// Alaotsikko: Camilla/Pete, Pete/Sona
Nimi: Rakkauden tähden
Ikäraja: K11
Paritukset: Pääparitus on Pete/Sona ja on myös viittauksia Camilla/Peteen
Yhteenveto: Miehen, jota Camilla rakasti yhä. Pete oli tällä hetkellä kihloissa Sonan kanssa, mutta Camilla halusi estää heidän naimisiinmenonsa jollakin tavalla. Ja ainut tapa oli tappaa Sona.
Varoitukset: Varokaa tän jälkeen kulkemista Jyväskylän Kirkkopuistossa, siellä voi oikeesti olla ihmisiä, jotka eivät aina ole sitä, miltä näyttää. Eivaan, varoituksena on kait se normaali kuolema.
Oma sana: Tehtiin saniksessa joskus viime syksynä Jyväskylän Kirkkopuistoantelogiaa tai jotain vastaavaa, jossa oli siis ideana se, että vakoiltiin ensin Jyväskylän kirjastossa muita kirjastossakävijöitä (varokaa vaan, sanislaiset iskevät ja muuttavat teidät murhaajiksi) ja keksittiin niiden henkilöiden pohjalta tarinoiden päähenkilöt. Yhtäkkiä kaikki elävät ihmiset (mukaan lukien Camilla Edmundson) saivat uuden nimen ja henkilöllisyyden. Jokaisella oli yhtäkkiä jotain salattavaa. Tarinassa mainittu Pete on yhden kaverini tarinan päähenkilö, Sona on ihan omasta päästä keksitty.
Rakkauden tähden
Camilla istui keittiössä käsi poskea vasten. Hän nojasi keittiön pöytään osaamatta päättää mitään. Hän halusi tappaa hyvän ystävänsä Sonan, koska tämä oli vienyt Camillan entisen miehen. Miehen, jota Camilla rakasti yhä. Pete oli tällä hetkellä kihloissa Sonan kanssa, mutta Camilla halusi estää heidän naimisiinmenonsa jollakin tavalla. Ja ainut tapa oli tappaa Sona.
Camilla laittoi ruskeat hiuksensa ranskalaisille leteille, puki mustan nahkatakkinsa päälleen ja ryntäsi ulos. Hän asui keskellä Jyväskylän kaupunkia, joten hän päätyi suoraan Kirkkopuistoon.
Camillan huonoksi onneksi Kirkkopuistossa oli myös Sona, Camillan ystävä. Oliko tämä ainut tilaisuus tappaa Sona? Kirkkopuistossa ei onneksi ollut muita.
”Hei, Milla!” Sona huudahti. ”Miten menee? Joko olet päässyt yli Petestä?” nainen jatkoi.
”Kenestä? Ai, Petestä? Menneen talven lumia”, Camilla vastasi.
”Hienoa. Voitkin sitten varmaan tulla meille tänään kahville”, Sona ehdotti.
”Onko Pete paikalla?” Camilla kysyi. Hän tajusi, että hänellä oli puukko taskussaan.
”Ei. Mutta jos haluat tavata hänet niin… Milla, mikä hätänä? Miten sinun silmäsi kiiluvat tuolla tavalla? Ihan kuin vihasta… Lopeta heti! Minua pelottaa”, Sona kuiskasi viimeisen lauseen.
”Kohta sinua pelottaa vielä enemmän”, Camilla sanoi hyvin hiljaa. Puukko painoi hänen taskussaan ja tuntui kylmältä.
”Milla, mikä sinua vaivaa?” Sona ihmetteli. Pelko näkyi naisen silmistä, mutta sekään ei saanut Camillaa säälimään tätä.
”Mikäkö? Kehtaat vielä kysyäkin? Varastat mieheni ja kysyt, että mikä minua vaivaa!” Camilla huudahti raivoissaan.
”Mutta Milla, sinun ja Peten erostahan on jo vuosi, miten voit vielä nytkin…”, Sona aloitti.
”Koska rakastan Peteä!” Camilla huusi.
Naisten välille syntyi hiljaisuus, jonka aikana Camilla tunki kätensä taskuunsa. Hetken ajan nainen katui tulevaa tekoaan. Camilla ajatteli niitä kaikkia hyviä hetkiä Sonan kanssa. Sona oli kuitenkin kauneudellaan vienyt Peten häneltä.
Camilla otti puukon taskustaan. Sona ei edelleenkään nähnyt sitä, sillä Camilla piti puukkoa piilossa polvensa takana. Puukko oli kylmä, lähes jäinen. Camilla tiesi sen olevan melkein yhtä kylmä, kuin hänen sydämensä. Pelkkä tieto siitä pelotti häntä.
Camilla mietti hetken. Hyvin kauan. Sona seisoi hänen edessään ja puhua palpatti jostakin. Camilla kuunteli vain puolella korvalla, jos silläkään. Hänen ajatuksensa olivat jossain hyvin kaukana. Hän ajatteli Sonaa ja heidän ystävyyttään. Sona oli aina ollut hyväsydäminen, mutta juuri nyt Camilla ei halunnut ajatella Sonan hyviä puolia. Vain pahoja. Ennen kuin Pete astui kuvioihin, Sona ja Camilla olivat olleet parhaat kaverit.
Lopulta Camilla teki päätöksensä. Hän otti puukon ja iski sen suoraan Sonan sydämeen. Camilla jäi katsomaan ystävänsä kaatumista. Se tapahtui hitaasti, aivan kuin hidastetuissa elokuvissa. Sonan silmät kapenivat ja sulkeutuivat, kasvot muuttuivat valkoisiksi ja sininen paita verenpunaiseksi. Camilla ei kestänyt katsoa. Hän juoksi pois taakseen katsomatta. Sonan ruumis jäi Kirkkopuistoon. Camilla puolestaan juoksi kotiinsa ja oksensi.
---------------
Kommentteja?
//Bri muokkasi otsikkoa
