Title: Enemmän kuin ystävä
Author: Swizzy
Beta: Sirppi
Genre: Angst
Rating: S
Pairing: Hermione/Ron
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa Potterit, Kristiina Brask kappaleen, minä vain kirjoittelen.
Summary: Ronin häissä Hermionella on viimeinen mahdollisuus.
A/N: Angstitti ja tuo biisi toi inspiksen. One True Something 20 -haasteeseen Hermionella, pitkästä aikaa. Kommentit = ♥.
Enemmän kuin ystävä
En koskaan ollut osannut aavistaa, että tässä kävisi näin. Ettet rakastaisi minua, ujosti ottanut minua kädestä jonain päivänä. Se oli vain minun unelmaani. Joka ei ikinä toteutunut. Eikä koskaan tule toteutumaan. Tiesin että asia oli niin, olimme ystäviä, joskus toivoin että vielä enemmän. Ja kun vihdoin ymmärsin, oli jo liian myöhäistä. Mahdollisuuteni oli ohi.
Me oltiin aina yhdessä
Jotakin suurta, sano ne
Olet enemmän kuin ystäväKadun niitä hetkiä, jolloin hän seurusteli kanssasi, en sanonut mitään. Olisi kannattanut. Jos olisin, voisin nyt olla tyttö kauniissa valkoisessa mekossa marmorialttarilla. Valitsit hänet, et minua, vain siksi etten koskaan puhunut tästä sinulle. Mitä minä siinäkin pelkäsin? Olimmehan ystäviä. Vaikka olisit pitänyt mykkäkoulua kauankin, aina olisit palannut takaisin. Sinä rakastit minua, mutta vain kuin ystävää.
Kun hän vei elokuviin sut
Mua kaduttaa etten sanonut
Älä ota häntä, ota mutIhmiset ympärilläni eivät huomaa mitään muuta kuin sinut ja morsiamesi. Eivät huomaa, kuinka kyyneleet valuvat vuolaasti poskillani. Minulle he ovat nyt vain kasvoton joukkio, vaikka tiedän että tunnen heistä monet. Minulla ei ole enää aikaa. Tiimalasin hiekka valuu viimeisiä murusiaan. Olet tehnyt valintasi, valinnut hänet, enkä halua repiä sinua itselleni. Niin paljon sinua rakastan, että toivon sinun vain olevan onnellinen. Yhden onnellisen sielun hinta on yksi onneton sielu. Minun onneton sieluni.
Ihmiset istuu penkeissä
Muutama hetki jäljellä
Rakkaus repii sydäntä
Jos jollain on tätä liittoa
Jotain vastaan niin puhua
Täytyy nyt eikä huomennaEnnen kuin huomasinkaan, suhteemme oli jo tässä pisteessä. Emme enää riidelleet Viktor Krumista ja muista nyt jo unohtuneista asioista. Silloin tunsin että meistä tulisi vielä jotain, kuuluisimme yhteen. Vuodet olivat kuluneet ohi ilman että minä muutuin. Sinä sen sijaan aloit seurustella, luulin että eroaisit hänestä, hän olisi sinulle vain joku. En halunnut uskoa että rakastit häntä, vaikka niin monet kerrat jaoit salaisuuksianne minulle. Olinhan ystäväsi. Enkä kertaakaan sanonut, miten paljon minä kärsin joka ikisestä hänelle antamastasi suukosta.
Polvistutte alttarille
Katselet häntä ja hymyilet
Toivon että kohta nousetHaluaisin, toivoisin, että muuttaisit sittenkin mielesi. Että oikeasti rakastaisit vain minua. Kääntyisit vielä puoleeni, kertoisit rakkaudestasi minuun. Olisikin niin. Päässäni välähtelee kuvitelmia sinusta suutelemassa minua, siitä miltä se tuntuisi, mitä me tekisimme, miten loppujen lopuksi olisimme ikuisesti yhdessä. Kuvitelma-sinä rakastaisit minua etkä toista. En halua aloittaakaan, en halua että ajatukset, unelmat, kuvitelmat jäisivät päähäni pyörimään, sillä en haluaisi luopua niistä, se sattuisi liikaa. En halua rakentaa toista todellisuutta sinusta päähäni sisään, koska sille hyvästien jättäminen tulisi vastaan ennen pitkää ja viiltäisi tietämättäsi aiheuttamat haavani auki.
