Ficin nimi: Päivä Tylyahossa
Kirjoittaja(t): Kuolonsyöjäprinsessa (minä)
Oikolukija/Beta: Ei oo
Tyylilaji/Genre: romance, het
Ikäraja: S
Paritus/Päähenkilöt: Nada(minä!)/Blaise, Lau/Draco
Varoitukset: -
Vastuunvapaus: Kaikki minkä tunnistatte kuuluvan J.K. Rowlingille, kuuluu hänelle. Lauchuo omistaa oletettavasti itsensä.
Summary: Blaise ja Nada päättävät saada ystävänsä tunnustamaan tunteensa toisilleen.
Haasteet:
Fikkejä finiläisistä ja
Oneshot10 (1083 sanaa)
A/N: Lupa Lauchuolta on saatu!
Päivä Tylyahossa
|
Blaise Zabini oli juuri kävelemässä suureen saliin, kun hän näki tutun sinisen hiuspehkon kauempana.
”Nada! Nada!”, hän huudahti kyseisen hiuspehkon omistajalle.
”Mitä nyt, Blaise?”, tyttö kysyi, kun Blaise sai hänet kiinni.
Pojan huulille ilmestyi ilkikurinen virne. ”Meidän täytyy saada Lau ja Draco yhteen”
”Oletko sinäkin huomannut sen?”, Nada kysyi hämmästellen.
Blaise vain virnisti, kuin viestittäen, että sitä ei voinut olla huomaamatta.
Nada vaipui mietteisiinsä. ”No, jos me sitten, vaikka…”
”Tiesin, että sisälläsi piilee luihuinen!”, Blaise hihkaisi voitonriemuisesti.
”Tietysti piilee. Olin vain liian fiksu lajiteltavaksi sinne”, tyttö sanoi pyöritellen silmiään ja lähti tupaansa, toteuttamaan suunnitelman ensimmäistä osaa.
***
Nada käveli hiljakseen kohti korpinkynsien oleskeluhuonetta, miettien samalla, kuinka saisi Laun mukaan juoneen, kertomatta totuutta.
Päästyään vihdoin oleskeluhuoneeseen, hän huomasi parhaan ystävänsä istumassa sohvalla ja käveli tämän luokse.
”Hei, Lau”, hän sanoi ja istahti tytön viereen.
Nopeasti tyttö tervehti takaisin ja kysyi oliko hän tehnyt jo läksyt.
”En vielä. Halusin vain tietää lähtisitkö Tylyahoon minun, Blaisen ja Dracon kanssa”, Nada sanoi pienesti hymyillen.
”Miksi sinä menet heidän kanssaan Tylyahoon?”, Lau kysyi hämmästellen, yrittäen peittää punastustaan.
Nada yritti näyttää mahdollisimman nololta. ”No, kun Blaise kysyi…”
Hetken aikaa Lau vain istui ja tuijotti häntä kysyvästi, kunnes hänellä välähti. ”Sinä olet ihastunut!”
”No, ehkä…”, Nada sanoi välttelevästi ja punastui.
Virnuillen Lau suostui lähtemään mukaan. Hänellä ei ollut aavistustakaan, miten paljon Nada yritti olla nauramatta.
***
Blaise oli etsinyt Dracoa joka paikasta, kunnes hän viimein löysi pojan tähtitornista.
”Draco?”, hän kutsui hiljaa.
Poika säpsähti ja käänsi nopeasti päänsä, niin, että heidän katseensa kohtasivat. ”Mitä?”
Blaise yritti näyttää vaivaantuneelta ja ilmeisesti onnistui, kun Dracon ilme pehmeni. ”Pyysin Nadan Tylyahoon ja toivoi, että tulisit mukaan”
Dracon suu loksahti auki. ”Sinä pyysit Nadan Tylyahoon? Luulin, että pidit Karasta”
”No…”, Blaise mumisi, tällä kertaa oikeasti vaivaantuneena. Hän oli unohtanut Karan.
Draco huomasi Blaisen vaivaantuneen olotilan ja huokaisi. ”No, kai minä voin tulla. Tuleeko Lau?”
Blaise virnisti sisäisesti, kun Draco yritti olla kuulostamatta uteliaalta. ”Kyllä kai”
Dracon hymy leveni ja Blaise yritti olla virnuilematta ystävälleen.
