Kirjoittaja Aihe: Lithium, K-11  (Luettu 4307 kertaa)

Moira

  • ***
  • Viestejä: 10
Lithium, K-11
« : 13.07.2011 14:28:01 »
Nimi: Lithium
Kirjoittaja: Moira
Ikäraja: K-11
Genre: Angst, songfic
Paritus: Narcissa/Lucius
Summary: Rakkauteni sinuun oli kuin hengenvaarallinen liemi, joka ajoi minua kohti jyrkännettä. Etkä sinä ollut valmis ottamaan minua kiinni.
Varoitus: Itsemurhakirje
A/N: Jo ensimmäisen kerran, kun kuulin Evanescencen Lithiumin, tuli mieleeni Lucius ja Narcissa. En tiedä miksi, mutta heistä sitten halusin tällaisen ficin kirjoittaa. Kerrohan toki, mitä pidit :)


Lithium


Kun seisoin alttarilla vieressäsi, ajattelin olevani maailman onnellisin nainen. Onnekkain siksi, koska olin saanut puolisokseni sinut. Tahdoin olla sinulle täydellinen vaimo, antaa täydellisiä lapsia ja täydellisen elämän.
Olin koko pienen elämäni tiennyt olevani kaunis. Sinun tähtesi halusin kuitenkin olla jotakin enemmän. Sinun tähtesi lupasin mielessäni jaksaa somistaa itseäni kauniimmaksi jokaisena elämäni aamuna, ennen auringonnousua, jotta näkisit minut aina kauneimmillani. Alttarilla, ennen kuin lupauduin vaimoksesi, katsoin sinua vielä kerran. Jyhkeät kasvosi, jäiset silmäsi, aristokraattiset piirteesi. Kaikkia niitä rakastin. Rakastin sinua, Lucius Malfoy, enemmän kuin mitään muuta, enemmän kuin elämää.
Jos olisit sinä hetkenä pyytänyt minua painamaan taikasauvan rinnalleni ja lausumaan loitsun, joka tappaisi minut, olisin sen tehnyt. Olisin tehnyt sen epäröimättä.
Niin paljon minä sinua rakastin.


Lithium, don't want to lock me up inside.
Lithium, don't want to forget how it feels without
Lithium, I want to stay in love with my sorrow.
Oh, but God, I want to let it go.



Vuosi hääpäivämme jälkeen rakastin sinua vielä enemmän. Vaikka suudelmasi olivatkin samaa sävyä silmiesi kanssa, en osannut tehdä muuta, kuin palvoa sinua.
Olin antanut sinulle kaiken itsestäni. Olin hymyillyt, vaikka sisimmässäni huusin kivusta. Miksi sinä et rakastanut minua, vaikka rakastin sinua niin paljon?
Tai no, ehkä sinä rakastitkin minua. Omalla tavallasi. Sillä tavalla, joka satunnaisesti tuli esiin paiskatessasi minut sängylle ja ottaessasi minut kovakouraisesti. Tyydytyksen saatuasi nousit kuitenkin aina ylös, kiedoit peiton jumalaisten lanteittesi ympärille ja astelit pois sanaakaan sanomatta, jättäen minut alastomana sängylle kuin pahaisen huoran.
Tai ehkä rakkautesi tuli esiin silloin, kun joskus, ollessasi oikein hyvällä tuulella painoit hellän suukon huulilleni. Silloin tunsin olevani jälleen maailman onnellisin nainen.


Come to bed, don't make me sleep alone
Couldn't hide the emptiness, you let it show
Never wanted it to be so cold
Just didn't drink enough to say you love me



Vuosien mittaan tunsin kovertuvani tyhjäksi kuoreksi. Vaikka kauneuteni ei ollut haalistunut, tunsin olevani loppuunkulutettu, hylätty, käytetty. Jokaisen kylmän sanasi myötä uusi nuoli lävisti sydämeni.
Mikä minussa oli vikana? Miksi et voinut rakastaa minua? Miksi haistoin viitassasi toisen naisen hajuveden? Vaikka se sattui, nielin sen kaiken hiljaa. Nielin sen kuin myrkyn, tietäen, että se hiljalleen tuhoaisi minut.
Itselleni uskottelin, että tein sen Dracon vuoksi. Ei poika ansainnut sitä, että hänen vanhempansa eroaisivat. Ja mitä muutkin ajattelisivat? Nauttisivat siitä, kun Malfoyn kulissit kaatuisivat? Niin ei saanut tapahtua. Niin kauan kuin nimeni olisi Narcissa Malfoy, en antaisi sen tapahtua.
Sydämessäni kuitenkin tiesin, että valehtelin itsellenikin. Ainoa syy, miksi jäin luoksesi, oli se, että rakastin sinua yhä. Rakkauteni sinuun oli kuin hengenvaarallinen liemi, joka ajoi minua kohti jyrkännettä. Etkä sinä ollut valmis ottamaan minua kiinni.


I can't hold on to me
Wonder what's wrong with me?

Lithium, don't wanna lock me up inside
Lithium, don't wanna forget how it feels without
Lithium, I wanna stay in love with my sorrow



Sydämeni kuuluu sinulle, Lucius. Tässä elämässä, kuten myös seuraavassa.


Don't want to let it lay me down this time
drown my will to fly
here in the darkness I know myself
can't break free until I let it go
let me go

Darling, I forgive you after all
anything is better than to be alone
and in the end I guess I had to fall
always find my place among the ashes
« Viimeksi muokattu: 01.05.2015 20:22:05 kirjoittanut Beyond »

Psychofobia

  • Nieida
  • ***
  • Viestejä: 270
Vs: Lithium, K-13
« Vastaus #1 : 24.07.2011 21:31:49 »
Hyvä songfic.

Tähän sopisi myös yksi toinenkin biisi; Bring me the horizon - Blessed with a curse.

Yleensä en lue minä- aiheisia tekstejä, mutta niitäkin on muutamia, joista oikeasti pidän. Ja tämä kuuluu niihin.
Kerronta on hyvää, teksti sujuvaa, mitäs muutakaan voisi toivoa?

Periaatteessahan tämä on "samanlainen kuin muut" Narcissa/Lucius- tekstit, mutta jotain uuttahan tässä oli, kuin niissä muissa. En vain vielä tiedä mikä, mutta se muuttaa koko tekstin aivan toisenlaiseksi.
Ehkä se on se viimeinen lause, minkä Narcissa sanoo. Summary kertoo kaiken oleellisen tarpeeksi kauniisti mitään yli jättämättä.
Tämä on upea.


Kiitos ihanasta lukukokemuksesta,

          - Psychofobia


Ps. Tämä on luettu monta kertaa, mutta kukaan muu, kuin minä, ei ole jättänyt puumerkkiään? Jännää, kerrassaan.
Saat olla juuri tuollainen,
en tahdo jumalaa, tahdon ihmisen
Saat olla keskeneräinen,
en tahdo valmista, tahdon sinut heikkouksineen
Sinä riität minut täyttämään

Moira

  • ***
  • Viestejä: 10
Vs: Lithium, K-13
« Vastaus #2 : 15.08.2011 17:05:09 »
Kiitos kovasti palautteestasi Psychofobia!

Ficci on kyllä samankaltainen, kuten monet muut Lucius/Narcissa-ficit, mutta mukava kuulla, että olin saanut mukaan jotain uuttakin. Tulipa tässä mieleen, että olisi kiva lukea heistä joskus pirteämpiäkin ficcejä, itse olen ainakin törmännyt pariin useiten angstia lukiessa..
Mutta ihana kuulla, että pidit! Positiivinen palaute saa aina hyvälle tuulelle :)

PS. Melko jännää kyllä, toivottavasti asiaan tulee vielä muutos ^^