Aava (S, Harry/Luna)

[Vanilje]

Kirjoittaja: Vanilje
Ikäraja: Sallittu
Genre: tunnelmointiraapale
Paritus: tulkinnanvarainen Harry/Luna
Haasteet: Ficlet300 (162. Violetti)
Vastuuvapaus: J.K. Rowling omistaa hahmot, minä vaan lainaan saamatta rahallista korvausta.

A/N: Kirjoitin tämän raapaleen Finin tämän vuoden joulukalenteriin, jossa se jo julkaistiinkin, mutta ajattelin laittaa sen nyt vielä kalenterin päätyttyä tännekin luettavaksi. Olkaa hyvät!

Aava

Lumi narskuu Harryn kenkien alla tämän kävellessä kohti Tylyahoa. Matkalla hän huomaa Lunan istumassa erään puun juurella, ojentaen kättään jotakin kohti, jonka Harry lähemmäs päästyään erottaa pieneksi linnuksi. Hiljaa Harry kävelee tytön viereen.

"Kuule Luna, ajattelin vain -"
"Shh."

Poika vaikenee, ja Luna ojentaa kättään varovasti, mutta rohkaisevasti lähemmäs. Lintu päästää pienen viserryksen ja alkaa nokkia tytön violettia lapasta. Onnellinen hymy leviää tytön kasvoille linnun syödessä siemeniä.

"Nimesin sen Aavaksi", Luna kuiskaa.
"Kaunis nimi."

Syötyään lintu visertää kuin kiitokseksi ja lehahtaa lentoon. Luna nousee hymyillen seisomaan, katsoen yhä linnun perään. Lopulta hän kääntyy ja hipaisee Harryn kättä. "Ehkä meidän pitäisi mennä."

[Herkkuoone]

Luinkin tämän jo joulukalenterin ilmestyessä, pidin, mutta en laiskuuttani jaksanut kommentoida. Ehkäpä nyt korjaan erheeni. :>

Kun mainitsit parituksen kohdalla Harry/Lunan olevan tulkinnanvarainen, luin tämän mieluummin niin, että Harry ja Luna ovat pelkkiä ystäviä. Viitteitä mihinkään enempään, rakkaudentunnustuksia tai vastaavaa, ei ole, joten ystävyys tuntuu paremmalta.

Raapaleessa on suloinen tunnelma ja tapahtuman voi hyvin nähdä edessään. On todella soma ajatus, että Luna syöttäisi pientä pikkulintua hymyillen – tyttö on ilmeisesti eläinrakas ja tykkää huolehtia muista pienten, ystävällisten eleiden kautta ja kiinnittää huomiota sellaisiin juttuihin, joihin muut eivät. Tästä ficistä tuli heti mieleeni FK:ssa oleva kohtaus, jossa Harry ja Luna ovat metsässä, ja Luna syöttää thestraleja. Siinäkin on nähtävillä täysin sama asia. :> Ja olen aivan täysin samaa mieltä Harryn kanssa – Aava on kaunis nimi. :>

Ihastuttava raapale! Kiitos paljon,
~ Herkku.

[nnora]

Mä en tätä joulukalenterissa huomannutkaan, onnistuin kai jotenkin hyppäämään sen yli tai jotain, mutta eipäs anneta saman vahingon tapahtua uudelleen!

Tämä on siis hurjanhurjan suloinen ja mä shippaan jossain määrin Harry/Lunaa etenkin kun en yhtään tykkää Rowlingin Harry/Ginny-päätöksestä. Luna on ihanan suloinen hahmo ja voin hyvin kuvitella hänet luontoläheiseksi ja eläinrakkaaksi ihmiseksi, joten tälläinen lintujen ruokinta talvella istuu hyvin Lunan luonteeseen ja tui, Harry ja Luna ovat suloisia vaikka paritus olisikin pelkästään tulkinnanvarainen. Itse kuitenkin mieluusti tulkitsen Harryn ihastuneeksi Lunaan.

