Kirjoittaja Aihe: Vain mustaa - K11  (Luettu 1831 kertaa)

Nukkemestari

  • Lonkeropulla
  • ***
  • Viestejä: 1 525
  • The Uneartly Child
Vain mustaa - K11
« : 09.07.2011 20:00:55 »
Ficin nimi: Vain mustaa
Kirjoittaja: Nukkemestari
Tyylilaji: Deathfic, Oneshot
Ikäraja: K11 //zougati muokkasi ikärajan vastaamaan uusia ikärajoja
Päähenkilöt/Paritus: Lily  ja James Potter, canon-parituksena, muttei suuremmin esillä
A/N: En tiedä, tästä tuli vähän tönkkö. Kirjoitin matkalla ruotsiin, näin btw :D Vastoitpäin, päinvastoin-haasteeseen

Vain mustaa

Se päivä oli alkanut kauniina, mutta illan nostattamat synkät sadepilvet kuvasivat Lily Potterin sisäistä oloa. Hänestä tuntui, että jotain pahaa oli tulossa. Eihän se voinut olla niin, heidän talonsahan pitäisi olla täysin turvallinen, kuten se tähänkin mennessä oli ollut.

Niin hän jätti mainitsematta pelkonsa miehelleen Jamesillekin, mutta hänen hermostunut naurunsa taisi silti paljastaa asian, sillä iltamyöhällä James sanoi menevänsä varmistamaan taloa suojaavat loitsut ja lukitsevansa kaikki ovet.

Lily kuuli kuinka ulko-ovi sulkeutui Jamesin lähtiessä ulos ja samassa kuinka Harry, hänen esikoisensa, alkoi itkeä yläkerrassa. Lily asteli rivakkaan sydän pelosta takoen ylös. Hän havaitsi kuitenkin, ettei Harryllä ollut hätää, joten hän sätti itseään ylireagoinnista ja nosti Harryn hyssytellen syliinsä. Alhaalta kuului oven pamaus ja rivakat askeleet.

”Ota Harry ja pakene. Minä pidättelen sitä”, James huusi alakerrasta omituisella tavalla rauhallisella äänensävyllä. Kuoleman vakavalla äänensävyllä.

Lily laski Harryn pinnasänkyynsä ja käveli ovelle.

”James, Tiedät, että mikä sieltä tuleekin, taistelen aina rinnallasi.”
”Ei, lähde. Tätä vastaan et voi taistella. Meidät on kavallettu. Se on Voldemort, pakene!”
”En”, Lily sanoi ja sulki oven takanaan kuin protestiksi. Hän ei enää edes värissyt pelosta.
”Lily, ei ole aikaa leikkimiseen, lähde!”
”Lähde itse.”

Ovi pamahti auki ja yön pimeys tuntui lipuvan sisään.

”Hyvää iltaa James ja Lily. Mukavaa nähdä että oikein odotatte vierailuan”, Lordi Voldemort sanoi ja torjui vain laiskasti kättään heilauttamalla Jamesin loitsun.

”Te tiedätte mitä tulin hakemaan. Antakaa poika minulle, niin ehkä säästän henkenne.”
”En ikinä! Avada kedavra!” James huudahti tappokirouksen epäröimättä, täynnä menetettyjen ystävien aiheuttamaa vihaa ja pelkoa oman perheen turvallisuudesta. Pimeyden lordi torjui kirouksen aivan yhtä helposti kuin aiemman ja sanoi pistelevästi: ”Lily, Lily… miehesi ei tottele… mitä jos sinä hakisit pojan niin James ei… kärsisi… ymmärrätkö?”

Lily ei ilmeilläkään värähtänyt. Voldemort kohotti taikasauvaansa.
”Viimeinen varoitus.”

Lily lähetti kirouksen kohti Voldemortia, joka torjui sen ja lähetti tappokirouksen kohti Jamesiä.

Muutaman sekunnin ajan vihreä valo poltti Jamesin rintaa.

Lily kiljahti ja pakeni takanaan olevaan huoneeseen.

”Harry, Harry, anteeksi kultaseni”.

Hän puristi meteliä pelästyneen lapsen rintaansa vasten.

”Hän tulee pian, anteeksi Harry… anna anteeksi.”

Lily laski lapsensa ja ojensi taikasauvansa kohti huoneen ovea. Askelten äänet viilsivät hänen pingottunuutuneita hermojaan ja oven avaus meinasi räjäyttää hänen tajuntansa.

”Avada kedavra”. Lily huusi ja Voldemort torjui. ”Väistä nainen! Saastainen kuraverinen, minä en tahdo sinusta mitään!”

Lily kaatui maahan pimeyden lordin käden heilautuksesta ja näki kuinka vihreä valo välähti. Hänen miehensä oli kuollut ja nyt hänen lapsensakin päästi viimeisen henkäyksensä.

Sitten taikasauva osoitti häneen.

Vihreä valo.

Sitten oli vain mustaa.
« Viimeksi muokattu: 03.05.2015 13:47:34 kirjoittanut zougati »
Lopeta totuuden etsiminen ja asetu aloillesi hyvään fantasiaan

Dria

  • ***
  • Viestejä: 939
  • Femmeilijä
Vs: Vain mustaa - K13
« Vastaus #1 : 12.07.2011 23:38:59 »
Musta oli hienoa, että Potterit noin vain laukoo Avadaa. Älä kysy miksi, mutta se vaan oli ihan mielettömän siistiä.  ;D Harry ois saanu ottaa mallia vanhemmistaan, mutta... Oho, se kuoli.  ;D Täältä löytyi monia hienoja kohtia, otetaanko ekaksi tämä:

Lainaus
”Lily, ei ole aikaa leikkimiseen, lähde!”
”Lähde itse.”
Lilyssä on asennetta, vaikka tässä käykin huonosti. Minusta se on hyvä ja oikein mukava asia. Osoittaa vaan, ettei Lily ole tohvelin alla ja on kivaa, että hän sanoo vastaan.

Lainaus
Ovi pamahti auki ja yön pimeys tuntui lipuvan sisään.
Seuraavakin lause on hieno. Tuossa on vain tunnelmaa.

Lainaus
Askelten äänet viilsivät hänen pingottunuutuneita hermojaan ja oven avaus meinasi räjäyttää hänen tajuntansa.
Tässäkin on samaa tunnelmaa kuin edellisessä. Pidin tästäkin todella paljon, tämä on tällaista rikasta ja luovaa kuvailua, johon on ilo törmätä.

Ja lopetus oli myös tällainen upea, ja erittäin toimiva. Me likes. Silti tuli mieleen, mitä olisi käynyt, jos vain Lily olisi selvinnyt, elikkä Voldemort olisi jättänyt hänet henkiin kitumaan? Saanko luvan kirjoittaa joskus muokkaamalla ideaasi, eli James kuolee, sitten Harry, mutta Lily selviää ja tekee jotain typerää/epätoivoista tai vaan jatkaa odottaen tilaisuutta iskeä?

Ja näin loppuun, ymmärrän, mitä tarkoitat tönköllä, mutta kun tämä teksti imaisi mukaansa, se ei haitannut. Erittäin paljon kiitoksia tästä ficistä!

"Ajan pyörä pyörii ja aikakaudet tulevat ja menevät jättäen jälkeensä muistoja, joista tarinat syntyvät. Tarinat haipuvat myyteiksi, ja myytitkin on jo kauan sitten unohdettu, kun ne luonut aikakausi jälleen koittaa."
Ava by Cea

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 309
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Vain mustaa - K13
« Vastaus #2 : 12.08.2011 15:53:44 »
Löysin tämän päinvastoin-haasteen kautta ja olen tyytyväinen, että löysin, koska tämä tilanne ajatusleikkinä on kiehtova ja tavallaan inspiroiva. Miten tarina jatkuisi ilman poikaa joka elää? Lisäpisteitä kuitenkin siitä, että ficci oli rajattu siihen lyhyeen kohtaukseen Pottereilla, koska canonissakaan saamamme tiedot tilanteesta eivät ulotu paljonkaan pidemmälle.
Mitään järkevää sanottavaahan minulla ei tapani mukaan ole, mutta siis, kiva pieni ficceröinen.
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin