Lämmön hetki (S, Ankeuttaja/Kalmonlaskos, raapale, fluffy (kyllä, fluffy))

[Nukkemestari]

Ficin nimi: Lämmön hetki
Kirjoittaja: Nukkemestari
Tyylilaji: Raapale, fluffy (kyllä, fluffy)
Ikäraja: S
Paritus: Ankeuttaja/Kalmolaskos
Yhteenveto: Voiko ankeuttaja tuntea lämpöä?

A/N: Kalmolaskoksien oletetaan olevan sukua ankeuttajalle, jonka takia mietin, että se olisi immuuni ankeuttajan kylmälle vaikutukselle ja eikä pelkäisi näitä ollenkaan. FF100 sanalla 089. Tunto. Kiitos jossujb:lle paritusehdotuksesta.  Nauroin kyllä pahasti kun tajusin tämän olevan loppujen lopuksi fluffyä, jos saman miettisi vaikka.. Kalkaros/Hermionena niin tämähän olisi fluffyä xDD


Lämmön hetki

Azkabanin tyrmässä eräs Ankeuttaja katseli sieluttomilla silmillään jotain pienen mustan viitan kaltaista otusta, joka lepatteli hiukan tyrmän lattian yläpuolella.

Ankeuttaja ei tiennyt miten suhtautua siihen. Se oli elävä ja sillä oli pieni, mutta sitkeä sisus, joka ei hätkähtänytkään Ankeuttajan sisimmästä hohkaavaa tyhjyyttä. Sen sisus tuntui kestävän pimeää. Itse asiassa, se tuntui olevan jotenkin osa synkkiä varjoja. Pieni otus kosketti Ankeuttajan helmaa. Ankeuttaja kumartui ja nosti lakanamaisen otuksen ylös.

Aluksi Ankeuttaja tunsi vain kangasmaisen nahkan. Sitten hienoinen lämmön tunne levisi pitkin sormenpäitä. Outo tunne tuo… Ankeuttaja ei ollut tuntenut lämpöä pitkään aikaan. Se tuntui kulkeutuvan ylös käsistä kohti sen hyytävää ydintä.

[jossujb]

Niin niin, tähän minun piti tosiaan kommentoida että jee, Ankeuttaja/Kalmonlaskosta! Ja minusta oli jotenkin tosi söpöä ajatella Kalmonlaskos pikkuisena ja suloisena. Joskin tappavana kuristajana, mutta enohuu, tosi södeä. Joka on tietysti hassua kun ajattelee ankeuttajia ja kalmonlaskoksia.

Kiitos tästä.
T: jjb

[Fredu]

Awww♥ Näin tuolla siun listauksessa parituksen Ankeuttaja/Kalmonlaskos-parituksen ja fluffymerkinnän perässä, oli pakko tulla lukemaan. Ja oli pakko kommentoida, koska tää oli söpö ficci. Rakastuin tähän, toisinsanoen. Jos voisit tehdä tällä parituksella lisää ficcejä?

Sitten hienoinen lämmön tunne levisi pitkin sormenpäitä. Outo tunne tuo… Ankeuttaja ei ollut tuntenut lämpöä pitkään aikaan. Se tuntui kulkeutuvan ylös käsistä kohti sen hyytävää ydintä.

Tämä kohta oli miusta aivan ihana! ♥ Ankeuttajat kun ovat yksinäisiä ja ankeita otuksia, niin tämä niin sanotusti todistaa että voivat nekin tuntea pikkuisen lämpöä. Suloista, sanoisin minä.

Aluksi Ankeuttaja tunsi vain kangasmaisen nahkan.

Eikös se ole 'nahan'? Vai onko se vain murreversio? (Hereillä äikäntunneilla? Aina. )

Tykkäsin tästä ficistä ihan mielettömästi, vaikka vähän vierastaen topicin avasinkin.