Kirjoittaja Aihe: Synkkä lasi, angst, K-11  (Luettu 1810 kertaa)

tuikku

  • Vieras
Synkkä lasi, angst, K-11
« : 03.11.2012 00:04:34 »
Nimi: Synkkä lasi
Kirjoittaja: tuikku
Ikäraja: K-11
Genre: angst
Varoitukset: synkkiä teemoja

Suurin kiitos kuuluu Tuhisijalle, kuka rohkaisi, auttoi ja kannusti ensimmäisen kirjoitukseni kanssa ♥



Pojan silmistä ei nähnyt mitään, ne olivat lasittuneet sisäisen tuskan takia. Sen tuskan, mitä hän ei saisi koskaan pois, puhuttua kenellekään tai kanavoitua ulos. Käsivarsissa jäljet taisteluista itseään vastaan, jalat tummina karkuun juoksemisesta ja ääni karannut puhumattomuudesta. Kukaan ei voisi auttaa häntä, ei edes hän itse.

Kerran hänen ajatuksiinsa tunkeuduttiin, mutta turhaan. Kaikki tiesivät jo mitä siellä odottaisi – kuolema.

Nyt tämä kyseinen poika on kasvanut, mutta tuska ja ahdistus eivät ole kadonneet. Jäljet ovat vieläkin käsissä, jalat tummat ja ääni karkuteillä. Silmät vieläkin lasittuneet ja ajatukset kuolemassa. Kaulalla jälki yrityksestä lähteä, sisäelimet tahallaan tuhottu ja keuhkot mustattu. Sisäisesti hän on ollut kuollut kauan, mutta lentäminen pois olisi liian helppo ratkaisu. Itsensä tuhoaminen pala palalta kuulosti houkuttelevammalta.
« Viimeksi muokattu: 10.05.2015 08:02:13 kirjoittanut Pyry »

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Synkkä lasi, angst, K-13
« Vastaus #1 : 03.11.2012 00:33:00 »
Ah, en mie mittään tehnyt, vähän avustelin vaan :D Mutta mukava, että sie painoit sitä lähetä -napuskaa.

Kuitenkin, tyksin lukea angst tekstejä ja tyksin myös tällaisista lyhyistä, lukijan oman mielikuvituksen varaan jättävistä teksteistä myös (kuten siulle taisin jo pariin kertaan mainita).

Lainaus
Käsivarsissa jäljet taisteluista itseään vastaan, jalat tummina karkuun juoksemisesta ja ääni karannut puhumattomuudesta.
Tyksin miten sie olit kuvannut taistelujäljet yleensäkin koko kehossa. Varsinkin jotenkin tuo jalat tummina iski hyvin tässä. Ja mielestäni oli hyvä palata näihin tekstin loppupuolella.

En tiedä miksi, mutta jotenkin tekstin poika nous mieleeni jotenkin nokisena ja tietenkin reppanana, särkyneenä. Nokisuus varmaan johtui keuhkot mustattu kohdasta. Oli pakko vain mainita tämmöinen. Öhm, kommentointitaidot ruosteessa, kun en ole pitkään aikaan kunnon kommenttia väsännyt, mutta lyhyestä virsi kaunis: tykkäilin. Jatka kirjoittelemista, ja mä auttelen jatkossakin, jos haluat :'>

Kiitus.