Taivas | Sallittu

[elektrik bones]

Author: mine eli Crisu ^^
Beta: vain word
Sallittu

A/N blokinpysäyttämis tekstiä + irkin sanasota klo 00.15-00.30
Omistettu Gualle joka keksi ihanan aiheen pus pus :3


Taivas


Taivas on omituinen juttu. Se miten valo, joka yleensä tuo asiat esille ja nähtäväksi, sulkee nyt koko öisen taivaan  auringon kultaisten säkeiden taakse. Rakastan tähtitaivasta. Sitä miten ne tuhannet tähdet hypnotisoivat minut loisteellaan. Sitä miten koko maailma näyttää avarammalta kuin koskaan. Eikä koskaan taivas ole samanlainen kuin edellisenä päivänä. Rakastan sitä!

Taivas on varmasti kaunein asia mitä olen koskaan nähnyt. Se on vilpitön ja viaton. Se odottaa sinua sinisyydellään, odottaa sillä, että tulet ja lennät sinne siivillä jotka olet saanut haaveittesi avulla.

Linnut ovat onnekkaita, ne omistavat koko tuon aavan ilmameren, kuin pahimmat seitsemän meren piraatit konsanaan.

Haluaisin lentää taivaalla. Upota siihen rauhaan joka kuultaa pitkin pilvien hopea reunoja ja auringon kultasäteitä. Tahdon tuntea tuulen hiuksissani, tuntea vapauden.
Mutta olen täällä maassa, kylmässä ja kovassa maassa missä vain suru ja melankolia hallitsevat. Ei täältä löydy iloa. Ei ollenkaan.

Vain pelkkää murhetta.

Ja minä todella toivoisin olevani vapaa kuin taivaan lintu.
Lopulta minä olenkin, enkö olekin?

Enkelithän ovat taivaan lintuja, vain omanlaisiaan.

Ja kun minä kuolen, minusta tulee enkeli. Kuulin kuinka äiti ja isä puhuivat niin pikkuveljestä.

”Aliisa, pikkuveli ei tullutkaan kotiin, hän on nyt lintu.” Isä sanoi ja minä nauroin. Ei veli voinut olla lintu. ”Niin, veli on nyt Jumalan lintu.” Äiti sanoi ja minä nyökkäsin.

Ilmiselvästi Taivaan Isä oli muuttanut veljen linnuksi.
Pikkuveli on onnekas. Lentää päivät pitkät linnun lailla. Voi, mitä elämää se olisi!

Kunpa minäkin voisin olla lintu jo nyt, voisin leikkiä pikkuveljen kanssa! Meillä olisi varmasti hauskaa sillä isosisko sanoi, että pilvet on tehty hattarasta! Ja minä pidän hattarasta.

Kun menemme kesällä tivoliin, pappa ostaa minulle hattaran.

Voi, olisi se kyllä elämää, lentää pitkin taivasta pikkuveljen kanssa ja syödä hattaraa.
En malta odottaa!

Taidan mennä heti kysymään äidiltä milloin minäkin kuolen ja pääsen linnuksi taivaaseen.

[SamiPetteri]

Mitä minä juuri luin a/n:stä? Sanoitko sinä että tämä on kirjoitettu blokin aikana? Mulla ei varmaan synny tämmöstä teksti edes parhaimman inspiraation aikana, ja sinä kirjoitat tämmöistä kultaa blokin aikana? noh, maailma on epäreilu paikka.

Mutta nyt asiaan: Oihhih, tämä oli niin suloinen, suloinen mutta kuitenkin niin surullinen, ja jollain tapaa myös hiukan ahdistavakin. Tykkäsin sun kuvailusta, tykkäsin siis todella paljon. Se teki tarinasta niin aidon tuntuisen, ja sen ansiosta tarinaa oli mahtava lukea. Minä tykkäsin tästä todella paljon. Tuo vanhempien selitys pikku veljen kuolemalle oli aaw:3

Voi, olisi se kyllä elämää, lentää pitkin taivasta pikkuveljen ja syödä hattaraa.