***
Nada oli menossa kirjastoon, kun törmäsi johonkin ja pyllähti maahan.
”Anteeksi – Nada?”, hän kuuli pojan kysyvän.
”Blaise? Sinua minä etsinkin”, hän totesi, noustessaan ylös lattialta.
”Suostuiko Lau?”, Blaise kysyi innoissaan.
”Joo. Hän jopa uskoi, että pidän sinusta”, hän naurahti.
Blaise väänsi itselleen surullisen ilmeen. ”Etkö sinä sitten oikeasti pidä?”
Nada yritti pitää kikatuksen sisällään, mutta onnistui huonosti. ”Olet tainnut sekoittaa todellisuuden unimaailmaasi”
Blaise virnisti, eikä kumpikaan huomannut toisen poskilla hohtavaa punaa.
Pian Nada ehdotti, että he menisivät yhdessä kirjastoon. He kävelivät hiljaisuudessa, kunnes Nada muisti jotain. ”Suostuiko Draco?”
”Suostui. Hän yritti olla hymyilemättä, kun kerroin Lausta, mutta kyllähän minä sen huomasin”, Blaise sanoi hivenen itserakkaasti.
Nada istui alas. ”Olet itserakas”
Blaise vain tuhahti ja istui tytön viereen.
***
Lauantai koitti nopeammin kuin Nada oli kuvitellut.
”Onko tämä musta mekko liian avonainen? Ja pitäisikö minun laittaa nuo saappaat vai ei? Ja miten laitan hiukseni?”, Lau kyseli hysteerisenä.
Nada huokaisi. ”Tuo mekko on hyvä, samaten nuo saappaat ja laita kiharoita.”
”Oletko varma? Sopiiko mustiin hiuksiin kiharat?”, Lau kysyi huolestuneena.
Nada huokaisi uudelleen. ”Minulla oli mustat hiukset ennen näitä ja kiharat sopivat juuri täydellisesti”
Lau ryhtyi kihartamaan hiuksiaan ja Nada kaivautui vaatekaappiinsa.
”Mitä sinä puet?”, Lau kysyi, kun Nada tuli takaisin kaapistaan.
”Nämä mustat farkut, mutta en tiedä kumpi toppi. Valkoinen vai vihreä?”, hän kysyi.
”Vihreä sopii silmiisi. Laitanko siniset vai punaiset korvakorut?”
”Siniset sopivat sinun silmiisi. Laitanko saappaat vai ballerinat?”
”Saappaat”
”Hyvä on. Mennäänkö?”
”Mennään”
***
”Ovatko nämä housut hyvät? Entä tämä paita? Ovatko hiukseni hyvin?”, Draco tuskasteli.
Blaise tukahdutti haukotuksen. ”Vaatteesi ovat aivan hyvät ja hiuksesi ovat suloisesti”
”HEI! Malfoyt eivät ole suloisia, eivätkä heidän hiuksensa ole suloisesti”, Draco marmatti.
Blaise virnisti. ”Niinpä niin. Kumman paidan laitan? Sinisen vai valkoisen?”
”Sinisen tietysti”, Draco totesi.
”Hyvä on. Mennäänkö?”
”Mennään”
***
Kun tytöt saapuivat eteisaulaan, pojat olivat jo odottelemassa heitä. Blaise tarjosi kättään Nadalle, joka yritti näyttää mahdollisimman ihastuneelta. Dracokin tarjosi kättään Laulle, joka punastui pienesti.
”Minne mennään ensimmäisenä?”, Blaise kysyi.
”Minun täytyy käydä hunajaherttuassa. Tuleeko joku muu?”, Nada kysyi ja nyökkäsi pienesti Laulle, joka tajusi merkin.
Lau punastui jälleen. ”Minä menen Kolmeen luudanvarteen, tuletko kanssani Draco?”
Draco nyökkäsi. ”Blaise?”
”Minä menen Nadan kanssa. Nähdään tunnin päästä Kolmessa luudanvarressa”, Blaise sanoi ja he lähtivät eri suuntiin.
Nada huokaisi helpottuneena. ”Olen kuunnellut koko aamun juttuja Dracon suloisista hiuksista”
Blaise purskahti nauruun. ”Toivon, että Lau ei sano Dracolle mitään suloisista hiuksista”
”Mit - Hän on Malfoy, eikä Malfoyden hiukset ole suloiset”, Nada naurahti.
Blaise avasi Nadalle oven. ”Niin”
***
Draco oli tarjonnut Laulle kermakaljan ja he olivat siirtyneen yhteen nurkkapöydistä.
”Mitä luulet, eteneekö heidän suhteensa?”, Draco kysäisi yhtäkkiä.
”Luulisin niin”, Lau sanoi virnistäen.
”Minä…”
”Niin?”
”Minätaidanollavähänihastunutsinuun”
Lau oli tukehtua kermakaljaansa, eikä ollut varma oliko kuullut oikein. Oliko Draco muka oikeasti ihastunut häneen?
”Lau?”
”Minäkintaidanollavähänihastunutsinuun”
Draco hämmentyi. Oliko hän kenties kuullut väärin?
”Oikeasti?”
”Joo”
Draco hymyili. ”Sitten et varmaankaan pane pahaksesi jos suutelen sinua?”
Lau punastui syvästi, mutta pudisti kuitenkin päätään. ”En”
Hitaasti Draco nojautui lähemmäs ja heidän huulensa koskettivat. Lau raotti huuliaan niin, että Dracon kieli pääsi pujahtamaan hänen suuhunsa. Sitten he erkanivat hieman huohottaen ja Lau nojautui Dracoon, painaen päänsä tämän olkapäälle.
***
Nada ja Blaise olivat juuri astuneet ulos Hunajaherttuasta, mutta ennen kuin he lähtivät Kolmeen luudanvarteen, Nada päätti aloittaa lumisodan.
”Hei!”, Blaise huudahti, kun lumipallo osui hänen takaraivoonsa.
Nada kikatti kauniisti ja heitti uuden lumipallon kohti Blaisea.
Blaise otti lunta ja heitti ne suoraan Nadan naamalle, mistä tyttö suuttui ja kaatoi Blaisen maahan.
He kierivät maassa hetken, kunnes hetken mielijohteesta, Blaise painoi huulensa vasten Nadan punaisia huulia. Tytön kikatus pysähtyi kuin seinään hänen vastatessaan suudelmaan. Sitten Blaise tajusi, mitä oli tekemässä ja kierähti pois tytön päältä.
Nada virnisti. ”Eikö tämän pitänyt olla vain esitystä?”
”Sinä suutelit takaisin”, Blaise kivahti.
”Niin suutelinkin”
”Tarkoittaako se, että sinäkin pidät minusta?”
Nada kikatti. ”Joo, taitaa se tarkoittaa”
Blaise kierähti takaisin tytön päälle ja painoi jälleen huulensa toisen huulille. He suutelivat hitaasti ja tutkivasti, mutta intohimoisesti, kunnes he, hieman huohottaen erkanivat toisistaan ja nousivat ylös maasta.
”Mennäänkö?”, Nada kysyi virnistellen.
Blaise naurahti. ”Joo”
***
Lau ja Draco istuivat edelleen sylikkäin, kun Blaise ja Nada saapuivat käsi kädessä heidän luokseen.
”Sinun huulipunasi on levinnyt”, Lau sanoi ystävälleen.
Blaise punastui korviaan myöten, mutta Nada vain naurahti. ”Minä, toisin kuin sinä, en käytä huulipunaa”
Lau pyyhkäisi suutaan. ”Hitsi. Sinä et ikinä mene lankaan”
”Jos sinä haluat tietää suutelimmeko me niin voit kysyä”, Nada sanoi kiusoitellen.
”No suutelitteko te?”, Draco ja Lau kysyivät innokkaasti.
Nopeasti Blaise ja Nada vilkaisivat toisiaan ja suutelivat.
”Näyttikö tuo ensisuudelmalta?”, he kysyivät naurahtaen.
”Ei”, kuului vastaus kahdesta suusta.
He nauroivat iloisesti, Lau ja Nada poikaystäviensä sylissä istuen. Draco ja Blaise kädet tyttöystäviensä ympärille kiedottuina. Onnellisina.