Name: Treffit
Author: Milgia
Genre: Romance, one-shot
Pairing: Remus/Tonks
Rating: S
Disclaimer: Harmikseni joudun sanomaan että hahmot ovat Rown ja vain idea minun.
Warnings: en tiedä onko, ei varmaan, tai no lopussa saattaa olla jonkun mielestä klisee ^^
Summary: Vanhempi ja nuorempi noita jästitreffeillä jästipaikassa.
A/N: Idea saatu taas vaihteeksi… keskellä yötä, yllättäen. Kuuntelin radiota ja istuskelin huoneessasi, sitten mieleeni juolahti idea, mitä jos Remus ja Tonks olisivat treffeillä, kuten jästit, jossain ravintolassa. Sitten kirjoitin tämän yhdeltä istumalta.
Ja alan päästä pikku hiljaa one- shottien kirjoittamisen ideaan sisälle, olen saanut jo aikaiseksi kaksi alle viiden sivun ficciä, kun yleensä one- shoteistani jonkun ihmeen syyn takia tulee joitain kaksikymmentä sivuisia normificcejä….
Treffit
Treffeistä, kuten jästit niitä kutsuvat oli sovittu jo viikko sitten, Remus tulisi hakemaan Tonksin naisen kotoa.
Tonks ei tiennyt mitä pukisi päälleen, kun oltiin kuitenkin menossa jästien ilmoille ravintolaan, ja vaikka Tonks oli tottunut elämään jästien keskellä hän ei keksinyt sopivaa asuyhdistelmää. Koko vaatekaapin sisältö jota oli yllättävän paljon lojui Tonksin sängyllä.
Pian Tonks päätti valita asun ihan summa mutikassa, hän otti sängyltä paidan ja hameen, ja puki ne ylleen. Itse asiassa ne sopivat erittäin hyvin yhteen, ainahan tumma polviin asti oleva farkkuhame sopi mustan kauluspaidan kanssa, ja kun niiden kanssa lisäsi Tonksin lempisaappaat asu kokonaisuus oli täydellinen, ja Tonks tunsi itsensä mukavaksi niissä.
Hiuksia Tonks ei mitenkään erityisesti halunnut laittaa, ihan auki vain ja väriksi hän jätti violetin joka sopi hänelle kaikkein parhaiten. Sitten Tonks päätti meikata, se tilanne nähtiin erittäin harvoin, vaikka Tonks osasi kyllä meikata itsensä nätisti.
Sitten kaiken muun ollessa valmiina Tonks antoi hermoilulle aikaa, hän tarkkaili kelloa koko ajan violetti pitkähelmainen takki yllään, pian kello tuli kymmentä vaille seitsemän, samalla hetkellä kun kello löi, joku koputti ulko-oveen.
Tonks avasi oven,
”Hei Tonks, oletpa kaunis, vaatteesi sopivat sinulle”, Remus sanoi heti ensimmäisenä.
”Kiitos, kertoisitko nyt mihin olemme menossa syömään?” Tonks kysyi.
”En, se on salaisuus vielä lyhyen hetken” Remus sanoi salamyhkäisesti. Tonks nyökkäsi tyytymättömästi, ja katsahti nyt vasta Remuksen vaatetukseen, miehellä oli yllään vaalea kauluspaita, farkut ja ruskea nahkatakki, viimeisimmästä vaatteesta Tonks hämmästyi suuresti, hän ei osannut kuvitella näkevänsä Remuksen yllä nahkatakkia.
”Olet komea, mutta kertoisitko miten olemme sinne jonnekin menossa?” Tonks sanoi.
”Kävellen, sinne on aivan lyhyt matka, ota sateenvarjo, saattaa ruveta satamaan”, Remus vastasi.
”Selvä”, Tonks sanoi ja otti seinältä sateenvarjonsa, jostain kumman syystä tämän naisen kotona ei ollut sateenvarjotelinettä.
Remus tarjosi käsivartensa, ja pian he kävelivät rauhaisaan tahtiin kohti ravintolaa. Hetken kuluttua he tulivat suuren kartanomaisen rakennuksen eteen,
”Se on tämä, saanen avata neidille oven”, Remus sanoi kohteliaasti ja avasi Tonksille oven.
”Näyttää mielenkiintoiselta”, Tonks sanoi.
”Tämä on lempiravintolani jästien ravintoloista, täällä on erittäin hyvää ruokaa, ja sisustus on lämminhenkinen jossa on viktoriaanisia vivahteita”, Remus kertoi ottaessaan Tonksin takkia naisen päältä.
Pian he olivat itse ravintolan ovella, jossa punahiuksinen mies saattoi heidät heidän pöytäänsä, jossa Remus auttoi Tonksin istumaan.
”Tarjoilija, haluaisimme tilata” Remus sanoi ohimenevälle tarjoilijalle.
”Selvä, mitä herrasväelle saa olla?” tarjoilija kysyi.
”En minä tiedä näistä mitään, noh voisin ottaa yrttistä kalaa, perunagratiinin kera” Tonks sanoi mietteliäästi.
