Ficin nimi: Kyllä sinä tiedät
Kirjoittaja: unicorn
Beta: Dria
Genre: angst, osaksi H/C, lähes tuplaraapale
Ikäraja: S
Varoitukset: Ei ole.
A/N: Yritin päästä sisälle hahmon ajatusmaailmaan ja tässä lopputulos. Tämä jättää mielestäni hyvinkin paljon lukijan omien ajatusten varaan ja se oli kai tarkoituskin. Täytyy vielä kiittää betaa, joka kiltisti jaksoi kertoa virheistä :)
Kyllä sinä tiedät
Tunnen olevani yksin, vaikka olin lähtenyt tarkoituksena olla omissa oloissani. En vain tahtonut olla säälittävä, huomiota kerjäävä pentu. Kaipaan ainoastaan yhtä ainoaa halausta, ja lausetta, jossa kerrot välittäväsi minusta. Tunnen oloni niin voimattomaksi, aivan kuin millään ei olisi merkitystä. Tänne kellariin voisi tulla kuka tahansa, mutta ei keskiyön jälkeen täällä ketään liikkunut. Olen saanut huomata sen monina kertoina, kun olin paennut todellisuutta kotoani. Se saattoi vaikuttaa heikolta ja sitä se olikin. Minä olen heikko ja sinä tiedät sen.
Yritän nukahtaa, olen yrittänyt jo noin tunnin ajan. En edelleenkään saa rauhaa ajatuksiltani, kaikki taistelevat toisiaan vastaan. Yhteistyö on tuntematon sana. Kuulen askelia ja pian oven aukeavan. Kyllä, tiesin sinun tulevan, en ollut väärässä.
”Ei sinun tarvitse tänne tulla.” Kuulen huolestuneen äänesi, ja tunnen turvalliset ja lämpimät käsivarret ympärilläni. Tuoksut vaniljaomenalle, juuri sille shampoolle, jota olet käyttänyt jo kauan. Annan itseni hengittää tuoksuasi, minulla ei ole kiire minnekään. Olen liian kevyt , sillä pystyt nostamaan minut noin vain. Haet minut aina täältä pois, jos olen vaikuttanut aiemmin päivällä poissaolevalta. Ainoastaan sinä pystyt näkemään ajatukseni ja viemään minut turvaan. Saan herätä tietäen kaiken olevan hetkellisesti hyvin. Pidän niistä hetkistä. Suljen väsyneet silmäni ja annan itseni nukahtaa. En halua olla lapsellinen, mutta olen väsynyt. Väsynyt tähän kaikkeen. Kyllä sinä tiedät.
//Korjasin muutaman virheen