Ja käännyt vielä minuun päin
Kävelet kohti ja sanot näin:
Muistosi polttaa sydäntäinOlen kuitenkin heikko enkä hetkeen voi vastustaa kiusausta suunnitella onnellista loppua. Unelmathan ovat hyväksi, eikö vain? Niin kauan kuin niitä ei ole liikaa. Ihmiset aina luulevat että tiedän kaiken, olen järkevä ja olen vahva. He ovat väärässä. Tiedän paljon, mutten ole vahva. Rakkaus tekee minusta heikon, hitaasti kiduttaa ja jonain päivänä ehkä haalenee, haipuu ja minut vapauttaa kahleistaan. Mutta siihen on vielä aikaa. Tiedän että rakkaus voisi olla minulle erilaista, jos olisin koskaan uskaltanut kertoa muille. Se voisi olla ruusujen terälehtiä jalkapohjien alla ja lumihiutaleita ripsissä sulamassa, samalla kun huulet koskettaisivat toisia. Mutta minun tilaisuuteni on jo ohi, en voi enää tarttua mihinkään, voin vain luisua alas rotkoon ja jäädä pohjalle odottamaan jotakuta nostamaan minua ylös.
Ihmiset istuu penkeissä
Muutama hetki jäljellä
rakkaus repii sydäntä
Jos jollain on tätä liittoa
Jotain vastaan niin puhua
Täytyy nyt eikä huomennaKuvitelma-sinä eksyy harhailemaan takaisin ajatuksiini, ja minä kuvittelen ne ruusun terälehdet jalkojeni alle, kuvittelen huulesi omilleni, ja minut valtaa syvä kaipuu, vaikka seisotkin vain muutaman metrin päässä minusta. Olet silti täysin ulottumattomissani. Liian lähellä ollaksesi oikeasti kaukana. Olet sydämessäni ja sielussani, mutta siellä on vain varjosi, kuvitelma-sinä, vain jotain muuta mitä sinne olen luonut. Aito, musertava totuus seisoo edessäni alttarilla ja katsoo jonkun toisen silmiä rakastavasti. Ei minun, ei koskaan minun. Ei sillä tavalla, ei enemmän kuin ystävänä.
Ja me juostais pitkää käytävää
Sen silmissäni nään
Hääkansa jäis vaan ihmettelemäänTiedän että nämä ovat viimeiset hetkeni katsella sinua sinuna. Sitten olisit jonkun muun, olisit aviopuoliso. Etkä voisi koskaan ymmärtää, miten olisin ikinä saattanut olla niin typerä, etten tunnistaisi rakkautta. Minä jäätyisin paikalleni, kaulassani timanttikidekoru raskaalla ketjulla merkiksi siitä, miten rakkaus on kaunista ja herkkää, mutta minulle se on painavaa tuskaa. Jäisin junnaamaan kuvitelmiini, itse tehtyyn henkilökohtaiseen todellisuuteen, enkä haluaisi päästää siitä irti. En haluaisi päästää sinusta irti. En ennen kuin tietäisit että rakastan sinua.
Me oltiin aina yhdessä
Ja mä tajusin sen myöhässä
Olit enemmän kuin ystäväViimeinen hetki koittaa, pappi kysyy, naiset alkavat kaivelemaan nenäliinojaan, ihmiset katsovat kuinka onnellisia olette, maailma näyttää teille hetken niin paljon kauniimmalta. Ystävät iloitsevat, mutta mitä niiden, jotka eivät olleet vain ystäviä, pitäisi tehdä? Kun olette lausuneet ”tahdon” ja kumarrut suudellaksesi häntä, minä murrun ja kyyneleet valuvat pitkin kasvojani. Kukaan ei huomaa surullisia silmiäni, alaspäin kääntyneitä suupieliäni. Mutta miten he olisivatkaan voineet tietää, että olit minulle enemmän kuin ystävä.
Olit enemmän kuin ystävä
Mä tajusin sen myöhässä
Olit enemmän kuin ystävä