Canonissa (tai siis siihen mennessä mitä minä olen katsonut) minulle on aina jäänyt epäselväksi, mitä iloa demoneille on sieluista. Jotenkin se kai liittyy johonkin voimatasapainoon tai vastaavaan, mutta en oikein koskaan pitänyt siitä selityksestä. Se oli kovin tavanomainen ja ikävystyttävä ja muutti sielut lähinnä tilastomerkinnöiksi, poisti sellaisen kivan henkilökohtaisen otteen, jollain Crowleyllä tässä tekstissä Bobbya kohtaan on. Ei ole kiva omistaa jotain, jos ei vaivaudu edes ottamaan selvää, mitä ihmettä on mennyt hankkimaan.

Dialogi itsessään oli suhteellisen viihdyttävää vaikka tosiaan melko paljon varmaan meni ohikin. Riimittelyt erityisesti :D Höhöttelytasoa enemmän kuitenkin kiehtoi canoniselle(kin) Supernaturalille ominainen synkeyden pohjavire. Se joka sanoo, että jos se on liian hyvää ollakseen totta, se ei todellakaan ole totta, ja demonin kanssa kuksimisen palkka vaikuttaa todellakin liian hyvältä ollakseen totta. Herää sellainen kysymys, mitä Crawley oikeastaan yrittää Bobbylta saada.

Ja sitten tietty se, että Bobby aikuisena miehenä ja metsästäjänä tajuaa hyvin, ettei ehkä kannattaisi. Ei ole mikään idiootti. Jos sielu on jo mennyt ja demoni käy kauppaa... niin jotain on varmaan vielä menettämättä.
I am experiencing an unfamiliar sense of motivation.
- Kai, last of the Brunnen-G

s

  • Vieras
Oho, sä kirjoitat englanniksikin! Alemmuuskompleksoidun. Todella soljuvaa tekstiä, ihana lukea.

En ole katsonut Supernaturalia, mutta piti silti lukea tämä, koska demonit, jeijjee. Toimi hyvin, vaikkei ole hajuakaan millaisia nämä tyypit ovat sarjassa.

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 604
  • jokainen päivä on sun arvoinen
Oh yeah, mikä paritus! ;D

Heti ensiksi mun on pakko tunnustaa, että Bobby/Crowleyssä on sitä jotain, vaikka eihän se nyt ihan vakavasti otettava paritus olekaan (eikä ole kai tarkoitus ollakaan). Crowley on yksi mun suosikkihahmoista sarjassa (se on ihana ♥), ja siihen liittyvät tekstit kyllä tarjoavat mitä parhaimman huvin eikä tämäkään ollut poikkeus. ;D

Hahmot oli musta tosi IC tässä, ja tuli ihan sellainen fiilis kuin olisi katsonut jotain bonusjaksoa sarjasta sen sijaan, että lukee vain loistavasti kirjoitettua fanfictionia. :D Crowley on kyllä aikamoinen keplottelija - se osaa muotoilla kaiken niin houkuttavasti, että sen pyyntöjä tms. on erittäin vaikea vastustaa. Ei siis ihme, että Bobbykin lankesi tämän ansaan, jos kyseessä nyt edes oli varsinainen ansa. Haha, nuo Bobbyn ajatukset tuossa lopussa. ;D Tosiaan, ei kaikkea aina tarvitse ajatella huonoimpien puolien / seurausten kautta vaan pitäähän välillä ottaa huomioon ne hyvätkin puolet. ;)

Hienoa, että olit kirjoittanut tämän englanniksi. Mielestäni tämä fandom toimii parhaiten englanniksi, koska se säilyttää parhaiten sen fandomin... ööh, hengen(?) / tunnelman. Enkku ikään kuin pitää kaiken elossa, kun taas suomi aiheuttaa pienen pienen särön siihen elävyyteen. Teksti oli tässä erittäin sujuvaa ja helppolukuista, jopa Supernatural-tyylistä, jos niin voi sanoa. Muutenkin koko idea oli ihan mahtava, tykkäsin aivan hirmusesti. :D

Erittäin suuret kiitokset tästä loistokkaasta pätkästä! :D
minne ikinä sä meet, sinne minä jään
ku siellä missä oot ei oo ikävää

Luci

  • ***
  • Viestejä: 1 174
  • mielikuvitusastronautti
Nyt on kyllä ihan pakko kommentoida! Supernatural-fandomista destiel on tullut suhteellisen tutuksi ja pari Sam/Gabriel (sabriel?? en ees tiiä mikskä sitä kutsutaan :D) -ficciä. Oon ollut tietoinen Booby/Crowley parituksesta, mutta jotenkin se ei koskaan oo innostanut mua tarpeeksi avatakseni yhtäkään ficciä. Onneks oikeesti päädyin vähän tylsyyksissäni nyt lukemaan tätä!

Rakastin sitä, että tää on englanniksi, koska se varsinkin sai henkilöt pysymään (ainakin alussa) tosi omanlaisinaan. Alun dialogin Bobby varsinkin on ihan elementissään ja pystyin helposti kuulemaan sen repliikit sen omalla äänellä. Ylipäänsä tollasen diilin ehdottaminen taas sopii Crowleyn suuhun, enkä oikeesti olis ees yllättynyt, jos ite sarjassa se ehdottaisi vastaavanlaista järjestelyä.

Musta on tosi hauskaa, että oot kirjoittanut Bobbysta miehen, jolla on kokemusta miesten kanssa, koska sarjassa se on kuitenkin aika kaukana siitä. Koska tää on fanifiktiota, niin se sopii hyvin ja musta tää ois ehkä aika paljonkin huonompi jos Bobby ois tosi bobbymainen heteromies joka yhtäkkii vaan päättää lähtee Crowleyn kanssa hommiin jonkun yhden vuoden takia. Mut tosta hyvän tekee just se, että oikeesti Bobbyki halus sitä sexy timeä, eikä pelkästään tota vuotta (tai mahdollisesti useita vuosia ;)) lisää diiliinsä.

Siis ihan mielettömän hyvä alku mulle tän parituksen tiimoilta ja pakko ehkä lähteä tutkimaan Bobby/Crowley -ficcien antia vähän tarkemmin. Kumminki vaan petyn, jos en koskaan löydä mitään näin loistavaa!