”Minä ottaisin samaa, kiitos, ja molemmille lasilliset valkoviiniä” Remus sanoi, tarjoilija nyökkäsi ja meni keittiön suuntaan.
”Kohteliasta henkilökuntaa, mutta vaikea verrata kun en ole missään tällaisessa ennen ollut”, Tonks sanoi matalalla äänellä.
”Kerta se on ensimmäinenkin, ja minä voin hoitaa tilaukset, olen syönyt yrttikalaa ennenkin, se on erittäin herkullista” Remus sanoi.
”Olet oikeassa”, Tonks virnisti.
Ei kulunut kauaa kun samainen tarjoilija toi viinilasilliset ja annokset.
”Hyvää ruokahalua, ilmoittakaa jos haluatte lisää viiniä tai haluatte tilata jälkiruokaa”, tarjoilija sanoi.
”Kiitos, ilmoitan jos on tarpeen”, Remus sanoi.
Tonks katsoi ensin epäilevästi annostaan, kunnes uskaltautui maistamaan.
He söivät rauhassa, nauttien ruuasta ja viinistä, keskustellen ja kuunnellen musiikkia.
Kun molemmat olivat syöneet annoksensa, he rupesivat pohtimaan jälkiruoka vaihtoehtoja,
”Mitä suosittelet?” Tonks kysyi.
”Hmmm… ehkä appelsiini sorbettia taikka créme bruléeta”, Remus sanoi.
”Siis mitä se jälkimmäinen oli?” Tonks ihmetteli.
”Créme bruléeta, oikein herkullista”, Remus vastasi.
”Mitä sinä aiot ottaa?” Tonks kysyi.
”Créme bruléeta, en ole syönyt sitä aikoihin”; Remus vastasi.
”Minäkin otan sitten sen”, Tonks sanoi.
”Tarjoilija, tilaisimme jälkiruuan ja siihen sopivaa viiniä” Remus sanoi, samaiselle tarjoilijalle.
”No mitä aiotte ottaa jälkiruuaksi?” tarjoilija kysyi.
”Kaksi Créme bruléeta ja siihen sopivaa viiniä, kiitos” Remus tilasi.
”Selvä” tarjoilija sanoi ja kirjoitti tilauksen lehtiöönsä.
Kun tarjoilija toi jälkiruuan, Tonks totesi sen jälkeen että,
”Tämähän on vanukasta”.
”Niin on, vanukasta jossa on karamellisoitua sokeria päällä”, Remus sanoi.
”Minkä takia niillä on niin hankalat nimet?” Tonks kysyi yllättäen.
”En osaa sanoa, ehkä siksi kun ne kuulostavat hienommilta” Remus sanoi.
Kun he olivat syöneet jälkiruokansa, Remus kutsui tarjoilijan saadakseen laskun, kun lasku oli maksettu Tonks kysyi,
”Saanko kysyä miten osaat maksaa jästirahalla?”
”Tekemällä oppii”, Remus sanoi ohimennen.
Ravintolan eteisessä kun Remus auttoi Tonksille takin ylle, Tonks kiitti,
”Kiitos aivan ihanasta illasta Remus, nautin todella”.
”Ole hyvä vain, ilo on minun puolellani, voinko saattaa sinut kotiin?” Remus vastasi.
”Jos haluat” Tonks sanoi.
Rauhassa he kävelivät käsikädessä tähtitaivaan alla, ilma oli ihana vielä hetken kunnes rupesi satamaan melkein kaatamalla.
”Unohdin sateenvarjon ravintolaan…” Tonks sanoi.
”Harmi, no nyt me kastumme” Remus sanoi.
”Minua ei ainakaan haittaa” Tonks sanoi ja nojasi samalla Remuksen olkaan.
Kun he olivat Tonksin talon portilla he olivat aivan litimärkiä,
”Hyvää yötä Remus”, Tonks kuiskasi.
”Hyvää yötä” Remus sanoi hiljaa, hipaisten Tonksin poskea.
Remus suuteli Tonksia hellästi ja lämpöisesti, Tonksin jatkaessa suudelmaa se muuttui hellästä intohimoiseksi, vesi kasteli suutelevan parin entistä märemmäksi heidän suudellessaan pitkään.
Kun heidän huulensa irtautuivat hitaasti toisistaan he katsoivat hetken toisiaan silmiin lämpimästi, Remus hipaisi Tonksin poskea uudelleen ja lähti kävelemään ilmiintymiseen sopivampaa paikkaa kohti. Tonks katseli miestä joka oli aina vain kauempana, vaikka Tonks oli litimärkä hänellä ei ollut kylmä, häntä lämmitti lämpö joka tuli suoraan sydämestä ja kipinöistä jotka olivat seuranneet suudelmaa.
Remus ei halunnut katsoa taakseen, muuten hänen sydämensä täyttäisi ikävä ja kaipuu vieläkin nopeammin.
A/N2: Olen kirjoittunut tämän puoli vuotta sitten, jos oikein muistan. Onkohan tämän ikäraja liian alhainen?
