Dolls muokkasi otsikkoon vain yhden ikärajan
Title: Ikuisuus on helppo saada hetkeen mahtumaan
Author: wisemen
Rating: S
Pairing: Harry/Draco, aina!
Genre: slash, (fluff), romance
Disclaimer: Hahmot eivät ole minun, vaan J.K. Rowlingin enkä saa tästä rahaa. Nimi tulee Apulannan biisistä Odotus.
A/N: Miksi omasta tekstistä ei osaa koskaan sanoa mitää positiivista? 3 raapaletta, jotka olivat muinoin myös vanhassa finissä. Ficissä on minun mielestä useita genrejä, mutta yksikään ei kuitenkaan ole mitenkään vahvoilla. Mainitsin muutamia niistä. Nauttikaa!
Ikuisuus on helppo saada hetkeen mahtumaan
“Juuri niin Draco, sitä tarkoitan.”
”Aivan! Tällaista tämä aina on. ”Juuri niin Draco, sitä tarkoitan” ja jäkäjäkä. Sinä esität kaikkea muuta kuin itseäsi, ja sitten loppujenlopuksi minä olen kummallinen!”
”En minä tarkoittanut että olisit kummallinen, olet vain jotenkin..muuttunut.”
”Ai muuttunut? Katoisit peiliin, Potter!”
”Nytkö olen sinulle Potter?”
”Etkö sinä sitten mielestäsi ole? Aivan sama minulle oletko vai etkö, mutta outo sinä olet. Tajuatko? Potter! Kuunteletko sinä?”
”En.”
”Arvasin.”
”Kuunteletko nyt?”
”Ehkä.”
”No milloin sinä ajattelit oikeasti kuunnella?”
”Draco, kultaseni, minulla kyllä on korvat päässäni ja erittäin hyvä kuulo. Se taas merkitsee sitä, että jos makaan kahdenkymmenen senttimetrin päässä sinusta, en voi olla kuulematta.”
”Mikset heti sanonut?”
”Kyllä minä sanoin heti.”
”Harry, mistä me tappelimme?”
”En tiedä, enkä minä tapellut. Sinä tappelit.”
”Harry, oletko taas ystäväni?”
”En Draco, en todellakaan ole ystäväsi”, Harry vastasi ja suuteli Dracoa pitkään, pimeässä, untuvapeiton alla.
****
Joskus itken niin, että kyynelistäni voisi kasata meren.
Joskus olen niin vihainen, että huutoni voisi repiä sinut kappaleiksi.
Joskus rakastan sinua niin paljon, että..
”Harry? Mitä sinä teet?”
”Kirjoitan päiväkirjaani.”
”Päiväkirjaasi? Mistä lähtien olet kirjoittanut päiväkirjaa?”
”Unohdetaan se. Tule tänne.”
Draco käveli laahustavin askelin kirjoituspöydän luo, minkä edessä Harry istui pyörivässä työtuolissa. Pöydällä lepäsi suljettu kirja, jonka päällä luki kiemurtelevin kirjaimin Harry Potter.
”Saanko joskus lukea tuota?” Draco tiedusteli.
”Et saa.”
”Miksi en?”
”Unohda koko kirja. Et sinä edes pidä siirapista tai vastaavasta”, Harry veti Dracon vartalon lähelleen ja painoi otsansa vasten vaaleata vatsaa, jota paljastui kaitale repeytyneen t-paidan alta.
”Tiedätkö mitä?” Draco kysyi hetken päästä.
”No?”
”Tein sinulle jäätelöannoksen. Lempijäätelöäsi.”
”Joskus olen niin onnellinen, että voisin haljeta.”
****
Astun askeleen lähemmäksi sinua. Pysähdyn, ja jään katselemaan.
Voi, olet niin kaunis.
Katsot takaisin vihreillä silmilläsi. Astun toisen askeleen, varovaisemman. Et peräänny. Päätän olla rohkea, Malfoythan ovat rohkeita. Ainakin heidän pitäisi olla.
Kuron välimatkamme umpeen päättäväisillä ja ripeillä askelilla. Kenkäni kannat kopisevat vaisusti vasten kylmää kivilattiaa. Et vieläkään peräänny.
Toivon, että et peräänny koskaan.
Katson sinua uudelleen, suoraan silmiin. Nostan käteni sipaisemaan mustan hiuskiehkuran pois oikean silmäsi edestä. Näen, kuinka huulesi nytkähtää lähes huomaamatta kosketuksestani. Ehkä se oli merkki.
Painan ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen kylmät huuleni vasten kuumia huuliasi.
Pelkään, että et vastaa minulle.
Odotan ehkä sekunnin tai kaksi. Tunnen kuinka huulesi liikahtavat vasten huuliani. Liikkeesi tekee minut varmaksi. Sinä vastaat minulle. Vastaan sinulle takaisin, ja nostan kylmän käteni poskellesi. Poskesi on pehmeä ja se hohkaa lämpöä.
Kaikki sinussa on kuumaa, kaikki minussa on kylmää, mutta yhdessä niistä tulee sopiva.
A/N2: Haluan teiltä kaikenlaista palautetta!
