Kirjoittaja Aihe: The Avengers: Vastakohdat | Tony Stark/Steve Rogers, Tony/Pepper, K-11  (Luettu 2397 kertaa)

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
Author: Sole
Fandom: The Avengers -elokuva
Genre: Romance, huumori
Rating: K-11
Pairing: Tony Stark/Steve Rogers, Tony/Pepper
Disclaimer: Avengerit kuuluvat Marvelille
Summary: Hän rakensi mielessään Steve-robotin prototyypin, mutta se jäi aina kesken hän päästessään tämän kasvoihin.

Vastakohdat

Sanotaan, että vastakohdat täydentävät toisiaan. Voidaan sanoa myös, ettei Tony Stark pidä sanonnoista, jotka yrittävät opettaa hänelle elämän tosiasioita. Hänelle elämän tosiasiat ovat sellaisia, jotka hän on itse määritellyt tosiksi. Suurin osa sanonnoista on hänelle epätosia, ja siksi hänellä on ennakkoluuloja niitä kohtaan. Häntä voisi sanoa sanontarasistiksi.

Mutta tämän vastakohtajutun kanssa hänen täytyy olla samaa mieltä.

Tony Starkilla on ollut elämänsä aikana enemmän yhdenyönjuttuja kuin hän voisi laskea omilla somillaan ja varpaillaan ja Pepperin sormilla ja varpailla. Pepper ei ole yhdenyönjuttu, eikä tätä siis lasketa, mutta Pepperin lisäksi hänellä ei ole koskaan ennen ollut ketään muuta, joka olisi nimittänyt heidän suhdettaan 'vakavaksi seurustelusuhteeksi'. Yleensä hän on livahtanut aamulla sängystä ennen kuin kukaan muu on ehtinyt sanoa heidän suhdettaan yhtään miksikään. Mutta Pepperin kanssa se ei ole niin yksinkertaista.

Steve Rogersin tavattuaan hän olisi toivonut, että se olisi. Yksinkertaista siis. Että hän olisi voinut tehdä Pepperille niin kuin muillekin yhdenyönjutuilleen, paitsi että Pepper oli monenyönuttu ja sen lisäksi hänen tyttöystävänsä.

Ongelma oli siinä, ettei Tony ollut enää varma, rakastiko hän Pepperiä. Joskus hän jopa unohti, että tällä oli yhtä oranssit hiukset kuin varoituskolmio, eikä huomannut, kuinka tämän rintaliivien olkain valahti alas olkapäältä. Silloin hänen katseensa oli useimmiten Steve Rogersin rintalihaksissa, ja hänen mielensä askarteli miehen parissa. Ja kun Tonyn mieli 'askarteli', askarteleminen todella tarkoitti askartelemista. Hän rakensi mielessään Steve-robotin prototyypin, mutta se jäi aina kesken hän päästessään tämän kasvoihin. Haalean sinisiin silmiin ja vaaleisiin hiuksiin, jotka saivat hänen aivonsa menemään solmuun.

Jokin Stevessä sai hänen sydämensä hakkamaan, no, ei kovempaa kuin sillon, kun hän putosi taivaalta vapaapudotuksella, mutta ainakin melkein yhtä kovaa. Yhtä kovaa kuin Brucella silloin kun tämä muuttui vihreäksi ja alkoi karjua.

Siksi hän kai vei Steven baariin, vaikka tämä oli sanonut, ettei pystynyt tulemaan humalaan. Tony oli luvannut tulla heidän molempien puolesta.

”Tony?” Steve oli sanonut heidän istuessaan baaritiskillä. Tonyn istuessa kirjaimellisesti baaritiskin päällä ja Steven hänen vieressään jakaralla, jolla oli pidemmät jalat kuin Tony oli koskaan nähnyt yhdelläkään naisella. Proteesijalat.

”Niin?” Tony oli vastannut kysymykseen kysymyksellä ja kaatanut viimeiset pisarat lasinsa pohjalta suuhunsa.

Steve oli ottanut lasin pois hänen kädestään ja laskenut sen takaisin pöydälle. ”Minä ajattelin – ”

”Milloin sinä olet muka viimeksi ajatellut jotain, muskelimies”, Tony oli sanonut, mutta heistä kumpikaan ei ollut nauranut, Tony siksi, ettei hän koskaan nauranut omille vitseilleen ja Steve siksi, ettei vitsi ollut ollut tämän mielestä ollenkaan hauska. ”Mitä steroideja sinä muuten käytät, osaisitko suositella jotakin näillä minun hauiksilleni?”

”Tony – ” Steve oli toistanut sillä kertaa ilman kysymysmerkkiä.

”Johan minä vastasin 'niin'.”

