Kirjoittaja Aihe: Rakkaudentunnustuksia vesihöyrypyörteissä / S  (Luettu 2099 kertaa)

Lils

  • ***
  • Viestejä: 2 077
    • tumblr
Rating: S //zougati muokkasi ikärajan vastaamaan uusia ikärajoja
Pairing: Ron/Hermione
Summary: Se on kuin läpileikkaus heidän elämästään; luetaan kirjoja ja sanomalehtiä, syödään pikainen aamupala, juostaan töihin paidat juoponnapissa (jos ei ole liian kiire, pysähdytään korjaamaan), katseet joskus punaisina raivosta ja joskus taas melkein ikävästä, vaikka illallahan nähdään taas.
Warnings: -

A/N: OTP10 (Ron/Hermione), Ficlet300 (kihlat) Tunnelmaan ja tarinaan innoitti Améliestä tuttu Le Moulin (joskaan tässä ei puhuta myllyistä) Kiitos shayalle haasteesta ja muutenkin, olet söötteli ja ihana! Sinulle. ♥

Rakkaudentunnustuksia vesihöyrypyörteissä

Teepannu viheltää ja kihartaa hiukset, juuri suoristetut kutrit ovat vesihöyrynpehmeät ja naurattavat hupsulla vallattomuudellaan. Tekisi mieli juosta ulos ja hyppiä, mutta ollaan vain ihan rauhassa. Muistona se tuntuu kuin vanhan filmi pätkisi; video kulkee kelaten eteenpäin ja ääniä ei ole vaikka ne voi melkein nähdä. Eiväthän he edes juo teetä, keittävät sen vain ja unohtavat sitten kuppeihin keskittyessään täysin muuhun.

Se on kuin läpileikkaus heidän elämästään; luetaan kirjoja ja sanomalehtiä, syödään pikainen aamupala, juostaan töihin paidat juoponnapissa (jos ei ole liian kiire, pysähdytään korjaamaan), katseet joskus punaisina raivosta ja joskus taas melkein ikävästä, vaikka illallahan nähdään taas. Silloin ei olla edes liian väsyneitä tervehtimään; pieni suukko poskelle ei ole sama kuin silloin tuulisena yönä jossain sillalla (jonka nimeä kumpikaan ei tiedä eikä muistaisikaan, vaikka tuuli tuntuu yhä iholla ja katusoittaja värisyttää tärykalvoja unissakin), se on vain pieni tervehdys ja kertoo enemmän. Se on luottamusta ja rakkautta, se on yhteinen olohuone ja kahvia kahdelle. Se on ovimatto, joka ei koskaan pysy puhtaana, sukkia joskus sängyn alla ja pyykkikoppa on kuitenkin täynnä. Se pieni suukko kertoo sen olevan aikuisten elämää, luottamusta, oikea suhde; se, mitä he molemmat halusivat niin kauan ja nyt ovat kuitenkin vain hiljaa.

Tai ehkä ne kauniit sanat ovat pyyhkiytyneet mielestä, sillä hetket ovat kauniimpia. Ei sillä ole väliä, änkytettiinkö, kun vannottiin että rakastetaan. Ei se haittaa, vaikka ääni tärisikin vähän. Se oli se onnentunne, joka kutkutteli jalkapohjia kuin joskus yöllä (silloin kun kukaan muu ei heitä nähnyt, he olivat pimeässä ja vain kahdestaan, näkivät toisensa pohjaan asti). Hetki oli tärkein ja se, että he olivat siinä. Ei se, miten kaikki oli muuttunut; väliä oli vaan sillä, että ne olivat he kaksi siellä sillalla, he kaksi keittiön pöydän ääressä ja että he kaksi olivat ne, joita kaikki halusivat olla; rakastuneita ja toisiinsa sidottuja, mutta aina omalla tavallaan punaisia, taivaanrannanvapaita.
« Viimeksi muokattu: 03.05.2015 11:45:42 kirjoittanut zougati »
"Should I wear the purple dress?"
That's all she cares about
What a silly life she has

shaya

  • jumalatar
  • ***
  • Viestejä: 843
Vs: Rakkaudentunnustuksia vesihöyrypyörteissä [K13]
« Vastaus #1 : 17.04.2011 14:18:10 »
... Kevyesti myöhässä, moi.

Hihi ensinnäkin, kun kirjoitit tän (♥) ! Jaja. Amélie on ihana, ja varsinkin leffan musiikit, oi - ja siihen liittyen tosiaan, tuo tunnelma. Minusta tavoitit sen hyvin, Le Moulin kuulostaa ihan Ronilta ja Hermionelta ja juuri tuollaiselta, miksi sen kuvailit; kahdelta kupilta kahvia ja vanhenemiselta, ei olla ihan niin kuin ennen, mutta ollaan kuitenkin ja rakastetaan, aina jossakin muodossa.

Ihana lukea taas vaihteeksi tällaista pienempää fiilistelyä, suhdekuvaa - viimeaikoina olen lukenut epätavallisen paljon draamaa ja muuta, joten paluu sille omimmalle alueelle tuntuu mukavalta, kotoisalta. Kuvailu oli hurmaavaa, kuten aina; taivaanrannanvapaus ja vesihöyrykiharat, suukkoja ja paita huonosti napitettuna (vaikka se ei kuulostakaan yhtään Hermionelta). Yleensä aikamuotopomppaukset eivät minua kauheasti lämmitä, mutta tällaisessa tekstissä se kyllä käy aika kivuttomasti, melkein huomaamatta, kun siirrytään muistelemaan ja muuta. Tykkääntykkään!

Lainaus
Ei se, miten kaikki oli muuttunut; väliä oli vaan sillä, että ne olivat he kaksi siellä sillalla, he kaksi keittiön pöydän ääressä ja että he kaksi olivat ne, joita kaikki halusivat olla; rakastuneita ja toisiinsa sidottuja, mutta aina omalla tavallaan punaisai, taivaanrannanvapaita.
Lopetus oli suosikkini; nättiä kokoamista loppuun, muutama onnellinen ajatus ja pari hienoa kielikuvaa, ja voilà! (ainoana miinuksena toiseksiviimeisen sanan kirjoitusvirhe, mutta sitä sattuu.) Koko tekstistä ylipäätänsä minusta näkee, että olet miettinyt ja pyöritellyt näitä hahmoja ja paritusta ennenkin, eikä se ole paha ollenkaan, päin vastoin; tutut hahmot jättävät tilaa mielikuvitukselle, tajunnanvirralle ja luovuudelle ilman, että syntyy ristiriitoja tai persoonallisuushäiriöitä.

Tapasi käsitellä Ron/Hermionea on hirveän ihana siis (näin vielä kerran); ehkä se on se näkemyksen vahvuus, joka OTP:llä aina on, tai jotain muuta, mutta joka tapauksessa, näkemyksesi vastaa kovasti omaani, ja se on kivaa. Et kirjoittanut tästäkään tekstistä mitään kliseistä hunispaskaakamaa, vaan tietty alavireinen nuotti pyöri koko ajan siellä taustalla, josta tykkäsin. Ron ja Hermione ovat juuri niitä, jotka voin kuvitella vanhenemaan yhdessä; kaivataan ehkä vähän nuoruutta ja vapauttakin, mutta ollaan joka tapauksessa tohkeita ja mennään eteenpäin.

Jejee. Lopetan itseni toiston, koska muutakaan en näemmä oikein saa aikaan - tykkäsin kuitenkin hirmuisesti, kiitos murunen! ♥
At night I fell asleep with visions of myself, dancing and laughing and crying with them.

Rins

  • Tribuutti
  • ***
  • Viestejä: 1 920
  • Team Peeta
    • The pieces of my heart
Vs: Rakkaudentunnustuksia vesihöyrypyörteissä [K13]
« Vastaus #2 : 28.07.2011 23:08:06 »
Ron/Hermione <3
Se on potterparituksista ainoa, jota jaksaa vaikka aikaa kuluis kuinka paljon. Mutta silti siitä on niin kamalan vähän ficcejä. Oli kiva nähdä, että sä olit tehny sellasen (: (Tajusin myös etten oo lukenu sulta kun pari ficciä. Miksi?!)

Tää on hyvä esimerkki sun kirjotustaidoistais. Se missä muut (mukaanlukien minä) käyttää kauheesti ylimääräsiä täytesanoja, sä sanot vaan sen mikä on pakko, ei yhtään liikaa tai liian vähän.
Tykkäsin tästä tosi paljon. Nykyään tulee niin harvoin luettua one-shotteja, varsinkaan tällästä fiilistelyä.

Lainaus
Se on luottamusta ja rakkautta, se on yhteinen olohuone ja kahvia kahdelle. Se on ovimatto, joka ei koskaan pysy puhtaana, sukkia joskus sängyn alla ja pyykkikoppa on kuitenkin täynnä. Se pieni suukko kertoo sen olevan aikuisten elämää, luottamusta, oikea suhde; se, mitä he molemmat halusivat niin kauan ja nyt ovat kuitenkin vain hiljaa.
Oli pakko lainata toi koko kohta. Se oli ihana. Mäkin haluan itelleni jotain tollasta.

Kiitos, tää oli ihana <3



Joitakin unelmia ei ole tarkoitettu toteutuviksi.

Bannerin tehnyt Lady Dynamite