Name: Kuusi pientä kyyneltä
Author: Ria
Beta: Liina
Genre: Angst
Rating: S
A/N: Tästä piti tulla alunperin hirveä fluffysiirappiteksti, mutta ei siitä sitten tullutkaan.
Ja Liinalle iiso kiitos betauksesta ^^
Kun juttelin kanssasi ensimmäisen kerran, tiesin jo silloin mitä siitä seuraisi. Silloin tiesin, että sydämeni oli myyty. En uskonut rakkauteen ensisilmäyksellä, mutta kun pääsin sen itse kokemaan, se oli jotain aivan uskomatonta.
Hiljaisia kuiskauksia, kikatusta, kädestä kiinni pitämistä. Nuo kaikki ja paljon muuta seurasi siitä yhdestä keskustelusta. Sanoit asioita, kauniita asioita ja minä tunsin itseni tärkeäksi. Joku rakasti minua, välitti minusta.
Vuodatan yhden kyyneleen, muisteleminen tekee kipeää.Jo pian ensimmäisen keskustelumme jälkeen uskaltauduin kertomaan sinulle tunteistani. Et ollut aluksi aivan varma omista tunteistasi minua kohtaan, mutta hetken itseksesi mietiskeltyäsi ja pohdiskeltuasi asiaa tunsit samalla tavalla kuin minä. Siitä hetkestä lähtien alkoi yhteinen taipaleemme, vaikka se lyhyeksi jäikin, aivan liian lyhyeksi.
Aloimme seurustella ja olimme kummatkin onnemme kukkuloilla, mikään ei voisi mennä pieleen. Tai niin me ainakin luulimme. Pitkään oltuamme yhdessä avoliitossa uskaltauduit vihdoinkin kosimaan ja siinä sitä taas mentiin.
Sinä hetkenä, kun pujotit kauniin, pienellä timantilla varustellut sormuksen sormeeni tajusin kunnolla kuinka paljon sinua oikeasti rakastin ja rakastan edelleen.
Polvistun maahan ja toinen kyynel putoaa poskelleni.Jo puolen vuoden päästä meidät vihittiin maistraatissa, sillä sinä et kuulunut kirkkoon, enkä itsekään halunnut suuria kirkkohäitä. Muistan ainoastaan itkeneeni onnesta sanoessani
tahdon. Se oli elämäni paras hetki ja tulee aina olemaan.
Vietimme häämatkan etelässä palmupuiden alla nautiskellen toistemme seurasta ja rauhasta. Kukaan ei ollut koskettelemassa hieman kasvanutta vatsaani ja kyselemässä onko siellä tulossa poika vai tyttö.
Viiden kuukauden kuluttua pieni prinsessa tuli maailmaan. Emme olisi voineet ikinä olla onnellisempia, oma yhteinen lapsemme, joka yhdisti meitä vielä tiukemmin. Mitään niin ihanaa en ole koskaan tuntenut.
Otan tulipunaiset ruusut pois kääreestään ja asetan ne vesiastiaan. Kolmas kyynel putoaa syliini.Elämä oli ihanaa ja täydellistä. Lapsemme oli terve ja olimme täydellinen perhe aina siihen saakka kun tyttäremme täytti kolme. Valitit minulle kovaa päänsärkyä. Epäilin sitä vain normaalisi migreeniksi ja annoin sinulle särkylääkettä. Se ei kuitenkaan auttanut, ei lähellekään.
Viikon kestit kipua, kunnes sain viedä sinut lääkäriin. Keski-ikäisen mieslääkärin tuomio oli kamala, kuolemaakin pahempi, ainakin minulle. Aivoissasi oli syöpä. Syöpä, mitä ei voinut leikata. Sädehoidot olisivat voineet hieman helpottaa kipuasi, mutta ei parantaa, se oli edennyt liian pitkälle.
Katson pientä muistokirjoituslaattaa; “Rakas aviomies ja isä.” Neljäs kyynel livahtaa silmäkulmastani.
Et halunnut minkäänlaista hoitoa. Otit vastaan vahvoja särkylääkkeitä, jotta olosi olisi edes siedettävä. Halusit olla viimeiset viikot kotona vaimosi ja lapsesi vieressä. Hammasta purren olin iloinen ja pirteä, vain sinun vuoksesi. Halusin, että saat elää viimeiset viikot niin kuin haluat. Yllätit silti minut monta kertaa itkemässä salaa piilossani. Lohdutit minua ja sanoit, että pääset tuonne ylös paratiisiin odottamaan minua. Sitten kun tulisin, saisimme olla kahden aina ja ikuisesti.
Nämä sanat auttoivat minua jaksamaan. Vaikka et ollut uskovainen, tiesit että tuolla jossain on jotain parempaa mitä täällä on.
Viides kyynel vierii hitaasti alas. Olen edelleen polvillani maassa, en pysty nousemaan.Lähdit luotani eräänä syksyisenä iltapäivänä. Hymy oli jäänyt kasvoillesi. “Pidä tyttärestämme hyvää huolta, älä lannistu”, olivat viimeiset sanasi. Tuosta syksyisestä iltapäivästä aina tähän päivään saakka olen pitänyt lupaukseni ja viimeisen toiveesi. En ole lannistunut, olen selvinnyt elämässäni eteenpäin ja pitänyt tyttärestämme hyvää huolta.
Hän on nyt kihloissa erittäin mukavan naisen kanssa ja hänen elämänsä on täydellistä. Niin on minunkin. Omistan ihanan tyttären ja hänellä ihana naisystävä ja ennen kaikkea, tiedän että kun minusta aika jättää pääsen sinne, luoksesi paratiisiin ja saamme olla yhdessä
aina ja ikuisesti.Nousen vihdoin ylös maasta. Kuudes kyynel valuu nopeasti ja tipahtaa maahan. Luon vielä viimeisen katseen hautakiveesi. “Rakastan sinua.”
