Umh... en yleensä lue Harrya ja Dracoa (kuten olen se monasti aikaisemminkin sanonut, silti päädyn aina lukemaan ja kommentoimaan), mutta tässä oli jotakin mistä pidin. Ei ollut sellasta perus H/D:tä. Paitsi, etten oo kyllä lukenut fluffya H/D:stä. Pitääkin alkaa seurailemaan
Teksti oli hyvää. Kielioppi hallussa, kerronta sujuvaa. Ja nyt aloin miettimään, että olenkohan mä sattunut lukemaan tän aikasemminkin. Hyvinkin mahdollista, koska ennen seurailin paljonkin Drarryä. Ja sitten se vaan jotenkin jäi (ja eksyn aiheesta).
”Sinä et enää rakasta minua! Et halua edes näyttäytyä minun seurassani! Senkin sydämetön kusipää ja – ”
Hajosin tässä aivan täysin!
Jotenkin niin Dracoa.
”Ai, nyt on sitten oma vikani, että minua sattuu, niinkö?”
Hihihihii!