Nimi: Musta huivinen mies
Kirjoittaja: Bluejeans
Tyylilaji: Niin synkkää että sattuu
Ikäraja: S
Sannan hiukset oli kiharrettu ja ne olivat karkin väriset. Hän kulutti iltansa meikkaamalla ja ajattelemalla, mitä laittaisi päälleen. Pian Web kameran toisella puolella olisi taas tumma hahmo, jota hän rakasti. Nykyään kaikki oli kuitenkin muuttunut. Hänestä tuntui koko ajan yksinäiseltä tuon kummajaisen lähettyvillä.
Sanna toisteli viikosta toiseen, että tämä on vain vaihe ja kyllä kaikki muuttuu paremmaksi. Sannan sydän jyskytti niin lujaa, että se vei kaiken huomion olennaisesta. Miksi hän tekee tätä? Sanna oli laittanut tähän suhteeseen liikaa aikaa ja vaivaa. Nyt olisi turha enää perääntyä. Kyllähän kaikki on samoin, kuin päivänä jona hän tapasi punk rokkarinsa. Kello lyö yhdeksää. On aika. Sannaa pelottaa. Häntä eivät kutittele perhoset enää vatsassa, vaan hän pelkää menettävänsä toisen puolikkaansa. Sanna tietää jo nyt, että kaikki tulee loppumaan. Tyyppi kameran toisella puolella epäilee Sannaa vaikka mistä. Valehtelusta ja petoksesta. Lapsellisuudesta.
Sanna istuu tietokoneensa eteen ja tarkistaa valaistuksen sekä itsensä. Jokin tässä nyt mättää. Kaikkiko? Hän miettii millaista heillä oli aluksi ja mitä tämä on nyt. Sannasta vaikuttaa, että kaikki on pielessä. Luonteet, puheenaiheet… Läheisyys. Sanna päättää todistaa itselleen, että kaikki on hyvin. Hän aukaisee Web kameran ja aivan hetken kuluttua hän katselee kultansa silmiin. Ne näyttävät harhailevan ja tylsistyneeltä. Sanna tietää sen nyt. Hän yrittää keksiä puheenaiheita, mutta ne kuulostavat typerältä jopa Sannasta. Tämä mies tulee murtamaan Sannan sydämen. Se rakoilee jo nyt. Muuttuu ilmaksi ja myrkyllisiksi kaasuiksi. Sanna on myrkkyä kaikille, joita hän tarvitsee ja haluaa.
Sitten Sanna ottaa puheeksi sen puheenaiheen, joka lähensi heitä entisestään alussa. Kuolema. Sanna oli kertonut, miten hänen kaverinsa kaveri oli hypännyt junan alle. Sannalle oli linkattu video, jossa pidettiin muistopuhe. Hän tahtoi näyttää sen rakastajalleen ja sydämensärkijälle. Hän selitti jutun tuolle tuiki tuntemattomalle miehen alulle ja naurahti hermostuksissaan perään. Miehen ilme valahti mustan naamion alla. Sanna näki sen silmistä. Ihan kuin Sanna olisi vedättänyt häntä koko ajan mielipiteillään. Jokainen hyvä muisto mustuu ja mätänee Sannan mielessä. Hänellä ei ole enää mitään sanottavaa. “Joo, mua väsyttää vaikka olenkin nukkunut koko päivän.” Mies sanoo ja kaikki loksahtaa Sannan mielessä. Kaikki merkit jyräävät hänet Web kameran sammuessa. Se oli nyt ikuisiksi ajoiksi ohi. Tästä lähtee alamäki.
Kuukautta myöhemmin mies kirjoittaa netti palstalla, mikä kaikki Sannassa on vikana. Hän vihjailee Sannaa lapselliseksi. Sinä kuukautena Sanna ei ollut pitänyt siihen kummajaiseen mitään yhteyttä. Hän hukutti verensä alkoholiin ja hieroi takamustaan muiden miesten reisille. Vain siinä tilassa Sannaa inhotti julmetusti. Hän ajatteli kaikkea, mitä sanoi väärin ja haistatti paskat koko miehelle.