Onko se "..lentää pitkin taivasta pikkuveljen kanssa ja syödä hattaraa.."?   Tai siis noin se ainakin minun korvaan sointuisi paremmin:)

SamiPetteri kiittää ja kumartaa sinulle.

// hah kunniamitalliXD kiitus:3

[elektrik bones]

SamiPetteri blokki on kummallinen juttu etenkin kun se lähtee kommentoimalla pois
mut juu, kultaa? Voi kiitos :3 sun kauniit sanat ne vasta kultaa on, oikeasti

pikkulapset on tunnetusti suloisia, eh surullisuus ja ahdistavuus olivat varmaan ihan vaan mun ja joululaulujen syytä sillä kuuntelin koko tuon ajan Varpunen jouluaamuna-kappaletta
mikä jotenkin todella paljon vaikutti tähän tekstiin

ja taas tuo kuvailu jolle nyt nauran täällä, tai no, hymyilen mut lasketaan se samaksi asiaksi
Ja tuo vanhempien selitys, musta se vammasi ihan ketusti kun tätä ekan kerran luin, mutta ilmeisesti se oli onnistunut

ja oho hups sieltä puuttui sana pitääkin vaihtaa se sinne, kiitos kun huomasit :3

Criss Angel kumartaa SamiPetterille upeasta kommentista, kiittää siitä, ojentaa kunniamitalin ja poksahtaa pois kadoksiin

[Yökulkija]

Ihana. Tykkäsin todella paljon. Ja juuri tuo kuvailu (hehee) oli se, josta tykkäsin erityisen paljon. Tämä vain on niin hyvä, että minun oli pakko lukea se monta kertaa. Kirjoitustyyli ja koko tarina vain olivat niin kauniita.

Ja kun minä kuolen, minusta tulee enkeli. Kuulin kuinka äiti ja isä puhuivat niin pikkuveljestä.

Taidan mennä heti kysymään äidiltä milloin minäkin kuolen ja pääsen linnuksi taivaaseen.

Nämä kohdat ovat vain jotenkin niin surullisia, varsinkin, kun kertojana on pieni lapsi. Ja tuo vanhempien selitys pikkuveljen olinpaikasta oli aika suloinen.

Kiitos ihanasta tekstistä, Yökulkija tykkää!

[elektrik bones]

Yökulkija voi kiitos, itse olet ihana kun kommentoit
ja the kuvailu on siellä taas, joten alan kohta uskoa, että osaan sitten kuvailla edes hieman
Luit monta kertaa tän, HUI   punastelen täällä

hehee, surullisuus on yksi mun lempiasioita kirjoituksissa :') oon tyylii joku masokisti kun tykkään sellasesta ja muutenkin, syytän musiikkia mitä kuuntelin ^^ pakko siirtää vastuu jollekulle muulle

pikkuveljet on suloisia siksi se oli suloinen selitys ^^

Kiitos itsellesi kommentista huippu paljon,
~Criss~

[Drizzle]

Aww, tää oli ihana♥ Kuvailu oli tosi kaunista:3
 

Ja kun minä kuolen, minusta tulee enkeli. Kuulin kuinka äiti ja isä puhuivat niin pikkuveljestä.

”Aliisa, pikkuveli ei tullutkaan kotiin, hän on nyt lintu.” Isä sanoi ja minä nauroin. Ei veli voinut olla lintu.

♥ Kamalan surullinen kohta, etenkin tuo 'Ei veli voinut olla lintu' </3

Kamala tuo viimonen lause, kyllä äiti järkyttyy pahemman kerran :/
♥
En keksi enää mitään sanottavaa, paitsi tietysti tykkäsin kovasti(:

~Kiddo-sama

[FakeLove]

Wautsi! Tää oli jotenki tosi koskettavaa ja kaunista, mäkin rakastuin tohon sun kuvailutyyliis :3

Tosi hyvin siis kirjotettu, mä samaistun tohon pikkulapsi kertojaan. Ja yks mun lempparikohta, joka oli niin pikkulasta kuin vaan voi:

Taidan mennä heti kysymään äidiltä milloin minäkin kuolen ja pääsen linnuksi taivaaseen.

Kiitus