Ficin nimi: Kuumaa
Kirjoittaja: Tuittu
Fandom: Game of Thrones (ei spoilaa)
Ikäraja: K-11
Paritus: Jaime/Cersei
Varoitukset: insesti, lapset tekevät seksuaalisia juttuja
Haasteet: Teelusikan tunneskaala (ahdistus),
One True Something 20 #2A/N: Kuulemma rakkaus on tärkeintä, kunhan ei rakastu lapseen tai sisarukseen… vaan jostain syystä toisten hyväksymättömyys tekee asioista vain kiehtovampia. Lasten ikä on tarkoituksella jätetty avoimeksi, joten sen voi mielessään kuvitella siten miten hyvältä tuntuu.
(Samaistun Cerseihin, joten tuntui luontevalta heijastaa omia tunteitani häneen. Hahmot vaan piti taannuttaa lapsiksi, sillä aikuisina Cersei on kasvanut niin itsenäiseksi ja Jaime niin täydelliseksi, ettei tämä toimisi.)Cersei näki, että hänen veljensä oli kipeä. Jaime yritti kyllä pysyä mukana leikissä, mutta hän oli surkea esittämään. Cerseitä ärsytti. Hän oli sanonut Jaimelle, että näin kävisi, kun tämä oli piiloutunut ojaan heidän leikkiessään metsässä edellisenä päivänä. Miksi Jaime ei koskaan kuunnellut häntä? Cersei mietti levottomana, mitä hänen pitäisi tehdä. Hän päätti viedä Jaimen sisään ennen kuin muut huomaisivat. Hän otti veljeään kädestä ja veti mukaansa, mutta mestari Volarik tuli heitä vastaan ovella. Mestarin harhauttaminen ei tietenkään onnistunut. Volarik veti Jaimen sivummalle ja kokeili tämän otsaa.
"Sinulla on kuumetta, sinun pitäisi olla vuoteessa", hän sanoi ja lähti taluttamaan Jaimea tämän huoneeseen.
Ennen kuin Cersei ehti sanoa sanaakaan, hänet oli jätetty siihen yksin seisomaan. Hän istahti lattialle osaamatta tehdä mitään. Siinä hän istui tuijottaen tyhjyyteen, kunnes hänen olonsa tuli niin levottomaksi, ettei hän pystynyt enää olemaan paikoillaan. Hän nousi ja käveli päämäärättömästi pitkin linnaa toivoen, ettei törmäisi keneenkään. Hän yritti olla ajattelematta Jaimea, mutta silti hän
tunsi sen koko ajan: ahdistuksena rinnassa, ärtymyksenä päässä.
Cersei tuli Jaimen ovelle. Hän hengitti syvään ja avasi oven. Jaime oli sängyssä mutta hereillä ja kääntyi katsomaan Cerseitä tämän tullessa sisään. Mestari Volarik oli yhä paikalla ja seisoi ikkunan ääressä katselemassa aaltoilevaa merta.
Cersei katsoi Jaimeen epätoivoisesti. "Jaimee, leiki minun kanssani", hän kerjäsi veljensä huomiota.
Mestari Volarik kääntyi katsomaan Cerseitä. "Jaime ei voi tulla, hän on sairas", hän huomautti.
"Älä määräile häntä! Sitä paitsi se on hänen omaa syytään! Mitäs möngit siellä ojassa, Jaime!" Cersei kivahti ja juoksi huoneeseensa ovet paukkuen. Hän vihasi Volarikia ja hän vihasi Jaimea. Viha ei tuntunut mahtuvan hänen sisäänsä. Hän ei pystynyt hengittämään kunnolla ja hänen teki mieli huutaa, mutta hän ei halunnut kenenkään kuulevan. Hänen rintaansa puristi ja hänen sydämensä hakkasi. Lopulta katkonainen hengitys muuttui nyyhkytykseksi ja hän purskahti itkuun.
Cersein ovelle koputettiin.
"Päivällinen on katettu", palvelustyttö ilmoitti.
"Tuleeko Jaime?" Cersei kysyi avaamatta ovea.
"Ei, hän nukkuu", palvelustyttö vastasi.
"Sitten en minäkään tule", Cersei tiuskaisi ja heittäytyi sängylleen. Hän painoi kasvonsa tyynyihin ja teeskenteli, ettei kuullut koputuksia ja huhuiluja ovellaan. Cersei toivoi, että hänet jätettäisiin rauhaan, hän ei halunnut nähdä ketään heistä nyt. Hän hautasi päänsä syvemmälle tyynyihin tukahduttaakseen kehossaan risteilevät tunteet, mutta kuuli oman sydämensä iskut korvissaan aina vain kovempaa. Häntä suututti niin että itketti, ahdisti niin että oksetti, eikä hän osannut edes sanoa, miksi hänestä tuntui siltä.
Cersei yritti nukkua, mutta hän ei pystynyt. Kun hän oli varma, että muut olivat menneet nukkumaan, hän hiipi Jaimen huoneeseen, niin kuin heillä usein oli tapana. Kuu valaisi Jaimen huonetta ikkunasta. Jaime nukkui, mutta heräsi, kun Cersei kömpi hänen peittonsa alle. Peiton alla oli lämmin ja Jaime tuntui kuumalta. Cersei painautui Jaimen rintaa vasten ja antoi pojan kuumuuden lämmittää itseään. Jaime kietoi kätensä hänen ympärilleen. Hänelle tuli liian kuuma, mutta hän ei antanut sen haitata. Vihdoin hän pystyi hengittämään rauhallisemmin. Hän hengitti Jaimen tuoksua ja kuuli tämän sydämen sykkivän korvaansa vasten.
Cersei kääntyi makaamaan Jaimen päälle ja yritti suudella veljeään.
Jaime käänsi päätään väistäen suudelman. "Etkö pelkää, että se tarttuu?"
"En tietenkään, en ole noin säälittävä kuin sinä. Tytöt on vahvempia. Jos tarttuu, niin sittenpä saat nähdä, kuinka kuuluu käyttäytyä", Cersei sanoi halveksuvasti ja painoi sitten päättäväisesti huulensa Jaimen huulille. Jaime ei vastustellut enää, vaan vastasi suudelmaan halukkaasti. Hän raotti huuliaan päästääkseen heidän kielensä lähemmäs toisiaan. Suudelma oli niin kuuma, että Cersein päässä pyöri ja hengitys alkoi taas muuttua tiheämmäksi.
"Minulla on liian kuuma", hän voihkaisi Jaimelle. Jaime pujotti lämpimät kätensä hänen yöpaitansa alle, veti sen hänen päänsä yli ja antoi pudota lattialle. Cersei teki saman Jaimelle, ja yöpaidan alta paljastuva iho tuntui tulikuumalta Cersein käsien alla. Hän painautui veljeään vasten, ja vaikka Jaimen iho poltti häntä, se tuntui ihmeellisen houkuttelevalta.
