Tahto (S, Sirius/Remus)

[Verisydän]

Otsikko: Tahto
Kirjoittaja: Verisydän
Beta: -
Paritus: Sirius/Remus
Ikäraja: S
Genre: Romance, fluffy
Summary: Siriuksella on tylsää, eikä hän tahdo lukea.

A/N: Tälläistä syntyy, kun ulkona on puoli metriä lunta ja sataa vain vettä. Ensimmäinen ficcini, antakaa armoa.


Olisipa satanut edes lunta. Sirius ei liiemmin pitänyt lumisateesta, mutta vielä vähemmän hän piti vesisateesta. Vesisade oli erityisen ikävää keskellä talvea. Talvellahan piti sataa lunta. Miten vesipisarat kehtasivatkin tippua taivaalta? Sirius melkein kuuli kuinka ne ilkkuivat hänelle.

Kirjan lehdet rapisivat, kun Remus käänsi sivua. Sirius käänsi katseensa häneen ja jäi tarkastelemaan kasvoja, joilla oli rauhallinen, hieman pohtiva ilme. Remuksella oli se sama ilme aina, kun hän luki. Miksi Remuksenkin piti aina vain lukea? Oikeastaan Sirius toivoi pitävänsä itsekin lukemisesta, olisipa hänellä sitten jotain tekemistä tälläisina sateisina iltoina. Nyt hän oli kuolla tylsyyteen, ainakin hänestä tuntui siltä.

”Remuuus”, Sirius venytti sanaa ja Remus nosti katseensa kirjasta.
”Niin?” Remus loi kysyvän katseen Siriukseen.
”Kuolen tylsyyteen”, Sirius valitti.
”Sepä ikävää.” Remus oli kääntänyt katseensa takaisin kirjaan.
”Keksi minulle tekemistä.”
”Voisit lukea jotain”, Remus ehdotti, vaikka tiesi hyvin, ettei Sirius pitänyt lukemisesta.
”En tahdo.” Sirius oli noussut tuolistaan ja meni Remuksen luo. Hän nappasi kirjan Remuksen kädestä ja laittoi sen pöydälle. Hän istui Remuksen syliin ja kietoi kätensä hänen ympärilleen.
”Mitä sinä sitten tahdot?”
”Suudella sinua.” Remus naurahti ja Sirius painoi huulensa hänen huuliaan vasten. Nyt Siriuksella oli tekemistä, eikä hänestä tuntunut enää siltä, että tylsyys olisi tappamassa häntä. Hän vain tahtoi suudella.

[Mustekehrääjä]

Mä luin tän eilen aamulla välitunnilla. Tämä oli kovin suloinen, pidin tästä, ja oli kyllä oikein hyvä ensimmäiseksi ficiksi. Kirjoitusvirheitäkään en löytänyt, ja teksti soljui mukavasti eteenpäin. Sirius ja Remus ovat IC:t, Sirius se kärsimätön tylsistelijä ja Remus rauhallinen lukutoukka. Eihän ficci mikään yllättävä ole, mutta en mä ainakaan voi vastustaa Sirimus-fluffya.

Sirius melkein kuuli kuinka ne ilkkuivat hänelle.

Tämä oli oikein ihana kohta. Siriusmaista ja samalla kovin hellyttävää.

Kiitoksia tästä, anteeksi kökkökommentistani, ja kirjoita ehdottomasti lisää!

[Verisydän]

Nady kiitos ihan hirmupaljon kommentistasi! Kiva kuulla, että pidit (:

[Herkkuoone]

Päätin ryhtyä kirimään kommentti365:sen tavoitteen kiinni näin vapaapäivänä, ja mikä olisikaan parempi tapa siihen, kuin lukea ficcejä OTP-parituksella?

Hahmokuvauksesi näistä kahdesta herrasmiehestä on varsin onnistunut. Remus on IC-mäinen jatkaessaan lukemista ja ollessaan samalla välittämättä toisen tylsyyden valittelusta. Siriuskin on oma itsensä kaikkine ajatuksineen (hihttelin noille ensimmäisen kappaleen kahdelle viimeiselle lauseelle.. niin siriusmaista! <3). Lisäksi teksti kulkee hyvin eteenpäin, tosi kauniisti ja soljuvasti, eikä töksähdellen.

Oikeastaan Sirius toivoi pitävänsä itsekin lukemisesta, olisipa hänellä sitten jotain tekemistä tälläisinä sateisina iltoina.
Tähän kohtaan on lipsahtanut yksi kirjoitusvirhe: tuo tälläisinä kuulostaa tosi omituiselta ja oikeampi muoto on kai tällaisina. :> Olisi muuten aika omituista ajatella, jos Sirius pitäisi lukemisesta! Jotenkin aina yhdistää lukemisen Remukseen, mutta Siriukseen sitä ei oikein saa sopimaan.. Ehkä se syy tähän on Siriuksen luonteessa, se on sellaista menevämpää tyyppiä – ei sitä oikein osaa kuvitella hiljentymään jonnekin nurkkaan lukemaan. Hauska ajatus, että Sirius toivoo, että pitäisi lukemisesta. :>

Hän istui Remuksen syliin joka kietoi kätensä hänen ympärilleen.
Tämä kohta oli ehkä ainoa, jossa hieman hämäännyin rakenteen vuoksi. Virkkeessä on joka-sana (sen edestä puuttuu pilkkukin), joka tällä hetkellä viittaa väärään sanaan, kuin mihin tarkoitat sen viittaavan. Näin muotoiltuna virke väittää, että syli kietoi kätensä Siriuksen ympärille, ei Remus. : D Tämä kohta kaipaisi siis pienoista hienosäätöä. :>

Kiitokset tästä! Tämä on varsin hieno ensimmäinen fic! Kirjoittele ihmeessä lisää tällaisia. : )
~ Herkku.

[Verisydän]

Herkkuoone kiitos kommentistasi! (-: Ilo kuulla, että tykkäsit tästä Koitan korjailla nuo virheet, kiitos kun mainitsit niistä! (:

Sirius tosiaan on vähän sellainen rämäpää, joka tuskin malttaisi keskittyä kirjojen lueskeluun. Maailmankirjat olisivat luultavasti pahemman kerran sekaisin jos hänet löytäisi jostain kirjaan uppoutuneena

[Vlad]

Awwww♥ Yleisin kommenttini aikalailla kaikkeen tänään. Mutta en vain voi vastustaa Sirius/Remusta, joten... Mitäpä sitä sen kummempia selittelemään.

Herrat olivat IC minusta. Sirius nyt ainakin on ihan oma itsensä kuolemassa tylsyyteen rauhallisemman Remuksen vain lukiesssa. Itse ficci oli lyhyt, mukavan jouheva, sellainen, jota nyt on yksinkertaisesti mukava lukea. Pystyn helposti kuvittelemaan tylsistyneen Siriuksen avaavan keskustelun Remuksen nimeä venyttämällä (köh, koska se tekee niin omissa ficeissänikin ) ja Remus ehdottaa, mitäpä muutakaan kuin lukemista. Muutenkin tässä oli jotenkin vain sellainen kauttaaltaan suloinen ja suloisen pörröinen tunnelma.

Virheitäkään en huomannut, enkä edes mitenkään tökkiviä kohtia. Tämä oli oikein mainiota tekstiä ensimmäiseksi ficiksi, kirjoittele ihmeessä tällaista lisää

[Verisydän]

Kiitos kovasti, Vlad!