Steve oli huokaissut, työntänyt sormensa Tonyn lasiin ja pyörittänyt sitä baaritiskillä ympyränmuotoista kiertorataa pitkin. ”Kyllä minä olisin antanut sinulle.”

”Sinä – ”, Tony oli kysynyt änkyttäen, vaikka ei koskaan änkyttänyt, ”mitä?”

”Tekohengitystä”, Steve oli sanonut ja hymyillyt hänelle naapurinpojanhymyään,vaikka heistä kumpikin oli tiennyt Steven tienneen täsmälleen, miten Tony oli hänen sanansa ajatellut. "Silloin kun – tiedäthän sinä. Silloin kun sinä teit pakkolaskun taivaalta."

"Niin." Tony oli vetänyt syvään henkeä ja sanonut kasvot peruslukemilla: ”Antaisitko sitä minulle nyt?”

Kun Steve ei ollut vastannut mitään, hän oli kumartunut suutelemaan tätä suoraan suulle. Työntänyt sormensa tämän vaaleisiin hiuksiin ja pidellyt tämän kasvoja paikoillaan, kunnes tämä oli vastannut hänen suudelmaansa ja kietonut kätensä hänen kaulaansa. He olivat suudelleet uudestaan, ja heidän suudelmansa olivat maistuneet alkoholilta, mutta sillä ei ollut ollut mitään merkitystä. Kun he olivat lopettaneet, he olisivat molemmat olleet tekohengityksen tarpeessa, ja hymyilleet ajatukselle.

Niin, vastakohdat täydensivät toisiaan, eikä Tony päässyt aamulla karkaamaan sängystä ennen kuin Steve heräsi ja suuteli häntä hellästi, sillä tämän lihaksikkaat käsivarret olivat tiukasti hänen ympärillään. Niin tiukasti, että Steven piti elvyttää häntä, ennen kuin hän suostui nousemaan sängystä.
« Viimeksi muokattu: 02.01.2015 04:47:11 kirjoittanut Beyond »

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
Jekaterina: Kiitos hirmuisesti kommentista, ihanaa että tykkäsit! Must oli ihan älyttömän hauskaa kirjoittaa Tonyn näkökulmasta, sillä mun genre oli joskus muinoin huumori, ja nyt pääsin vihdoinkin sekoittamaan sitä taas mukaan sillä tavalla, josta pidän siitä eniten. Tony on juuri sellainen hahmo, jolla se sopii, eikä kirjoittaessa ole koko ajan sellainen olo, että huumori ei olisi siinä mikään elementti, vaan ainoastaan jotain 'liikaa'.
TYkkään itse paljon myös Tony/Pepperistä, ja siksi tahdoin myös tuon Tonyn ja Pepperin suhteen mukaan tähän, vaikka tarkoitus olikin shippailla Tony/Steveä. Hienoa että se toimi!

Vanilla M.: Kiitos sinullekin kommentista! Henkilökohtaisesti mä rakastuin Avengersiin, ja se olikin ensimmäinen supersankarileffa, jonka olen koskaan nähnyt, mutta ei ole todellakaan jäänyt viimeiseksi.
Hih, kiva että tykkäsit Tony/Pepperistä, musta se on parituksena niin ihana, että välillä mulla on vaikeuksia päättää, kumpi on Tonylle se oikea, Pepper vai Steve, vaikka pidän hyvin harvasta canon hetroparista. Olisipa Tonyja kaksi, silloin kaikki olisi paljon helpompaa : D

flawless

  • Alempi ylilehmä
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 10 761
  • d a d d y
Oi jee, sinultakin on The Avengers -ficcejä, ja vieläpä tällä parituksella! Olen juuri valaistunut tämän parituksen suhteen, vaikka ennen skippasin kaikki, ja nyt täytyy sanoa, että jäin silloin paljosta paitsi. Koska tämäkin on erinomainen ficci!

Tämä oli mukavan leppoisaa ja rentoa luettavaa, sellainen kiva piristys ankeaan päivääni. Teksti oli hyvää luettavaa, virheetöntä ja sujuvaa. Aihe taas oli sitäkin mieluisampi, koska vaikka tässä ei oikeastaan juonta ollutkaan, niin tylsäksi ei käynyt, vaan mielenkiinto pysyi yllä.

