Title: Miksi, miksi?
Author: Milgia, eli minä
Genre: Drama
Rating: S
Pairing: Remus/Tonks
Warnings: Eipä varmaan mitään.
Disclaimer: Julie Lupin on minun omani, ja loput Rowlingin
Summary: Tonks keskustelee tyttärensä kanssa miksi isä on joitakin öitä poissa
A/N: Konetekniikan ja Rakennustekniikan tauoilla luotua ideaa ja tekstiä, toivottavasti pidätte. Ja tahdotte varmaan tietää minkä ikäinen tyttö on tässä ficissä, varmaankin joku viiden tai kuuden paikkeilla, luulisin...
Nauttikaa.
Miksi, miksi?”Äiti, minua pelottaa, missä isi on?” Julie sanoi hiljaa.
”Julie kultapieni, tulepa äidin viereen”, Tonks sanoi.
”Miksei isi ole nukkumassa?” Julie ihmetteli.
”Tule äidin kainaloon, isin täytyy olla tämä yö jossain muualla…” Tonks aloitti.
”Eihän isä suuttunut minulle tänään?” Julie kysyi.
”Ei, hupsu. Tiedäthän sellaisia ihmisiä jotka muuttuvat eläimiksi?” Tonks kysyi.
”Tiedän, niin kuin Sirius – setä?” Julie ehdotti.
”Melkein, toiset saavat päättää koska muuttuvat, mutta meidän isi ja monet muut joutuvat muuttumaan tietyin ajoin, aikaa he eivät saa itse päättää” Tonks sanoi varovaisesti.
”Ai, millaisia niistä sitten tulee?” Julie uteli.
”Eeh… hmmm… isoja, karvaisia, pelottavia ja hyvin vaarallisia” Tonks sanoi.
”Hurjaa, miksi tänä yönä kun on kaunis kuu?” Julie ihmetteli.
”Ehhmmm… hmm… no tuota, isi ja muut joutuvat muuttumaan täysikuuöisin, sen takia äiti ja isä eivät pidä kuusta” Tonks selitti.
”Aijaa, mä kyllä tykkään kuusta, mutta jos isi ei tykkää niin en mäkään tykkää enää. Sirius setä on se a- joku- gi, onko isä myös?” Julie kyseli lisää.
”Se on animaagi, ei, isä ei ole animaagi, miten sen nyt sanoisi, isi on… isi on… on sellainen, tiedäthän kentaurit, he ovat puoliksi ihmisiä ja puoliksi hevosia”, Tonks sanoi hiljaa.
”Tiedän, isä on kertonut minulle niistä, mutta eihän isä ole mikään kentauri” Julie ihmetteli.
”Isi… hän on täydenkuun aikaan sellainen… no sellainen suden ja ihmisen sekoitus…” Tonks huokaisi.
”Ihmiskoirako?” Julie oli ymmällään.
”Ei, tarkoitan ihmissutta, ne ovat vaarallisia” Tonks sanoi.
”Mutta eihän isi ole ollenkaan vaarallinen, ja sudet on ihania” Julie totesi.
”Ei olekaan, mutta sellaiset sudet eivät ole ollenkaan ihania, muista se Julie” Tonks sanoi tiukasti.
”Varmasti on, isikin on ihana, kai se on sutenakin sitten tosi ihana” Julie yritti.
”Ei kulta, vaikka ihminen olisi ihana, mukava ja lempeä, sutena on hän on vaarallinen ja kamala” Tonks selitti.
”No höh. Minua ei kyllä enää pelota, kun tiedän missä isi on, kai saan silti nukkua vieressäsi?” Julie sanoi.
”Saat sinä” Tonks sanoi lempeästi.
”Pärjääkö isi varmasti yksin?” Julie kysyi huolissaan.
”Kyllä pärjää, tai luulisin ainakin niin” Tonks sanoi.
”Voitaisiinko me mennä huomenna aamulla katsomaan että isi voi hyvin?” Julie ehdotti.
”Kai me voimme, isi ei kyllä pidä siitä. Älä sitten pelästy, hän voi olla hurjan näköinen, ja hyvin vihainen. Hän on myös hyvin väsynyt, ja luultavasti todella hurjan näköinen” Tonks kertoi.
”Ei haittaa, minun isäni ei ole minun mielestäni koskaan liian hurjan näköinen, rakastaisin häntä silti” Julie sanoi haukotellen.
”Hyvää yötä äiti” Julie mumisi peiton alta.
”Hyvää yötä, rakastan sinua” Tonks kuiskasi.
A/N2: saa ehdotella jos tähän sopisi jokin muukin genre
ja kaipa tämä on oikeassa paikassa...