Kirjoittaja Aihe: Jäähyväissuukko tähtien loisteessa (H/D, angstifluffy, ficlet, S)  (Luettu 4448 kertaa)

hymykuoppa

  • Kuolonsyöjätär
  • ***
  • Viestejä: 2 251
  • You won't get out of life alive - so chill.
Title: Jäähyväissuukko tähtien loisteessa
Genre: angstinenfluffy
Author: hymykuoppa
Paring: Harry/Draco
Raiting: S
Summary: Ihmisiä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen, koska moni ihminen voi olla se kaikista tärkein. Mutta sydämen pieni ääni kertoo, kuka tarvitsee sinua kaikista eniten.
A/N: Okei, eli osallistuu Sitaatti- &sananlaskuhaasteeseen culliinan lauseilla.
("Tämä ajatus uiskenteli kuin kala syvällä aivojeni valtameressä, ja lopulta se nousi pintaan."
"Jutut voi kertoa tässä, vaikka ihan pilkkopimeässä. Kun on aika jäähyväissuukkojen, on loistettava kaikkien valojen."
"Mitkään jäähyväiset eivät ole pysyviä." )
Lauseet olivat ihania! Ajatus syntyi heti ja tässä tulosta. :) Ja ficletillä mennään, on lyhyt.




Jäähyväissuukko tähtien loisteessa



Dracon silmissä paistoi pieni kaipuu. Hän katseli Harrya, poikaa johon oli langennut. Ei tahallaan, ei hän sitä ollut aluksi myöntänyt itselleen, mutta Rohkelikon kertoessa jättävänsä Tylypahkan, tunteet olivat vyöryneet pintaan. Siinä Luihuinen nyt katseli Potterin poikaa löytämättä mitään sanoja.

Harry oli päättänyt jättää koulun kesken ja lähteä hoitamaan vakavasti sairastunutta Siriusta. Olihan Sirius hänen kummisetänsä, ainoa sukulainen josta hän välitti.
”En vain ymmärrä miksi”, Draco toisti jälleen tuon saman fraasin, vaikka hän ymmärsi. Hiljasuus vain tuntui tappavan hänet.
"Tämä ajatus uiskenteli kuin kala syvällä aivojeni valtameressä”, Harry katsoi takaisin noihin siniharmaisiin silmiin, ennen kuin kääntyi katselemaan hämärtynyttä taivasta, ” ja lopulta se nousi pintaan."

Dracon silmät kapenivat. Kyyneleet olivat tekemässä matkaansa pojan poskille, mutta hän tahtoi estää niitä viimeiseen asti. Hän käänsi hivenen päätään ja suuntasi myös katseensa taivaalle, jonne illan ensimmäinen tähti oli syttynyt. Kaksikko seisoi hiljaa tähtitornissa, paikassa, jossa he olivat ensimmäisen kerran suudelleet. Jossa Draco oli tuntenut jonkun välittävän hänestä.

Siinä hiljaisuuden aikana himmeni taivas heidän yläpuolellaan. Tähdet syttyivät loistamaan yksitellen, muutama pöllö huhuili jossain kaukaisuudessa ja aika tuntui pysähtyvän. Pimeys lankesi hiljalleen, eikä kumpikaan poika tehnyt elettäkään rikkoakseen sitä.

”Mitä minä teen ilman sinua?”
Vastausta ei kuulunut. Se ei päässyt kurkussa rutisevan itkun ohitse.

Jutut voi kertoa tässä, vaikka ihan pilkkopimeässä. Kun on aika jäähyväissuukkojen, on loistettava kaikkien valojen.

”Harry -”
”Lähde mukaani.”
Draco kääntyi katsomaan Rohkelikkoa, jonka ilme oli totinen. Pieni tuulenvire pyyhki hänen hiuksiaan, jokin kimmelsi timantin lailla pojan silmissä.
En minä millään voi”, Dracon ääni oli hiljainen. Vaikka hän olisi tahtonut, ei hän voinut. Nuo sanat tuottivat suunnatonta tuskaa, ikävä poltteli jo nyt hänen sisintään.
Harry veti henkeä ja kuulosti yhtä hiljaiselta kuin vastassaan oleva poika: ”Sitten nämä ovat jäähyväiset.”

Harry painoi katseensa allansa olevaan kivilattiaan ja antoi kyyneleen valua poskeaan pitkin. Sirius oli hänelle tärkeä, mutta niin oli myös Draco. Ajatus vain jommasta kummasta repi hänen sieluaan, hänen olisi tehnyt mieli huutaa. Ei kivusta, vain huutaa.

Luihuinen otti varovasti muutaman askeleen kohti Harrya. Poika ojensi kättään tarttuakseen toisen käteen: "Mitkään jäähyväiset eivät ole pysyviä."

Draco painoi sormensa Harryn leuan alle ja nosti pojan kasvot itseään kohti. He katsoivat hetken toisiaan, sanaakaan sanomatta. Dracosta tuntui kuin heidän sydämensä olisivat yhdistyneet ja hengitykset liittyneet. He hengittivät katkonaisesti, molempien sydämet sykkivät kiivaasti.

Viimeinen suudelma kuitenkin rauhoitti kummankin sydämen.
« Viimeksi muokattu: 30.07.2011 14:54:03 kirjoittanut hymykuoppa »
Live the adventure of a lifetime.

if you're looking truth, beauty and freedom, fanfiction is the way to go.♥
Patoutunut humoristi.

culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 970
  • Illuxit novus dies
Awwiskuikkelis tykkäsin tästä ^^ Niin viaton ja suloinen.

Yhden virheen bongasin:
Lainaus
”En vain ymmärrä miksi”,
=> pilkku ennen miksiä

Lainaus
"Tämä ajatus uiskenteli kuin kala syvällä aivojeni valtameressä”, Harry katsoi takaisin noihin siniharmaisiin silmiin, ennen kuin kääntyi katselemaan hämärtynyttä taivasta, ” ja lopulta se nousi pintaan."
Alkoi naurattaa! :D Jotenkin... en tiedä. Hauska vain. Tuo sitaatti on kirjasta Darren Shan Vampyyri prinssi ja asiayhteys siellä oli jotenkin surkuhupaisasti liitettävissä tänne ^^

Lainaus
Jossa Draco oli tuntenut jonkun välittävän hänestä.
Kaikki viittaukset siihen, ettei Dracoa rakasteta, ovat minusta hyvin koskettavia. Niin myös tämä.

Lainaus
Luihuinen otti varovasti muutaman askeleen kohti Harrya. Poika ojensi kättään tarttuakseen toisen käteen: "Mitkään jäähyväiset eivät ole pysyviä."
Sitaatti sopi tuohon todella hyvin! Sait aikaan jotain niin niin kaunista <3 Unohdin lauseitani lähettäessä kertoa, mistä ne ovat, mutta "Mitkään jäähyväiset eivät ole pysyviä" on kirjasta Pikku vampyyri ja Kreivi Dracula (lempi Pikku vampyyrini). Yhteys siinä oli koskettavan samanlainen. Myös kolmas sitaatti on tästä samaisesta kirjasta.

Lopussa jäi vähän vaivaamaan, menikö Harry siis Siriuksen luo? Lisäksi tuo syy, miksi hänen piti jättää Draco ja lopettaa koulu tuntuivat jotenkin tekolta, mutta menköön nyt. Siihen olisin toivonut jotain suurempaa ja uskottavampaa.

~Culliina
« Viimeksi muokattu: 31.07.2011 16:41:14 kirjoittanut culliina »
Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah

hymykuoppa

  • Kuolonsyöjätär
  • ***
  • Viestejä: 2 251
  • You won't get out of life alive - so chill.
Culliina, niin no mietin pitkään että minkä laitan Harrylle syyksi jättää koulu, enkä vain kertakaikkiaan saanut siihen mitään. Sitten ajattelin, että Sirius tosiaan on hänen ainoa tärkeä elossa oleva sukulainen, että hän kokisi tehtäväkseen lähteä hänen luokseen, kun Harry nyt on vähän.. Harry. :D Arvaa vaan nauroinko mä kirjoittaessani tuota Harryn replaa tuohon :D Voi hyvänen aika, jotenkin niin ei Harrya tuollanen :D Mutta kiitokset kovasti noista lauseista, olivat lutusia :)
Live the adventure of a lifetime.

if you're looking truth, beauty and freedom, fanfiction is the way to go.♥
Patoutunut humoristi.

Antelope

  • Vieras
Aaaah. ;D

Tykkäsin tästä paljonkin, vaikka idea olikin surullinen. Nimi kiinnitti huomioni (sekä tietenkin kirjoittaja ;) ) Ficin nimi oli todella kaunis. Hoo, ei musta saa nyt mitään järkevää irti, anteeksi.

Lainaus
"Tämä ajatus uiskenteli kuin kala syvällä aivojeni valtameressä”, Harry katsoi takaisin noihin siniharmaisiin silmiin, ennen kuin kääntyi katselemaan hämärtynyttä taivasta, ” ja lopulta se nousi pintaan."
Johtui luultavasti väsymyksestä, mutta aloin nauramaan ihan hillittömästi, kun luin tämän lauseen. Tuo kuulosti jotenkin todella koomiselta. :D Jos tämä olisi pelkästään angstia, jonka juoni ja kirjoitustyyli ovat vaikeaselkoisia, en olisi todennäköisesti ruvennut nauramaan. Mutta tässä se oli vielä lainausmerkkien sisäpuolella ja Harry sanoi tuon lauseen... Jos Harry olisi ajatellut tuon lauseen sanomisen sijasta, niin olisin ajatellut jotain: "kaunista..." nyt vain nauroin... Anteeksi. :/

Tuo syy minkä takia Harry lähti oli minulle yllätys. Ajattelin, että Harry lähtisi metsästämään hirnyrkkejä, mutta lähdön syy olikin tuollainen. Voi Siriusta.

Huoh, taitaa vähän väsyttää...


Antelope, stalkkaaja :-*

hymykuoppa

  • Kuolonsyöjätär
  • ***
  • Viestejä: 2 251
  • You won't get out of life alive - so chill.
Kiitoksii Antelope :) Hahah, musta tuo kala-lause oli niin mainio, että se oli pakko saada jonkun huulille. :D Kyllä se olisi ajateltuna voinut olla ihan jopa kaunis ja viehättävä, mutta musta se oli ääneen lausuttuna ihanan kosminen. Etenkin Harryn suusta, esim. rehtorilta tuo nyt olisi ollut ihan normaalia. ::) Kiitos kovasti kiitooos. :)
Live the adventure of a lifetime.

if you're looking truth, beauty and freedom, fanfiction is the way to go.♥
Patoutunut humoristi.