Dialogista en erityisesti pitänyt, koska se tuntui jotenkin vähän epäluonnolliselta paikoin. Minun silmiini hahmoissa oli dialogiosuudessa vähän jotain OOC-maista: ei mitenkään suuresti, ja olihan niitä heille ominaisia piirteitä, mutta jotenkin vaan ei tullut sellaista oloa, että hahmot olisivat ns. "omia itsejään". Steven hahmon toteutuksesta pidin enemmän kuin Tonyn, jotenkin nuo Tonyn vitsit eivät mielestäni olleet niin... tonymaisia? :D

Erityisen paljon taas pidin tuosta alusta. Se oli mielestäni tasaisesti hyvä ja mielenkiintoinen pätkä. Erityisen paljon mieleeni oli tuo yhdenyönjuttujen mietiskely ja Pepperin kutsuminen monenyönjutuksi. Tuo monenyönjuttu oli hauska oivallus, se antoi teksille kivasti persoonallisuutta. Samoin tuo hiusten värin kuvaus "oranssiksi kuin varoituskolmio" oli hauska, vaikka toisaalta jäin kyllä miettimään, että sen sävy ei ole Pepperille erityisen paljon kunniaa tekevä. Tai siis, niin, kun varoituskolmoista nyt ei tule mitään erityisen kauniita ja sulokkaita mielikuvia :D Mutta se oli hauska ja persoonallinen, eikä varsinaisesti sävyllään riidellyt hahmokäsitykseni kanssa, koska se hauskuus sopii Pepperiin mielestäni hyvin, joten pidin hurjasti.

Myös Steve-robottipohdiskelu oli mieleeni. Se, että Tonyn ajatus katkesi kasvojen kohdalla, mielestäni toi hyvin esille sitä, että vaikka Tony kävi kuumana Steven vartaloon, hän ei kuitenkaan esineellistänyt miestä (ainakaan ihan kokonaan ja pohjimmiltaan) niin kuin muita kinnostuksenkohteitaan. Pidin tuon kohdan kielikuvallisesta merkityksestä.

Positiivistä oli myös se, että tässä oli Pepper mukana. Olen enemmän canonin kuin fanonin puolelle kallistuva, joyen pidän aina siitä, kun fandomista on otettu canonia mukaan, vaikka se tavallaan cockblockaakin ficin paritusta. Canonin mukaantuominen lisää kuitenkin minun silmissäni uskottavuutta. Samoin esim. sen, että Steve ei kykene tulemaan humalaan, mainitseminen oli plussaa paitsi koska canon, myös koska tykkään jostain syystä noista seerumin sivuvaikutuksista ja vaikutuksista.

Lainaus
Jokin Stevessä sai hänen sydämensä hakkamaan, no, ei kovempaa kuin sillon, kun hän putosi taivaalta vapaapudotuksella, mutta ainakin melkein yhtä kovaa. Yhtä kovaa kuin Brucella silloin kun tämä muuttui vihreäksi ja alkoi karjua.
Tämä oli ihan loistava vertaus :D Kiva, että toit muitakin hahmoja mukaan kuin Steven ja Tonyn.

Kirjoitustyylisi on jotenkin tosi jännä. Se on tavallinen, mutta toisaalta taas ei ollenkaan tavallinen. Jotkut kohdat teksteistäsi ovat erittäin paljon mieleeni, mutta joistain taas en perusta niin kovin. Hassua, koska yleensä tekstit ovat mielestäni tasaisesti jonkinlaisia, mutta muistaakseni kaikki sinulta lukemani tekstit ovat olleet sellaisia, joissa on ollut vaihtelua. Niin myös tässä. Kokonaisuutena tämä kuitenkin oli erittäin mieluista luettavaa, vaikka kaikista kohdista en pitänytkään niin paljoa - ja joistain pidin sitten sitä vastoin todella paljon.

Pidin siis tästä tekstistä, se oli oikein mieluista luettavaa. Mukavaa, että Finistäkin löytyy hyviä ficcejä tällä fandomilla (ja vieläpä minulle mieluisella parituksellakin). Eli pidin, kiitos tästä! Toivottavasti kirjoitat lisää Avengers-ficcejä!


bannu © Ingrid

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
flawless: Minulta on yksi Avengers- ficci ja se on tällä parituksella : DD

Mutta hei hurjasti kiitos kommentista! Kiva että tykkäsit kirjoitustyylistä ja muutenkin, vaikka tämä olikin tosiaan vähän turhanpäiväinen, juoneton ja muutenkin tyhjentävä. Nopeasti tämän kirjoitin silloin joskus kun iski ihan kamala fanityttöhetki ja ensimmäisellä kerralla elokuvissa jo sekosin tekohengitys-kysymykselle. Siksi dialogikin varmasti oli vähän omituista jne.

Pepper on rakkaus ja Tony/Stevestä pidän ainakin itse enemmän tällaisena matalamman ikärajan tekstinä, ja vaikka se onkin vähän ristiriitaista niin tahdoin mennä ainakin suunnilleen canonin mukaan. Hyvä jos se oli hyvä ratkaisu (: