Oho. Huh. Mitähän tästä pitäisi sanoa? En muista aiemmin lukeneeni sulta mitään muuta kuin jotain supersokerista fluffya ja sen sellaista, joten oon kovasti identifioinut sut fluffy-ficcariksi ja nyt mua hämmentää, kun yhtäkkiä luinkin tällaista! Tällaista, hmm, angstia? Tai jotain siihen suuntaan viittaavaa ainakin. Bongasin tän kommenttikampanjasta, ja oli tarkoitus ottaa tää kommentoitavaksi sitä kautta, mutta kommentoin nyt erikseen kun Arte oli nopeampi ja vei mun nenän edestä tän
Mutta niin. Tämä oli tosiaan hyvin erilaista, muttei missään tapauksessa millään tavalla huonoa. Oikeastaan tykkäsin tästä hurjasti, sillä vaikka pidänkin fluffysta, olen myös hieman synkemmänkin tekstin ystävä, enkä kovin helpolla kavahda vähän angstisempiakaan juttuja
On jotenkin surullista, että tarinan kertoja tuntuu haaveilevan jonkun henkilön tappamisesta niin paljon, että näkee siitä jopa unia. Että näkee, kun koko perhe on mukana siinä, kun perhe sanoo hänelle, että tämä oli hyvin tehty. Ehkä tässä on taustalla jonkinlaista koko perheen kieroutuneisuutta, ehkä sitä, kuinka hän kaipaa perheensä hyväksyntää keinolla millä hyvänsä.
Tai ehkä tämä loppujen lopuksi ei ollutkaan mikään uni. Ehkä se vain tuntui unelta, koska koko tilanne oli niin unenomainen, niin käsittämätön. Jollain tapaa hieman pelottava ajatus.
Kiitos joka tapauksessa tästä tekstistä, vaikka tuntuikin, että tämä herätti vain kysymyksiä. Tästä olisi mielellään lukenut pidemmänkin tekstin, tai ehkä sen taustatarinan tämän kohtauksen takana. Mutta ehdottomasti juuri tämä kohtaus toimi tällaisena raapaleena, juuri sellaisena, mikä herättää kysymyksiä ja jättää lukijan pääteltäväksi vaikka mitä.