Violet Baudelaire: Mukava kuulla, että pidit ekoista, koska niitä oli kiva kirjoittaa. Olen vakavasti sitä mieltä, että FF10 aiheeni ei ole lainkaan humoristinen... eiku mitä
Mutta siis, mukava kuulla, että olen onnistunut kohtalaisen hyvin suuressa osassa ja etenkin tuon Hiinokan kanssa oli vähän tappelua.
Ninjamadosta tulee vielä lisää, vähän päättömämpäää juttua. Toivottavasti seuraavalla kertaa pääsen huumoriin asti.
Natural: Mukava kuulla, että pidit. Voin luvata vähän lisää ninjaa, mutta ei vielä tässä
***
Ikäraja: S
//zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajojaGenre: WTF drama
Haasteet: FF 10 vol. 3 (Heijastus), Kerää kaikki hahmot (Vincent Grabbe), Vuosi raapalehtien III &
flawlessin haaste-ehdotus
Varoitukset: Kalastusta (eli siis kyseenalaista eläinrääkkäystä aiheeni huomioon ottaen)A/N: En kyllä ole enää varma, voiko tämän tökätä K-7 rajan alle… Toivottavasti… Mutta pyytelin haastekampanjasta ideoita fletkumadoista ja sain kivan idean. ( x asiaa, joita fletkumadoilla voi tehdä)
Koukuttava heijastus ja muita urotekoja”Luuleksä et fletkumadoilla on taivas?” Grabbe kysyi Goylelta kaivaessaan tökkösormillaan yhden kiemurtelevan fletkumadon pienestä muovipurkista. Hän katseli, kuinka ruskea liero kiemurteli ongenkoukun lähestyessä uhkaavasti sen toista päätä.
”Häh?” Goyle kysyi katsoen ensin matoa ja osoitti sitten sormellaan sinistä taivasta. ”Tuollahan se on…”
”Ei vaan ku mä tökkään tän madon tohon koukkuun ja roikotan sitä tossa veden päällä”, Grabbe havainnollisti lausettaan, ja pojat katselivat, kuinka mato kiemurteli koukussa kauhuissaan.
”Jaa…?” Goyle tuijotti peilikuvaa vedestä hölmistyneenä.
”Ja nyt, kun mä upotan sen veteen…”
”Joo?” Goyle alkoi käydä jo kärsimättömäksi.
”Me saadaan kalaa”, toinen luihuispoika mörähti tyytyväisenä omaan päättelyynsä.
”Nyt puhut mun kieltä!”
**
Grabbe vihasi kokeita. Hän ei ymmärtänyt, miksi niitä piti pitää, sillä puolet asioista, joita koulussa opetettiin, oli turhia. Toinen puoli oli Taikaeläinten hoitoa ja Ennustusta, eli silkkaa soopaa. Hän oli varma, että voisi käyttää kolme tuntia paremminkin, (esimerkiksi syömällä) kuin istumalla fletkumatojen edessä ja katsella kuinka ne ahtoivat ahneisiin masuihinsa salaattia. Grabbe oli jo todennut, että madot imivät salaatin nahkansa läpi, koska suita niillä ei taatusti ollut.
Yksikin harvinaisen venyvä yksilö oli yhtenäinen rinkula, kuin o-kirjain. Se muistutti erittäin ruskettunutta donitsia, sellaista, joka oli ollut vähän liian pitkään donitsipuussa kasvamassa. Viereinen liero oli kuin suolatikku, suora ja ohut.
”Oi?”Goyle kuiskasi melko äänekkäästi viereiseltä paikalta.
”Täh?”
”Miks sä oot kirjottanu ’oi’ fletkumadoilla?”
”Mä mitään…” Grabbe mulkaisi matoja, ja avasi suunsa sanoakseen jotain, kun parempi idea muotoutui hänen mielessään.
”Lainaa paria matoa”, hän murahti Goylelle, joka mulkoili omaa salaatinkeräänsä nälkäisesti. Hän ojensi kourallisen lieroja toverilleen ja varasti sitten salaatinkerästä palan.
Grabbe puuhasteli lierojen parissa, eikä huomannut, että Goyle vie myös hänen salaattikeränsä ja etsi sitten katseellaan seuraavaa uhria. Yksi rohkelikkotyttö, jonka nimeä poika ei sattunut muistamaan, näytti pelokkaalta.
Tunnin lopuksi yhdellä pulpetilla oli kasa salaatinkantoja ja muutama hujan hajan levinnyt fletkumato. Viereisellä pöydällä luki paksuin, varovaisesti liikahtelevin kirjaimin yksi lyhyt sana.
LOL
**
Grabbe ei vihannut ennustamista. Tunneilla ei tarvinnut tehdä mitään, ja hän saattoi nukkua niillä. Punurmio kuitenkin keskittyi keksimään uusia ennusmerkkejä Potan päänmenoksi. Eivät ne koskaan toteutuneet, mutta ei se ollut Grabben ongelma.
Sen sijaan hänen ongelmansa oli kasa fletkumatoja, jotka Malfoy oli tunkenut hänelle ennen tunnin alkua ja käskenyt tunkemaan jonnekin. Grabbe oli ratkaissut ongelman nopeasti ja läjäyttänyt ne professorin kristallipallon päälle, kun hän oli hakenut teetä itselleen.
Nyt madot muodostivat ruskean kuoren suuren kristallipallon päälle, mutta Punurmio oli liian kiinnostunut Potan kupissa olevasta Kalmakoirasta, jotta tämä olisi huomannut tapahtuneen.
Grabbe saattoi juoda teensä rauhassa ja kaataa lehdenpalat viereiselle tuolille.
***