Olisin pitänyt tästä enemmän, jos tässä olisi ollut enemmän kuvailua, mutta tunnelmointiraapaleeseen sopii kyllä hyvin joidenkin asioiden ja kuvailujen varjoon jättäminen. Aava on yltiöihana nimi ja sopii myös hyvin linnunnimeksi, vaikka henkilökohtaisesti en ymmärräkään, miksi luonnossa vapaana eläviä lintuja pitäisi nimetä. Lunan oikut ovat Lunan oikkuja joten kyllä sen nimenkin hyvin sulatan. :3

[Odo]

Tämä oli yhdellä sanalla kommentoituna söpö! Ja lunamainen. Onnistuit vangitsemaan lyhyeen tekstiin Lunan monipuolisuuden ja yksinkertaisuuden. Vaikka Luna ei puhunut paljon niistä kahdesta repliikistä tuli mieleen heti IC-Luna.  Tai Luna on hahmona sellainen, ettei se puhu turhia. Ehkä hieman kummallisia, mutta yksinkertaisia asioita. Linnulle nimen antaminen on hahmolle sopivaa, kuten myös Harrylle Lunan kuunteleminen.

Nuo kaksi hahmoa ovat sellaisia, joista tykkään lukea niin ficeissä kuin Pottereissakin. Heidän välillään on sellaista hiljaista ymmärrystä, joka välittyi tästä lyhyestä tekstistä. Se on osa tunnelmaa ja tunnelmaficletiksi tämä on arkinen, mutta silti erikoinen tilanne. Ei linnutkaan tule aina syömään siemeniä kenenkään kädeltä! Elämän yksinkertainen, mutta harvinainen iloinen. Toivon, etten nyt toistanut itseäni liikaa kommentissa, mutta pitkän kommentoimattomuuden jälkeen olen hieman ruosteessa. :-D eikä kipeys auta yhtään asiaa...

Joulukalenterista tosiaan minäkin tämän olen missannut, joten hyvä, kun olet tännekin tämän laittanut! :>

Kiitokset tästä! Palaillaan taas kommentoinnin merkeissä, valitsin sinut ficcari kommentointi haasteeseen! :3

[Cilla]

Joulukalenterista on jo niin pitkä aika, etten muista luinko tämän sieltä vai en. Onneksi olet laittanut tämän raapaleen tänne muutenkin luettavaksi.

Kiinnitin heti huomioni mainintaan, jonka mukaan Harry ja Luna paritus on tekstissä tulkinnanvarainen. Lukiessa ensimmäinen käsitys oli, että he olisivat ystäviä, kuten jo yksi aiempi kommentoija totesi. Sen jälkeen rupesin kiinnittämään asiaan enemmän huomiota ja jotenkin sieltä rivien välistä olin aistivinani sellaista tunnelmaa, että jotain enemmänkin kuin ystävyyttä heidän välillään olisi. Ehkä tähän tulkintaan vaikutti eniten tuo loppu, jossa Luna hipaisee Harryn kättä ja toteaa, että heidänkin pitäisi jo lähteä. Voin kuvitella tilanteen ja nimenomaan Lunan hipaisun erittäin hellänä. Toki myös ystävän kättä voi hipaista, mutta tuo kohta vaikutti minun tulkintaani.

Koko raapale oli oikein suloista ja herttaista luettavaa. Sellainen ihanan tunnelmoiva, jossa myös tuo herkkä tunnelma saavutettiin. Luna on juuri sellainen kuin hänen voisi kuvitella olevan: huolehtii muista ja on ilahtunut siitä, että lintu syö hänen kädestään. Minäkin vähän ihmettelin, miksi lintu piti nimetä, mutta sallitaan Lunalle hänen oikkunsa. Sitä paitsi onhan Aava todella kaunis nimi! Harryn rooli oli oikeastaan aika pieni tässä. Hän tuli paikalle ja olisi kertonut jotain ennen kuin tuli keskeytetyksi. Jollain tavalla se sopi tähän, että Luna on enemmän esillä kuin Harry. Luulisin että raapaleen välittämä tunnelma olisi ainakin erilainen, jos Harrylla olisi ollut esimerkiksi enemmän vuorosanoja tai muuta merkittävää.

Kiitos lukukokemuksesta!