Aamun tähtihetkiä (ficlet, S)

[Ingrid]

Kirjoittaja: Ingrid
Ikäraja: S
A/N: Tajunnanvirtaa keskellä yötä. Pahuksen sensaatio, tämä on sulle. ;(; ♥
Yhteenveto: Kello tikittää hetken, sitten se pirisee. Venus sammuu taivaalla.

A a m u n  t ä h t i h e t k i ä

Silmät rävähtävät auki. Niitä kirvelee, unihiekkaa tippuu poskipäille. Nukkumatti kipittää nurkan taakse. Paksu tukka painuu syvemmälle untuvatyynyyn. Kello tikittää hetken, sitten se pirisee. Venus sammuu taivaalla.

Punaiset villasukat koskettavat puulattiaa - se narisee uneliaiden askelten alla. Seinän takaa kuuluu tuhinaa, joku kuorsaa.

Onkohan se Nukkumatti yöunillaan?

Kahvinkeitin porisee keittiön autuaassa hiljaisuudessa. Nousevan auringon säteet tunkevat sisään pakkasen huurtamasta ikkunasta. Porina loppuu. Kulaus. Toinenkin. Kuuma kahvi kipristelee kielellä.

Pakkanen näykkii nenänpäätä, sitten se puree korvanlehtiä. Lumi narskuu kenkien alla, reppukaan ei paina liikaa. Henkäykset karkaavat huulien välistä usvana tuuliin, näkymättöminä hileinä taivaaseen. Kaulahuivi tuoksuu vienolta vaniljalta - siskon parfyymiä.

Pihatiellä on hiljaista. Lunta havisee kuusen oksilta tuulen mukana. Tai kenties se olikin orava.

Naapurin pikkupoika lähettää lentosuukkoja korkean pensaan takaa. Ensisuudelmani. Ujo hymy paljastuu lumisten oksien lomasta. Hymy tarttuu.

Asemalla on paljon ihmisiä. Mutta silti ei ketään. Näkymätön läheisyys kutittelee mukavasti iholla ja sormenpäissä.

Kiskot ulisevat, lumi pöllähtää leikkisästi kasvoille.
Huomenta, huomenta. Ja ystävällinen hymy. Kolikot riittävät menopaluuseen.

Miellyttävää kolinaa. Maisemat vilisevät silmissä. Ja näyttävät joka päivä kauniimmilta kuin eilen. Aurinko kultaa kymmeniä kasvoja - kai se nousi etelästä tänään, kun noin lämmittää.

Hymy vaihtuu kikatukseen lapasten pehmeää pintaa vasten.

Onni on perjantaitunnelma

                     maanantaiaamuna.

[Funtion]

Tajunnanvirtaa keskellä yötä… voi hyvä luoja jos sun tajunnanvirtas on tällaista keskellä yötä niin mä kyl… mä…… omg. ;(;

Sä käytät niiiiin taitavasti sanoja, ää miksen mä oo koskaan ennen lukenut sulta kunnolla mitään ja kommentoinut! Kauheeta! Onneks tää vääryys tulee todellakin korjattua, koska voi luoja miten hieno ja upee tääkin oli, miten sä oot saanut niin vähillä sanoilla väritettyä kokonaisen maailman elämään. Lempikohtiani oli yhtä monta kuin sanoja, mutta erityisesti tykkäsin ilmauksista unihiekkaa tippuu poskipäille, paksu tukka painuu syvemmälle untuvatyynyyn, kuuma kahvi kipristelee kielellä (tässä kohtaa muute hieno retorinen tyylikeino kun kaikki sanat alkaa samalla kirjaimella, tiedä sitten oliko se tarkoituksellisesta vai ei), lunta havisee kuusen oksilta, kaulahuivi tuoksuu vienolta vaniljalta — siskon parfyymi…… okei nyt lopetan ei tästä tuu mitään koska rakastin tätä liikaa kaikkialta. Niin yksinkertaisia sanoja ilman mitään vaikeuksia, mutta niin kaunista, omalla tavallaan nimenomaan.

Paljon lyhyitä lauseita, tähän ne sopi, ne toi tähän sellaista persoonallisuutta. En yleensä välitä tällaista tunnelmapätkistä, mut voihan tästäkin löytää jotain paljon syvempää. Tää teksti oli nii upeesti kirjotettu et tätä ois lukenut ties kuinka paljon enemmän. Ja preesens oli ihana valinta tähän koska preesens tekee kaikesta niin elävää!

Huomenta, huomenta. Ja ystävällinen hymy. Kolikot riittävät menopaluuseen.
Okei tää oli ehkä kaikista hienoin, koska tässä on tahallaan sellaista tulkinnanvaraisuutta. Tää kertoo vähän, mutta kuitenkin niin paljon tarpeeksi että tiedetään mistä on puhe. Tää oli tosi upee kohta. Jotenkin vähän runollinen ja samalla niin ihanan lakoninen.

Otsikko oli mielettömän kaunis ja onnistunut. En muista koska oisin viimeks lukenut näin laadukasta originaalia Finistä. Kiitos, kiitos!

[Ingrid]

sensaatio Kiitos kommentista sinä ihanainen! ♥ Meidän eilisyön juttelut auttamatta inspiroi mua, mähän sanoin sulle thehe! Jessus, tässähän ihan punastuu kun sää noin mua kehuskelet vaan, vaikka pilkut ja pisteet siellä täällä sikin sokin möllöttävätkin. Oon kuitenkin enemmän kuin iloinen ja huojentunut siitä, että sait Aamun tähtihetkistä kiinni lyhyistä lauseista ja kuvailuista huolimatta - niistähän ne arjen pienet ilot koostuukin, lyhyistä hetkistä, jotka vain jäävät ikuisesti mieleen! Ja vaikka mesessä jo sulle sanoinkin, niin sanon täälläkin vielä julkisesti, että kyllä, tuo sun mainitsemasi retorinen tyylikeino oli tarkoituksellinen - kivaa, että satuit senkin huomaamaan! Mmh, tällä(kin) hetkellä musta tuntuu, että tässä mun vastauksessa ei ole päätä eikä häntää, yyh. No mutta, joka tapauksessa. Arvostan hirmuisen paljon sun kommenttiasi murusein. ;(;

[Claire]

Kommenttikampanjasta päiviä! Okakettu tarjosi kyseisessä haasteessa tätä ficciä ja mä napsin tämän ilomielin kommentoitavaksi.

Ensinnäkin otsikko ♥ mielettömän ihana ja tukee tätä ficciä ihan täydellisesti, joka itsessään oli tosi mieltä avartava ja pisti hymyilemään. En yleensä pidä siitä, että kerronta on preesensissä ja tällaista vähän "hajanaista", mutta vastoin mun näitä tavanomaisia mielipiteitäni tykästyin kuitenkin ihan hirveästi sun kirjoitustyyliisi. Kirjoitat tosi lyhyitä lauseita, mutta ne sanat ja niiden takana piilevät tarkoitukset, ne ovat vain sitä jotain, mitkä tuovat tekstiin eloa ja kuten fierté sanoi, jotenkin ihmeellisesti sä vaan onnistut saamaan kokonaisen maailman elämään. En tiedä miten joku voi olla niin taitava, mutta sä vain olet.

Fic itsessään oli sellainen taideteos, että mun tekisi mieli lainata se tähän kokonaan, mutta ehkä en viitsi, se olisi vähän outoa, luulisin. Sen sijaan sieltä nousi kyllä pari kohtaa, jotka mä voisin pistää tähän, sen verran mä rakastuin niihin.

Venus sammuu taivaalla.

No, mitäpä tässä voisi sanoa, Venus sammuu taivaalla; yksinkertaisesti, mutta aivan sairaan hienosti ilmaistu asia.

Naapurin pikkupoika lähettää lentosuukkoja korkean pensaan takaa. Ensisuudelmani. Ujo hymy paljastuu lumisten oksien lomasta. Hymy tarttuu.

Tässä kappaleessa (vai miksi niitä nyt kutsutaan) tykkään erityisesti tuosta rakenteesta, että ensin vähän pidempi lause, sitten yhden sanan mittainen lause. Sitten taas uudestaan pitkä ja sitten taas, pam, lyhyt ja ytimekäs loppu kappaleelle. Ja tietenkin on sanomattakin selvää, että tykkään tuosta kohdasta muutenkin ihan hirmuisesti, pikkupoika, lentosuukko ensisuudelmana, ujo hymy ja se kun se hymy tarttuu. Aww, too cute, kuolen.

En tiedä mitä järkevää mä enää voisin tähän kirjoittaa muuta kuin, että tykkäsin kyllä hirveästi ja tuo loppu kyllä pisti ihan hirveästi hymyilyttämään. Aina sitä kiroaa maanantaita, mutta jos mä tämän ficin olisin tänä maanantaina lukenut, niin olisin varmasti saanut tosi positiivisen aloitteen viikolle.

Mutta ei mulla sitten muuta kuin, että kiitos paljon! Ihana fic, ihana lukukokemus ja hyvä mieli jäi.

[Ingrid]

Okakettu Suurkiitokset sinulle mukavasta yllätyksestä, toivottavasti luet tämän kommentin. ♥

Claire Voi että, kiitos sulle hirmuisen paljon kaikista kehuista. Tässähän mä taas punastelen, voi voi. Huojentavaa kuulla, ettei otsikko lopulta ollutkaan niin lirkkulärkky kuin miltä se tuntui sitä miettiessäni. Hienoa, että preesens sitten kuitenkin kolahti kohdalleen lukiessasi tätä - en yleensä kirjoita itsekään ko. aikamuodossa, mutta kun on tajunnanvirrasta kyse niin se vain tulee! Lyhyet lauseetkin herättää monissa ennakkoluuloja, mutta onneksi ne ei sitten sua ainakaan karkottanut tekstin luota! Iiiso kiitos ihanasta kommentistasi, mukava kuulla, että sulle jäi tästä hyvä mieli!